Viestiä ei ole vielä käännetty.

Dagarna innan regeringen tar itu med rambudgeten för nästa år läser vi i medierna vad Sampos Björn Wahlroos har på hjärtat. I Suomen Kuvalehti presenterar Wahlroos sina ingredienser för hur Finlands ekonomi ska fås på fötter igen. En åtgärd vore att slopa Finlands bistånd till u-länderna, tycker Wahlroos.

Vi på HUS anser att Finland istället för att ens tänka tanken att minska på sitt u-landsbistånd i själva verket borde höja på anslagen – kanske äntligen till den nivå som FN förutsätter? I dagsläget går 0,55 procent av budgeten till u-landsbistånd. Andelen borde egentligen ligga på 0,7 procent.

U-landsbiståndet är högaktuellt, eftersom regeringen i rambudgeten ska ta beslut om hur u-landsbiståndet ska användas de följande tre åren. Diskussionerna kommer knappast att kretsa kring u-landsbiståndets vara eller icke vara – utan snarare om hur biståndspengarna ska användas.

Förhandsspekulationerna har lagt fram lösningar som att Finland i framtiden till exempel skulle räkna sina flyktingskostnader som u-landsbistånd. Det här alternativet skulle inte gå för sig. U-landsbiståndet ska enligt internationella kriterier rikta sig till u-länderna med det ultimata syftet att minska på fattigdomen.

Ett annat alternativ för hur biståndsanslagen ska användas får oss på HUS att lyfta på ögonbrynen. Som vi vet har försöken med terminsavgifter för studenter som kommer utanför EU/ETA-området inletts i år. De senaste åren har bland annat utrikesministeriet framkastat idéer om att u-landsbiståndet kunde gå till stipendier för att bekosta studenternas utbildning i Finland – ifall terminsavgifterna skulle tas i bruk.

Utbildning är utan tvekan en av de grundläggande byggstenarna för att minska fattigdomen i u-länderna. Men ifall u-landsbiståndet skulle användas för utbildning av studenter från u-länder skulle biståndet i själva verket gagna våra egna universitet och högskolor – och inte u-länderna.

Att räkna stipendier som u-landsbistånd kan leda till så kallad ”kunskapsflykt” (fi. aivovuoto). I värsta fall skulle studenter från u-länder komma till Finland för att studera – utan att kanske aldrig mera återvända till sitt hemland. Det här är inte det som u-länderna behöver: att den skarpaste kompetensen flyr till i-länder.

I stället för att ens diskutera de här ovan nämnda alternativen hoppas vi att regeringen i stället överväger att höja på u-landsbiståndet och också i framtiden riktar biståndet direkt till u-länderna. Finland ska inte betala sitt u-landsbistånd i egen ficka.

Kommentti 18.3.2010
Vapaa julkaistavaksi

Ylioppilaskunnat: Lehikoisen työryhmän ehdotukset sujuvoittaisivat koulutusjärjestelmää

Tänään julkaistussa Anita Lehikoisen johtaman opetusministeriön työryhmän muistiossa on paljon hyviä uudistusehdotuksia. Aalto-yliopiston, Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Tampereen teknillisen sekä Turun yliopistojen ylioppilaskuntien mielestä esimerkiksi opinto-ohjauksen, kesäopintojen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin parantaminen ovat erittäin kannatettavia ja toimivia toimenpiteitä opiskeluaikojen lyhentämiseksi.

Toisen asteen koulutuksen opinto-ohjaus on jo pitkään ollut suomalaisen koulutuksen kipupiste. Ylioppilaskunnat pitävät toisen asteen opinto-ohjauksen parempaa resursointia sekä henkilökohtaisen jatkokoulutussuunnitelman tekemistä toimivina tapoina tukea suomalaisia nuoria hyvälle työuralle. Erityisen kiitettävää on huomion kiinnittäminen opiskelijoiden tukemiseen ja hyvinvointiin vielä korkeakouluaikanakin - opintopsykologeja ja parempaa ohjausta on kaivattukin.

Ylioppilaskunnat pitävät ongelmallisena opiskelijavalintojen tekemistä pääosin ylioppilastodistusten arvosanojen perusteella. Pienissä valintakiintiöissä ylioppilastutkintoon pohjautuva valinta ei erottele hakijoita riittävästi, eikä myöskään huomioi soveltuvuutta esimerkiksi taidealoilla. Uravalinta ei saa olla kiinni yhdestä lyhyestä elämänvaiheesta tai pahimmillaan ainereaalin valinnoista. Lisäksi ylioppilastutkinnon painottaminen asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä lukiossa he ovat suorittaneet ylioppilastutkintonsa. Vaikka todistuksen painoarvoa maltillisesti lisättäisiin, on pääsyn yliopistoon tulevaisuudessakin oltava mahdollista myös valintakokeen kautta.

Julkisen keskustelun jälkeen työryhmä on siirtänyt koulutuksen maksuttomuutta koskevat kehitysehdotukset pois varsinaisesta muistiosta erilliseen liitteeseen. Tämän vuoksi julkisuudessakin on lähes unohtunut, että erilaisia maksullisuuden malleja käsitellään edelleen realistisina vaihtoehtoina. Tämä suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkittävä keskustelu tulee käydä julkisesti ja poliittinen vastuu kantaen.

Lopuksi ylioppilaskunnat kiittävät työryhmää paremmasta tuesta ympärivuotiselle opiskelulle. Erityisesti taloudellisen taantuman aikoina kesäopetuksen tarve korostuu, eikä se tarpeetonta ole hyvinäkään kesätyövuosina. Ylioppilaskuntien mielestä raportti antaa hyvän pohjan koulutusjärjestelmän kehittämiselle

Eri puolilla Etelä-Suomea 18.3.2010

Katri Korolainen-Virkajärvi
Hallituksen puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Johanna Pietiläinen
Hallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Aleksi Rantala
Hallituksen puheenjohtaja, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta

Jyri Vuorinen
Hallituksen puheenjohtaja, Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta

Elias Laitinen
Hallituksen puheenjohtaja, Turun yliopiston ylioppilaskunta

Janne Peltola
Hallituksen jäsen, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Lisätietoja:

Matti Tujula (hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka)
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, kopot@hyy.fi, 050 543 9611

Hannu Heikkilä (hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka)
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, hannu.heikkila@jyy.fi, 050 361 5150

Timo Perälä (hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka)
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, timo.perala@tamy.fi, 050 3599 806

Rauli Elenius (hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka)
Turun yliopiston ylioppilaskunta, tyy-kopo@utu.fi, 041 4326 777

Janne Peltola (hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka)
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, janne.peltola@ayy.fi, 040 515 3974

Asuminen on tänä vuonna yksi HYYn kärkiteemoista. HYYn kaupunkiryhmä käsittelee opiskelijoiden asumiseen liittyviä kysymyksiä, Hoasin valtuuskunnan toimintaa pyritään aktivoimaan ja syksyinen hätämajoitus yritetään jälleen saada pääkaupunkiseudun kuntien järjestettäväksi. Myös asunnonvälityspalvelu tulee muuttumaan kevään aikana.

Helsingin kaupungin asuntolautakunta käsitteli kokouksessaan viime viikolla Sirkku Ingervon aloitetta, jonka mukaan kaupungin tulisi ottaa vastuu opiskelijoiden hätämajoituksen järjestämisestä syksyllä. Perusteluna olivat opiskelijoiden vaikeudet löytää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Hätämajoituksen tarve on kasvanut vuosi vuodelta, eikä voida luottaa siihen että ongelma muutaman vuoden päästä katoaisi. Vuokra-asuntotilanne pääkaupunkiseudulla ei tule ratkaisevasti parantumaan, vaikka Hoas rakentaakin uusia asuntoja minkä pystyy. Opiskelija-asuntoja ei tule riittämään kaikille. Erityisen huonossa asemassa ovat kansainväliset tutkinto-opiskelijat, jotka saattavat Suomeen muutettuaan olla tilanteessa, jossa Hoasilla ei olekaan tarjota asuntoa eikä minkäänlaista turvaverkkoa vielä ole. Suurin osa HYYn hätämajoituksessa yöpyneistä onkin juuri kansainvälisiä opiskelijoita.

HYY ei ole budjetoinut varoja hätämajoituksen järjestämiseksi enää tälle vuodelle, joten on tärkeää, että kaupunki ottaisi hätämajoituksen järjestämisestä vihdoin vastuun. Myös Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY toivoo kaupungin ottavan hätämajoituksen hoitaakseen, sillä heilläkin hätämajoituksen tarve on suuri. Helsingin kaupungin on otettava päävastuu hätämajoituksen järjestämisestä, koska suurin osa korkeakouluista on Helsingissä.

Asuntolautakunta ilmoitti kannattavansa pääkaupunkiseudun kuntien ja ylioppilaskuntien yhteisiä neuvotteluja hätämajoituksen järjestämisestä. Toivottavasti neuvottelut saadaan pian käyntiin, jotta hätämajoituksen järjestämiseen löydettäisiin vihdoin kestävä ratkaisu.

—

HYYn kaupunkiryhmän seuraava tapaaminen pidetään 15.3. klo 18 Uudella ylioppilastalolla kokoushuone Aurorassa (Mannerheimintie 5 B, 3. krs). Tervetuloa mukaan!

In connection with the Solidarity Conference with Women in the Iranian Resistance and Uprising, organised in Helsinki today on 11 March, the Student Union of the University of Helsinki (HYY) wishes to express its strong support for the Iranians fighting for democracy and human rights. HYY has been following with concern the escalation of violence used by the Iranian authorities towards women, students and other Iranian citizens after the widely criticised presidential election last summer.

A growing dissatisfaction towards the undemocratic government is evident in Iran. Students and women have been standing at the forefront in the demonstrations of tens of thousands people. The government of Iran has tried to forcibly suppress the protests; hundreds of people have died as a consequence of the violence used by the authorities. Additionally, journalists and human rights activists have become the subject of increased persecution and masses of people have been arrested. Participants in demonstrations have been executed and they have become the victims of torture and rape in prison.

The Student Union of the University of Helsinki condemns the violence used by the authorities and human rights violations. HYY also disapproves of Nokia Siemens Networks’ decision to sell telesurveillance technology which can be used to oppress and censor the opposition. In addition, HYY wishes to express its support for the Iranians in their fight for democracy and human rights.

The young generation needs freedom to think, speak and act based on their own desires and without the fear of persecution. The freedom of women, in particular, is limited in Iran in many ways and the law does not guarantee them the same rights as men. We hope that the demonstrations will be the beginning on the road to the realisation of collective human rights and the democratisation of the government.

—-

11.3. Helsingissä pidettävän ”Meeting of solidarity with the women of Iran’s uprising and resistance” –tapahtuman johdosta Helsingin yliopiston ylioppilaskunta haluaa ilmaista vahvan tukensa demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta kamppaileville iranilaisille.

HYY on seurannut huolestuneena Iranin viranomaisten naisiin, opiskelijoihin ja muihin Iranin kansalaisiin kohdistuvan väkivallan kärjistymistä viime kesän laajalti kritisoitujen presidentin vaalien jälkeen.

Iranissa on todistettu kasvavaa tyytymättömyyttä epädemokraattista hallintoa kohtaan. Opiskelijat ja naiset ovat seisoneet eturintamassa kymmeniätuhansia ihmisiä keränneissä mielenosoituksissa. Iranin hallinto on pyrkinyt tukahduttamaan mielenilmaukset kovin ottein; satoja ihmisiä on kuollut viranomaisten väkivallan seurauksena. Lisäksi toimittajat ja ihmisoikeusaktivistit ovat joutuneet lisääntyneen vainon kohteeksi ja massoittain ihmisiä on pidätetty. Mielenosoituksiin osallistuneita on teloitettu ja he ovat joutuneet vankiloissa kidutuksen ja raiskausten uhreiksi.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta tuomitsee viranomaisten väkivallan käytön ja ihmisoikeuksien loukkaukset. HYY myös paheksuu Nokia Siemens Networks –yhtiön päätöstä myydä Iraniin televalvontateknologiaa, jota voidaan käyttää opposition sortamiseen ja sensurointiin. Lisäksi HYY haluaa ilmaista tukensa iranilaisille heidän kamppailussaan demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta.

Nuori sukupolvi kaipaa vapautta ajatella, puhua ja toimia omien halujensa pohjalta, ilman pelkoa vainosta. Etenkin naisten vapautta rajoitetaan Iranissa monin tavoin eikä laki takaa heille samoja oikeuksia kuin miehille. Toivomme, että mielenosoitukset ovat alku tiellä kohti kaikille yhteisten ihmisoikeuksien toteutumista ja maan demokratisoitumista.

—-

Med anledning av evenemanget ”Meeting of solidarity with the women of Iran’s uprising and resistance” som hålls i Helsingfors idag den 11.3 vill Studentkåren vid Helsingfors universitet uttrycka sitt starka stöd för de iranier som kämpar för demokrati och mänskliga rättigheter.

HUS har med oro noterat hur de iranska myndigheternas våld mot kvinnor, studenter och andra iranska medborgare har trappats upp sedan det hårt kritiserade presidentvalet senaste sommar.

I Iran finns ett ökande missnöje med det odemokratiska styret. Studenter och kvinnor har gått i främsta ledet vid demonstrationer som har samlat tiotusentals människor. Den iranska regeringen har försökt kväsa demonstrationerna med hårda tag: hundratals människor har dött som ett resultat av myndigheternas våld. Dessutom har förföljelserna av journalister och människorättsaktivister tilltagit och massvis av människor har arresterats. Personer som har deltagit i demonstrationerna har avrättats eller utsatts för tortyr och våldtäkt i fängelserna.

Studentkåren vid Helsingfors universitet fördömer myndigheternas användning av våld och kränkningarna av de mänskliga rättigheterna. HUS klandrar också Nokia Siemens Networks beslut att sälja teleövervakningsutrustning till Iran, eftersom utrustningen kan användas till att förtrycka och censurera oppositionen. Dessutom vill HUS uttrycka sitt stöd för iranierna i deras kamp för demokrati och mänskliga rättigheter.

Den unga generationen vill ha rätt att tänka, tala och agera utifrån sina egna önskningar, utan att behöva frukta förföljelser. Speciellt de iranska kvinnornas frihet begränsas på många sätt och lagen ger dem inte samma rättigheter som männen. Vi hoppas att demonstrationerna är de första stegen på en väg som leder till gemensamma mänskliga rättigheter för alla och till en demokratisering av landet.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) kummastelee opetusministeriöstä kantautuvia ristiriitaisia viestejä. Opetusministeriön työryhmä väläyttää kaikille korkeakouluopiskelijoille suunnattua tuhannen euron lukukausimaksua yhtenä opintojen nopeuttamisen keinona (Helsingin Sanomat 4.3.).

”Miksi koulutuksen maksullisuutta ehdottaa keinona opintojen nopeuttamiseksi, vaikka opetusministeri on jo ilmaissut selkeän mielipiteensä suomalaisten maksuttoman koulutuksen puolesta?”, kysyy hallituksen puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi.

HYY odottaa mielenkiinnolla työryhmän lopullista raporttia ja siitä syntyvää keskustelua.

”Vaadimme yksiselitteisiä kantoja koulutuksen maksuttomuudesta kaikilta puolueilta”, päättää Korolainen-Virkajärvi.

Helsingissä 4.3.2010

Katri Korolainen-Virkajärvi

Hallituksen puheenjohtaja

Katariina Styrman

Pääsihteeri

Lisätietoja: Matti Tujula, +358 50 543 9611, matti.tujula@hyy.fi

Viime viikkoina opiskelijoiden tunteita on kuohuttanut useammankin työryhmän julkaisemat ehdotukset liittyen koulutusvientiin, lukukausimaksuihin ja tutkintojen suorituksiin. Suomen kilpailukyvyn kehittämiseksi kaikilla asiaan vihkiytyneillä tai vihkiytymättömillä tuntuu olevan mielipide suomalaisen korkeakoulun tulevaisuudesta. Maaliskuun puolenvälin tietämillä oman ehdotuksensa julkistaa Anita Lehikoisen ryhmä, jonka tehtävänä on ollut erityisesti tutkinnonsuoritusaikojen lyhentäminen. Lehikoisen ryhmän aikaansaannoksista saatiin viime viikolla esimakua, kun useissa medioissa nousi esille hänen halunsa haudata korkeakoulujen valintakokeet ja muuttaa sisäänotot jopa tiedekuntien laajuisiksi.

Sinänsä halu helpottaa juuri lukionsa päättäneiden pääsyä korkeakouluihin on ymmärrettävä. Työurien pituutta on helpointa pidentää niin rakenteiden puolesta kuin poliittisestikin juuri opiskelun saranakohdista. Itse en kuitenkaan malta olla ihmettelemättä, miten valintakokeista luopuminen voidaan käytännössä toteuttaa. Valintakokeet ovat olleet tähän mennessä yliopistojen tehokkain keino seuloa hakijakunnasta sellaiset hakijat, joiden oletetaan sopivan kullekin alalle parhaiten. Vaikka valintakokeissa on monin paikoin ongelmia, ei niistä kokonaan luopuminen ainakaan helpota tilannetta. Itse lähtisin kehittämään valintakokeita voimakkaasti soveltuvuutta mittaavaan suuntaan.

Paljon puhetta herättänyt soveltumattomuuden ratkaisut -työryhmän muistiossa ehdotettiin jopa mahdollisuutta opiskelijoiden erottamiseen yliopistosta, jos nämä todetaan ”alalle soveltumattomaksi”. Mielestäni alalle soveltuvuutta tulee mitata jo valintakoevaiheessa eikä siinä vaiheessa, kun opintoja on takana esimerkiksi neljä vuotta. On hämmentävää, että useilla aloilla ammattikoulun puolella järjestetään haastattelut ja psykologiset testit oleellisena osana valintamenettelyä, mutta esimerkiksi lääketieteelliseen tiedekuntaan valitaan puhtaasti pääsykoekirjojen kuukausien pänttäämiseen perustuvan valintakokeen perusteella.

Mielestäni monilla opiskelualoilla paksuista pääsykoekirjoista voitaisiin luopua, jos valintakokeet rakennettaisiin uudenlaisiksi. Samalla edistettäisiin juuri lukionsa päättäneiden mahdollisuuksia päästä sisään korkeakouluun, kun heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen ei tarvitse alkaa päntätä valintakokeeseen. Ylioppilastutkinnon arvosanojen merkitystä tiedollisen osaamisen mittarina voidaan kasvattaa, jos valintakokeet uudistetaan mittaamaan soveltuvuutta. Juuri alalle soveltuvuuden mittaaminen on monissa yliopistoissa ja tiedekunnissa valintakokeiden tärkein tavoite ja toisaalta suurin kehittämiskohde.

Itse kannatan sisäänottokiintiöiden laajentamista koskemaan useita oppiaineita. Useamman oppiaineen sisäänotot helpottavat hakukohteen valintaa, kun vielä valituksi tulemisen jälkeenkin on useampia alavaihtoehtoja joista valita. Todennäköisesti tämä vähentää myös niiden opiskelijoiden määrää, jotka hakevat useampaan kohteeseen useana vuonna peräkkäin, kun ensimmäinen opiskelupaikka ei ollutkaan aivan se mitä olisi halunnut. Sisäänottokiintiöiden kasvattaminen tiedekuntien laajuisiksi luo kuitenkin suuria ongelmia, joihin on hyvin vaikea löytää ratkaisuja. Monen oppiaineen kiintiöissä erityisesti pienet oppiaineet joutuvat kärsimään, kun suosituimmat suuret oppiaineet vievät ”parhaat päältä”. Tiedekuntien sisäinen kilpailu opiskelijoista ei ole omiaan parantamaan yliopiston yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Sisäänottokiintiöitä laajennettaessa on pidettävä järki kädessä ja mietittävä opiskelijoiden ja oppiaineiden kokonaisetua.

Päätettiin korkeakoulujen opiskelijavalinnoista mitä tahansa on selvää, että paine lukioiden ja peruskoulun opinto-ohjauksen kehittämiseen kasvaa. Nuorten on tehtävä päätös suuntautumisesta aina vain varhaisemmassa vaiheessa ja tämä aiheuttaa suuria haasteita. Ei ole kenenkään etu, että opiskelijat opiskelevat monta tutkintoa siitä syystä, että alavalinta on tehty väärin puutteellisen opintojen ohjauksen johdosta.

Hallitusreferaatti 17.2.2010

Hallitusreferaateissa perehdytään hieman tarkemmin joihinkin hallituksen päätösluettelon kohtiin. Päätösluettelon referaattiin liittyvät kohdat alla.

Lue koko artikkeli »

Kannanotto 17.2.2010
Vapaa julkaistavaksi

HYY: Lukukausimaksut romuttavat sivistysyhteiskunnan

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) tyrmää valtiosihteeri Heljä Misukan työryhmän koulutusvientistrategian, jossa esitetään lukukausimaksujen käyttöönottamista Suomen korkeakouluissa.

HYYn mielestä on häpeällistä, että työryhmä suosittelee radikaaleja poliittisia toimia, vaikka viisivuotinen lukukausimaksukokeilu EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille on vasta alkanut. Tämä osoittaa, että nykyinen lukukausimaksukokeilu otettiin käyttöön vain välivaiheena kohti yleisiä lukukausimaksuja.

HYY vastustaa lukukausimaksuja kaikissa muodoissaan. “Lukukausimaksut eivät lisää suomalaisen koulutuksen houkuttelevuutta, vaan päinvastoin vähentävät kansainvälisten opiskelijoiden virtaa Suomeen”, hallituksen puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi kommentoi. Useiden tutkimusten mukaan suurin osa Suomeen tulevista kansainvälisistä opiskelijoista ei olisi valmis maksamaan koulutuksestaan.

HYY on erityisen huolissaan siitä, että koulutusvienti asettaa opiskelijat ja tieteenalat eriarvoiseen asemaan varsinkin monialaisissa yliopistoissa. “Rahoitetaanko jatkossa vain niitä aloja, joissa nähdään potentiaalia vientiin?”, kysyy Korolainen-Virkajärvi. HYY pitää ongelmallisena sitä, että koulutus nähdään ainoastaan tuotteena eikä koko yhteiskuntaa palvelevana instituutiona.

Yliopistolain valmistelun yhteydessä opetusministeri Henna Virkkunen totesi maksuttoman koulutuksen olevan suomalaisen sivistysyhteiskunnan perusta. Nyt tätä kivijalkaa ollaan surutta romuttamassa. “Lukukausimaksut johtavat uuden luokkayhteiskunnan syntyyn. Tätäkö opetusministeri haluaa?”, kysyy Korolainen-Virkajärvi.

HYY perää laajaa yhteiskunnallista keskustelua maksuttoman koulutusjärjestelmän romuttamisesta ennen tulevia eduskuntavaaleja. Avoimen keskustelun on alettava nyt!

Katri Korolainen-Virkajärvi
hallituksen puheenjohtaja

Katariina Styrman
pääsihteeri

Lisätietoja:
HYYn hallituksen jäsen Markku Hakala, 050 543 9612, markku.hakala@hyy.fi

HYYn hallituksen jäsen Matti Tujula, 050 543 9611, matti.tujula@hyy.fi

——————————–

Ställningstagande 17.2.2010
Fritt för publicering

HUS: Terminsavgifter skrotar utbildningssamhället

Studentkåren vid Helsingfors universitet (HUS) dömer starkt ut strategin för utbildningsexport som statssekreterare Heljä Misukkas arbetsgrupp har lagt fram. Arbetsgruppen föreslår att terminsavgifter införs vid Finlands högskolor.

Enligt HUS är det skamligt, att arbetsgruppen föreslår radikala politiska beslut, trots att det femåriga försöket med terminsavgifter för studenter från länder utanför EU/ETA-området nyss har inletts. Det här tyder på att försöket med terminsavgifter togs i bruk som ett förstadium till allmänna terminsavgifter.

HUS motsätter sig terminsavgifter i alla dess former. “Terminsavgifter gör inte den finländska utbildningen mera attraktiv, utan minskar i själva verket på strömmen av internationella studenter”, säger styrelseordförande Katri Korolainen-Virkajärvi. Flera undersökningar visar att största delen av de internationella studenterna inte är redo att betala för sin utbildning.

HUS är särskilt bekymrat över att utbildningsexport leder till att studenter och vetenskapsgrenar försätts i en ojämlik position speciellt i de mångvetenskapliga universiteten. “Kommer endast de branscher som ses ha potential för att gå på export att få finansiering?”, säger Korolainen-Virkajärvi. HUS ser det som problematiskt att utbildningen endast ses som en produkt och inte som en institution som gagnar hela samhället.

Då den nya universitetslagen förbereddes tog undervisningsminister Henna Virkkunen upp vikten av den avgiftsfria utbildningen för det finländska samhället. Nu är man redo att på måfå skrota grunden som samhället stöder sig på. “Terminsavgifter leder till uppkomsten av ett nytt klassamhälle. Strävar undervisningsministern efter det här?”, säger Korolainen-Virkajärvi.

Inför nästa riksdagsval efterlyser HUS en omfattande samhällelig diskussion om förslaget att skrota den avgiftsfria utbildningen. Den öppna diskussionen ska börja nu!

Katri Korolainen-Virkajärvi
styrelseordförande

Katariina Styrman
generalsekreterare

Tilläggsinformation:
Styrelsemedlem Markku Hakala, 050 543 9612, markku.hakala@hyy.fi

Styrelsemedlem Matti Tujula, 050 543 9611, matti.tujula@hyy.fi

Lähes jokaiselle opiskelijalle tutun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön eli YTHS:n piirissä on tapahtunut runsas määrä muutoksia viime aikoina. Vuosi sitten säätiössä ryhdyttiin sopeuttamistoimenpiteisiin tutkinnonuudistuksen aiheuttaman opiskelijakadon taloudellisten vaikutusten paikkaamiseksi. Tämän seurauksena esimerkiksi Viikin toimipiste lopettaa toimintansa tulevan syksyn aikana ja jatko-opiskelijat rajattiin terveydenhuoltopalveluiden ulkopuolelle viime vuonna. Kuitenkin nämä muutokset ovat vielä pieniä verrattuna siihen, että mahdollisesti tulevaisuudessa YTHS:n palvelut laajennetaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden pariin.

Mahdollisuudesta järjestää myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto YTHS:n kautta on puhuttu jo vuosikausien ajan. Viimeisimmän vuoden aikana tämä keskustelu on saanut ylioppilaskuntatoimijoiden parissa uutta tulta alleen. Viime syksynä sosiaali- ja terveysministeriön opiskelijaterveydenhuollon järjestämistä selvittävä työryhmä tuli siihen tulokseen, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto tulisi järjestää YTHS:n piirissä. Samalla tavoin linjasi myös Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) poliittisessa linjapaperissaan myöhemmin syksyllä.

Kysymys laajentumisesta on vaikea, sillä sitä on sekä kannatettu että vastustettu niin periaatteellisin kuin käytännöllisinkin syin. YTHS:n laajenemista kannattaville on eri opiskelijoiden tasa-arvo suurin periaatteellinen kysymys. Tällä hetkellä yliopisto-opiskelijat saavat parempia palveluita, joihin myös suunnataan enemmän rahaa, vaikka yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden tarpeet terveydenhoidossa ovat varsin samankaltaiset. Laajenemista periaatteellisista syistä vastustavat taas näkevät YTHS:n edustavan työterveyshuoltotyyppistä tapaa järjestää terveydenhoito, kun mielekkäämpää olisi kunnallisten terveydenhoitopalveluiden käyttäminen mahdollisimman laajasti. Tämä ajattelutapa johtaa myös siihen, että pidemmällä tähtäimellä koko terveydenhoitosäätiö tulisi lakkauttaa ja opiskelijoiden siirtyä kunnallisten palveluiden pariin.

Käytännöllisesti ajatellen laajeneminen on kannatettavaa, koska laajemman opiskelijapohjan ansiosta olisi terveydenhuoltosäätiön asema vakaampi ja monimutkaista rahoitusjärjestelmää voitaisiin järkeistää. Terveydenhoitosäätiöhän saa rahoituksensa neljästä eri lähteestä: opiskelijoilta, Kelalta, opetusministeriöltä sekä kunnilta. Lisäksi pienillä yliopistopaikkakunnilla palveluiden laatu voisi parantua ja ruotsinkielinen palveluiden tarjoaminen laajentua lisähenkilökunnan palkkaamisen myötä.

Mahdolliseen laajenemiseen liittyy myös paljon käytännöllisiä ongelmakohtia ja kysymysmerkkejä. Ensinnäkin ammattikorkeakouluverkosto on laaja ja koostuu monista pienistä yksiköistä, joten yhä suurempi osa YTHS:n palveluista jouduttaisiin toteuttamaan ostopalveluina. Ammattikorkeakoulujen oppilaskunnilla ei myöskään ole ylioppilaskuntien tavoin automaatiojäsenyyttä, joten heiltä jouduttaisiin perimään pakollinen terveydenhoitomaksu. Toisaalta ammattikorkeakouluopiskelijoista 25 % on osa-aikaisesti opiskelevia aikuisopiskelijoita, jotka rinnastuisivat lähimmin YTHS:n piiristä poistettuihin jatko-opiskelijoihin. Mikäli heillä olisi mahdollisuus käyttää opiskelijoiden terveydenhoitopalveluita, olisivat samantyylisessä elämäntilanteessa olevat opiskelijat jälleen eriarvoisessa asemassa.

Tässä on nostettu esiin vain muutamia mahdollisesta laajenemisesta seuraavia hyviä ja huonoja puolia sekä haasteita. Kysymys YTHS:n laajenemisesta on siis varsin monimutkainen ja eri ihmiset ovat muodostaneet oman kantansa hieman erilaisiin syihin perustuen. Laajeneminen tulisi toki ainakin aluksi kalliimmaksi kuin palveluiden säilyttäminen ennallaan. Arvioitu kustannusvaikutus on kuitenkin niin pieni, että loppujen lopuksi asian ratkaisee poliittinen tahtotila. Mille kannalle sinä asetut?

Ylioppilaskunnassa luodaan joka vuosi hallitusohjelma, joka toimii strategisena tiekarttana alkavaan vuoteen. Edustajisto hyväksyi vuoden 2010 hallitusohjelman tammikuun lopussa ja näin ollen hallitusohjelmasta tuli myös HYYn oma linjapaperi vuodelle 2010. Hallitusohjelman päätavoitteiksi nousivat:

Opiskelijoiden toimeentuloa on vahvistettava opintotukiuudistuksessa.

Vaikka valtiontalouteen maalataan tummia pilviä, pitäisi opiskelijoiden toimeentuloon satsata edes sen verran, ettei meidän tarvitsisi elää köyhyysrajan alapuolella osittain velaksi. Euroopan Unionin määritelmä suhteellisesta köyhyysrajasta on 60 % maan mediaanitulosta. Suomessa vuonna 2007 tämä summa olisi ollut 1457 euroa, kun opintoraha, asumislisä ja opintolaina olivat yhteensä samana vuonna korkeintaan 761 euroa.

Koulutuksen maksuttomuus on turvattava eduskuntavaalien alla

Maksuton koulutus on suomalaisen tieto- ja koulutusyhteiskunnan kivijalka ja tärkeä tasa-arvon edellytys. Laadukas koulutuksemme on yksi Suomen parhaista kilpailuvalteista, jota pitää vaalia erityisen huolellisesti. Maksuttomuus noussee keskusteluun jo tänä vuonna vaalien lähestyessä ja ylioppilasliikkeen tehtävänä on pitää keskustelu maksuttomuudessa.

Vuokra-asuntokantaa on lisättävä moninaisin keinoin.

Helsingin jatkuva asuntopula iskee kovimmin vähävaraisiin ryhmiin, kuten opiskelijoihin. Uudisrakentamisen lisäksi olisi ekologisesti kestävää keskittyä myös täydennysrakentamiseen ja selvittää muun muassa tyhjien toimitilojen muokkaamista asuinkäyttöön.

Opintojen ohjausta on kehitettävä huomioimaan opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet.

Opiskelijalla täytyy olla mahdollisuus suorittaa opintojaan, oli hän sitten perheellinen, sairaslomalla tai työssäkäyvä. Keinotekoiset raja-aidat opiskeluissa tulee poistaa ja hallinnon rakenteet muokata opiskelijaa aidosti palveleviksi.

Ylioppilaskunta osallistaa jäsenistöään ja järjestöjään tiedottamalla ja profiloimalla palveluitaan kolmikielisesti.

Ylioppilaskunta on miltei 30 000 opiskelijan yhteisö, joka näkyy, kuuluu ja vaikuttaa opiskelijan arjessa. HYY toimii kaksikielisesti ja tarjoaa yhä enemmän palveluitaan myös englanniksi, jotta kaikki jäsenet pääsisivät niistä osallisiksi.

Kokonaistaloudellista näkökulmaa vahvistetaan ylioppilaskunnan päätöksenteossa.

HYY on sekä aatteellinen yhteisö että yritystoimija ja päätöksentekijöillä tulee olla riittävät tiedot kummastakin toiminnasta. Toimijoita koulutetaan ja päätettäviä asioita esitellään niin, että päättäjät tunnistavat niiden vaikutukset kaikkeen ylioppilaskunnan toimintaan.

Herättikö hallitusohjelma ajatuksia? Kommentoi, kysy ja kyseenalaista joko täällä tai lähettämällä suoraa palautetta osoitteeseen hallitus at hyy piste fi