Media & arkisto

Uutiset

Helsingin yliopisto siirtyy 1.8.2017 alkaen uusiin koulutusohjelmiin kandidaatin- ja maisterintutkinnoissa. Miten vanhoista tutkinnoista siirrytään uusiin ja miten uusista kandiohjelmista jatketaan uusiin maisteriohjelmiin? Yliopiston rehtori on päättänyt maaliskuussa siirtymisen ja jatkamisen yleisistä periaatteista, joiden pohjalta tiedekunnat tekevät omat yksityiskohtaiset ratkaisunsa.
Tähän juttuun on koottu opiskelijan kannalta olennaisimmat seikat päätöksestä.
Yliopisto on tiedottanut aiheesta myös ainejärjestöjen sähköpostilistoilla tiistaina 25.4.

Miten vanhoista tutkinnoista siirrytään uusiin?
Vanhoista koulutusohjelmista ja oppiaineista voi siirtyä uusiin ohjelmiin tiedekuntien omien vastaavuustaulukoiden mukaisesti. Taulukot ovat edelleen tekeillä. Vanhasta ohjelmasta uuteen siirtyvällä opiskelijalla on oikeus valita ohjelmansa, kunhan tämän pääaine sopii uuteen koulutusohjelmaan, ja tiedekunnan ja oppiaineen vastaavuustaulukoiden edellyttämät kurssit on suoritettu.

Opiskelijalla on oikeus jatkaa vanhassa ohjelmassaan siirtymäkauden loppuun eli 31.7.2020 asti. Opiskelijat voivat vaihtaa uuteen ohjelmaan itse parhaaksi näkemässään vaiheessa. Nopea siirtyminen ei kuitenkaan aina ole opiskelijan edun mukaista, vaikka yliopisto sitä lähtökohtaisesti toivoo. Siirtymistä harkitessa kannattaa esimerkiksi pohtia, millaiset omat mahdollisuudet päästä erityisen suosittuun maisteriohjelmaan ovat (ks. jutussa alla). Jos kandi- tai maisteriopinnot ovat loppusuoralla ja valmistuminen varmaa ennen 31.7.2020, siirtyminen uuteen ohjelmaan ei välttämättä kannata kesken tutkinnon.

Miten uusista kandiohjelmista siirrytään uusiin maisteriohjelmiin?
Rehtorin päätöksen mukaisesti joillakin kandiohjelmilla on vaihtoehtoisia ”optio-maisteriohjelmia”, joiden väliltä opiskelija voi valita jatkaessaan maisteriopintoihin. Kaikkiin uusiin – erityisesti suosittuihin – maisteriohjelmiin ei siis oteta sisään kaikkia halukkaita uuden kandidaatintutkinnon suorittaneita, vaan opiskelijoiden tulee täyttää tietyt kriteerit. Tiedekuntien koulutusohjelmille asettamia valintakriteerejä voivat olla suoritetut opinnot ja niiden sisältö, opintomenestys sekä opintoihin käytetty aika. Kriteerit eivät koske vanhoista ohjelmista uusiin siirtyviä opiskelijoita.

Käytännössä rajaukset tarkoittavat sitä, että kaikki opiskelijat eivät pääse haluamiinsa maisteriohjelmiin uudessa koulutusohjelmassa suoritetun kandidaatintutkinnon jälkeen. Kaikkien tutkinto-oikeus Helsingin yliopistossa kuitenkin säilyy. Suosituista ohjelmista ulos jääneet opiskelijat saavat paikan vaihtoehtoisesta maisteriohjelmasta.

Miten ylioppilaskunta yrittää vaikuttaa siirtymiin tutkintojen välillä?
Ennen rehtorin päätöstä siirtymis- ja jatkamissäännöistä keskusteltiin yliopiston opintoasiainneuvostossa (ONE). Ylioppilaskunnan edustajana opintoasiainneuvostossa toimii asiantuntija Heikki Isotalo ja opiskelijajäsenenä Minna Mäkitalo. HYY on tähdentänyt ONEssa käydyssä keskustelussa, että tiedekuntien tulee päättää ja tiedottaa koulutusohjelmien hakukriteereistä mahdollisimman ajoissa. Opiskelijoiden on saatava tietää jo opiskelupaikkaa hakiessaan, mitä heiltä odotetaan maisteriohjelmiin pääsemiseksi.

Ylioppilaskunnan mielestä mahdollisimman moni maisteriohjelma tulee pitää avoimena kaikille halukkaille opiskelijoille, jotta keskelle opintoja ei luoda uutta, täysin tarpeetonta estettä. HYY käy keskusteluja tiedekuntien johtajien kanssa ja tukee tiedekuntaneuvostojen opiskelijajäseniä, jotta opiskelijoiden valinnanvapaus säilyisi mahdollisimman laajana.

Lisätietoja:
Heikki Isotalo
Asiantuntija
heikki.isotalo@hyy.fi
050 543 8458

Yliopiston suunnittelema tutkintojen laajuuden rajaus koskee vain 1.8.2017 jälkeen opintonsa aloittavia opiskelijoita. Kandidaatintutkinnon todistukseen voisi vastedes sisällyttää yhteensä enintään 180 opintopisteen ja maisterintutkinnon todistukseen 120 opintopisteen verran opintoja. Rajoihin on mahdollisesti tulossa kymmenen prosentin joustovara.

Yliopiston opintoasianneuvostossa 24.4. käytyjen keskustelujen perusteella nykyiset opiskelijat voivat sisällyttää tutkintotodistukseen kaikki ne opinnot, jotka on suoritettu ennen uusiin, 1.8.2017 voimaan astuviin koulutusohjelmiin siirtymistä. Siirtymäaikaa on 31.7.2020 asti.

Oikeutta opiskella tutkinnon ohje- ja enimmäislaajuuden ylittäviä, ylimääräisiä opintokokonaisuuksia ei ainakaan nyt aiota rajoittaa sen enempää nykyisiltä kuin 1.8.2017 tai myöhemmin aloittavilta opiskelijoilta. Uuteen koulutusohjelmaan 1.8.2017 jälkeen siirtyneet opiskelijat saavat tutkinnon ulkopuolisista opintokokonaisuuksista erillisen kirjallisen liitteen valmistumisen yhteydessä.

Ylioppilaskunta ei edelleenkään kannata uudistusta, vaikka opintoasiainneuvostossa nyt ehdotetut linjaukset rajoittavat uusien opiskelijoiden akateemista vapautta vähemmän kuin aiemmin suunniteltu rajaus. Ylioppilaskuntaa opintoasianneuvostossa edustaa asiantuntija Heikki Isotalo, ja neuvoston opiskelijajäsenenä toimii Minna Mäkitalo.

Lisätietoja:
Heikki Isotalo
Asiantuntija
heikki.isotalo@hyy.fi
050 543 8458

Toisin kuin toimittaja Oskari Onninen kirjoittaa HS:n sunnuntainumerossa (23.4.2017), maksullinen korkeakoulutus ei ole tabu, vaan yksinkertaisesti huono idea.

Lukukausimaksuista ei tosiaan ole vaiettu. Jo vuosikymmen sitten Elinkeinoelämän valtuuskunta koetti kepillä jäätä ehdottamalla lukukausimaksuja suomalaisiin yliopistoihin. Siitä asti niistä on keskusteltu säännöllisesti, erityisesti viime vuosina Suomen hallituksen määrättyä EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille pakolliset lukukausimaksut.

Keskustelu koulutuksen maksullisuudesta alkaa poikkeuksetta talouspuheella: ”taloustotuutena” esitetään lukukausimaksuja yliopistojen talouden pelastajana ja yksilön kannattavana sijoituksena tulevaisuuteensa. Samaa mantraa myös Onninen toistaa. Jotta keskustelu todella olisi mielekästä, mukana pitäisi olla myös nykyistä laajempi sosiaalipoliittinen ja kansantaloudellinen näkökulma.

Ison-Britannian korkeakoulujärjestelmän toistuva käyttäminen esimerkkinä ontuu pahasti. Alun perin ”maltillisen suuruisina” käyttöönotetut lukukausimaksut ovat kuitenkin kymmenkertaistuneet Isossa-Britanniassa vain vuosikymmenessä: nykyinen katto maksuille on jo yli 10 000 lukuvuodessa. Parhaiden yliopistojen ovet sulkeutuvat pienituloisilta yhä tiukemmin.

Koulutus- ja yhteiskuntajärjestelmien vertailussa olisi hyvä huomioida myös se, että Iso-Britannia on yleisessä sosiaalisessa liikkuvuudessa Euroopan ja kehittyneiden maiden häntäpäätä siinä missä Suomi on muiden Pohjoismaiden ohella kärkikastia. Suomi on myös kansainvälistä huippua erilaisissa koulutuksen saavutettavuutta mittaavissa selvityksissä, ja yhtenä syynä on mielekästä pitää koko opintopolun mittaista maksutonta koulutusta.

Lukukausimaksut vain kiihdyttäisivät huolestuttavaa aivovuotoa – jo ennen opintojen aloittamista. Kansainvälisillä mittareilla erinomaista maksutonta korkeakoulutusta on tarjolla esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa sekä Saksassa, suomalaisten opiskelijoiden suosituissa vaihtokohteissa.

Onninen tulkitsee, ettei lukukausimaksuista voi keskustella yhteiskunnallisen luottamuspulan takia, ja on toki tavallaan oikeassa. Kun EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden maksuista on viime ja tänä vuonna käyty julkista keskustelua, johtavat poliitikot ovat luvanneet, useasti, hyvin eksplisiittisesti, ettei maksuja missään olosuhteissa laajenneta koskemaan kotimaisia opiskelijoita. Lupauksen pettäminen olisi vastuutonta tilanteessa, jossa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisia opiskelijoita koskeva lainsäädäntö on hädin tuskin ehtinyt astua voimaan.

Heikki Uusitalo
Asiantuntija, koulutuspolitiikka
heikki.isotalo@hyy.fi

Teksti on julkaistu pienin toimituksellisin muutoksin Helsingin Sanomissa 26.4.2017: http://www.hs.fi/paivanlehti/26042017/art-2000005184942.html

Vuosijuhlamestariksi 2017
Alkuperäinen kuva: Saku Metsärinne


HYYn 149. vuosijuhlat – parasta ikinä!

Päräyttävät, yllättävät, liikuttavat, naurattavat, näyttävät? Millaiset olisivat juuri sinun mielestäsi parhaat mahdolliset HYYn vuosijuhlat? Haluatko konfettia, säihkettä vai jotain ihan muuta? Oletko taitava järjestämään juhlia? Tule meille vuosijuhlamestariksi!

Vuosijuhla järjestetään torstaina 23.11., ja sitä vietetään akateemisen pöytäjuhlan muodossa kera avoimin jatkoin. Tänä vuonna juhla järjestetään Crowne Plazassa. Vuosijuhlamestari kokoaa vuosijuhlatiimin, osallistuu juhlan sekä jatkojen suunnitteluun ja vastaa käytännön toteutuksesta. Tehtävää voi hakea myös parina. Vuosijuhlamestarille tai -mestareille maksetaan yhteensä 1000 euron palkkio sekä 15 % provisio kaikista vuosijuhlamestarin sopimista sponsoreista. Tehtävän onnistunut hoitaminen vaatii sujuvaa suomen tai englannin kielen taitoa.

Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään toimittamaan osoitteeseen elina.nieminen@hyy.fi otsikolla ”Vuosijuhlamestari 2017” MA 8.5.2017 klo 10 mennessä. Haastattelut pidetään viikolla 20.

Lisätietoja:
Elina Nieminen, tapahtumista vastaava hallituksen jäsen p. 050 325 8041, elina.nieminen@hyy.fi

Mihin HYYn toiminnan tulisi keskittyä? Mitä asioita ylioppilaskunnan tulisi ajaa yliopistolla, Helsingissä tai kansallisesti? Mitä HYYn tulisi olla mieltä vaikka lukukausimaksuista, opiskelija-asunnoista tai opintotuesta? Entä minkälaista toimintaa HYYn tulisi tarjota jäsenilleen?

Uudistamme tämän vuoden aikana HYYn toiminnan suuntaviivoja ja kokoamme ne yhteen toimintaa ohjaavaksi linjapaperiksi. Työ on jaettu viiteen teematyöryhmään, joissa arvioidaan HYYn nykyistä toimintaa ja innostutaan uusista ideoista.

Työryhmiin ovat tervetulleita kaikki HYYn jäsenet. Mikäli et pääse ensimmäiseen kokoukseen, mutta haluat mukaan, voit ottaa yhteyttä työryhmään vastuuhenkilöön. Työryhmät kokoontuvat kevään aikana.

Tapahtuma Facebookissa:  https://www.facebook.com/events/1858995541022169/
 

Teematyöryhmät

Vetäjien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@hyy.fi

Kaupunki ja asuminen (Joel Lindqvist)  ti 2.5 klo 17:00

Toimeentulo ja terveys (Mikko Kymäläinen) ma 24.4 Klo 17:00

Koulutuspolitiikka (Minna Silvennoinen) ti 25.4 Klo 17:00

Järjestöt (Matias Nurmi)  3.5. Klo 17:00, kokoustila Seppele (Leppäsuonkatu 11)

Kulttuuri (Elina Nieminen) ke 26.4. klo 18:00, kokoustila Sparre (Mannerheimintie 5A, 2. krs)

Yliopisto on rajaamassa tutkintojen enimmäisopintopistemääriä. Kandidaatintutkinnon todistukseen voisi vastedes sisällyttää yhteensä enintään 180 opintopisteen ja maisterintutkinnon todistukseen 120 opintopisteen verran opintoja. Rajoitusta esitetään osana muuta tutkintojen ja opintojen uudistamista.

Rajoitus koskisi opiskelijoita, joiden opinto-oikeus alkaa 1.8.2017 tai sen jälkeen, sekä opiskelijoita, jotka siirtyvät suorittamaan tutkintoaan uusien koulutusohjelmien opetussuunnitelmien mukaisesti.

Yliopisto perustelee muutosta tutkintojen virtaviivaistamisella sekä sillä, että opiskelijoiden kannattaa valmistua ohjelaajuuden kokoisella tutkinnolla tavoiteajassa. Rajoitus ei suoraan estäisi ohjelaajuuden ylittävien opintokokonaisuuksien ja kurssien suorittamista. Ne eivät kuitenkaan tämänhetkisten suunnitelmien mukaan näkyisi jatkossa tutkinnossa vaan erillisellä opintosuoritusotteella. 

Ylioppilaskunta on kommentoinut tutkinnon laajuuden rajaamiseen liittyviä ongelmia sekä kirjallisesti että tapaamisissa yliopiston kanssa.

Muun muassa seuraavia asioita HYY on pitänyt esillä.

  • Opiskelijoiden on saatava arvioida itse, millaisesta opintokokonaisuuksien yhdistelmästä on eniten hyötyä valmistumisen jälkeen. Esimerkiksi aineenopettajia ohjelaajuutta suuremmat tutkinnot auttavat työllistymään monipuolisesti. Myös poikkitieteellisyys ja tieteenalojen yllättävä yhdisteleminen vaikeutuvat rajoituksen myötä. Opiskelijoita painostetaan poliittisilla päätöksillä jo vahvasti putkitutkintoihin – yliopiston ei tule kannustaa siihen yhtään enempää
  • Opiskelijoiden toimintaa tutkinnon laajuuden rajoittaminen tuskin muuttaa, vaan opiskelijat jatkavat hyödyllisiksi kokemiensa opintojen suorittamista. Työnhaku vain hankaloituu, jos vastavalmistuneet joutuvat esittelemään osaamistaan virallisen tutkintotodistuksen lisäksi lukuisilla eri liitteillä
  • Ja ennen kaikkea: jos yliopisto haluaa karsia opiskelijoiden tutkimusretkiä opinnoissaan, on mieluummin panostettava opintojen ohjauksen tasoon uusissa koulutusohjelmissa kuin kannustettava putkitutkintoihin ja rajoitettava akateemista uteliaisuutta ja vapautta

Lisätietoja:

Heikki Isotalo, asiantuntija (koulutuspolitiikka, opetuksen kehittäminen)
heikki.isotalo@hyy.fi

Palvelutoimisto muuttaa Kaivopihan Hansakäytävään (Mannerheimintie 5 C), tällä hetkellä Kolmen sepän kirjakaupan käytössä oleviin tiloihin.

Viimeinen aukiolopäivä vanhassa paikassa Uudella ylioppilastalolla on keskiviikko 26.4. Hansakäytävän palvelutoimisto avautuu keskiviikkona 3.5.

Toimisto on suljettu 27.4.–2.5.

Toimisto muuttaa pois linjasaneerauksen tieltä. Remontin arvioidaan valmistuvan syyskuun 2017 loppuun mennessä, jolloin palvelutoimisto palaa HYYn keskustoimistolle. 

Katso yhteystiedot ja aukiolajat: https://hyy.helsinki.fi/fi/yhteystiedot-faq/palvelutoimisto

Kuntavaaleissa 59 HYYn jäsentä oli ehdolla Helsingissä - siis jopa 5 % ehdokkaista. Valituiksi tulivat Alviina Alametsä, Fatim Diarra, Petra Malin, Otto Meri, Dani Niskanen ja Daniel Sazonov. Varalle ylsivät Tarik Ahsanullah, Toni Ahva, Elisa Gebhard, Mia Haglund, Sirkku Ingervo, Marianna Kupias, Matilda Merenmies, Karin Palmén, Amanda Pasanen ja Sameli Sivonen.

Espoossa HYYläisistä läpi menivät Henrik Vuornos ja Teemu Lahtinen, ja Sara Saramäki ylsi varavaltuutetuksi. Vantaalla valtuuston valittiin Sakari Rokkanen, ja Helen Josefsson pääsi varasijalle. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella valituiksi tulivat Anita Westerholm Raaseporissa, Derya Özgün Riihimäellä, Heli Lehtelä Orimattilassa ja Sofia Nevalainen Loviisassa.

Onnea kaikille valituille!

Innostaako liikkuminen sinua ja haluatko innostaa fuksitkin liikkumaan? Hae liikuntatuutoriksi nyt!

Liikuntatuutoroinnin tarkoituksena on tutustuttaa fukseja opiskelijaliikuntaan - niin UniSportin monipuoliseen tarjontaan kuin omatoimisiin liikuntamahdollisuuksiin. Tuutoroinnin tavoitteena on innostaa fuksit myös liikunnalliseen elämäntapaan opiskelukiireiden keskellä. Mitään vaatimuksia huippukunnosta tai valmentajakoulutuksesta liikuntatuutoreille ei ole. Riittää, että haluat tehdä uusien opiskelijoiden fuksisyksystä liikkuvampaa ja hauskempaa!

Liikuntatuutoreille järjestetään 11.5.2017 koulutusilta, jossa annetaan eväitä hyvien tapahtumien järjestämiseen ja suunnitteluun. Tilaisuudessa pääset tutustumaan myös muihin liikuntatuutoreihin, joiden kanssa voit syksyn tapahtumia järjestäessä tehdä yhteistyötä. Yhteistyökumppanina on luonnollisesti myös UniSport, joka tarjoaa tuutoreille ilmaiseksi tiloja, ohjattuja vuoroja sekä mahdollisesti myös rahallista tukea muualla kuin UniSportin tiloissa tapahtuvaan liikuntaan. Ei ole väliä, järjestätkö jalkapalloa, hotjoogaa vai kävelyretken, liikunta voi olla hyvin monenlaista liikuntaa.
 
Liikuntatuutoroinnista saa palkkioksi 4 kuukauden kausikortin UniSportille. Lisäksi järjestettyäsi 5 tapahtumaa ja raportoituasi kokemuksistasi, saat palkkioksi toiset neljä kuukautta.

Liikuntatuutorilta vaaditaan:
•    motivaatiota toimia liikuntatuutorina
•    halua järjestää 5 liikunnallista tapahtumaa fukseille syksyllä 2017

Liikuntatuutorointiin ei ole esteenä:
•    jos toimit myös tavallisena tuutorina syksyllä 2017
•    jos sinulla on jo Unisportin kausikortti (palkkio lisätään kautesi perään!)

Hae liikuntatuutoriksi 2. toukokuuta klo 12 mennessä tällä lomakkeella: https://www.lyyti.fi/reg/Haku_liikuntatuutoriksi_1209/fi.

HYYn hallituksen liikuntatuutoroinnista vastaava Hanna-Maria Häkkilä (hanna-maria.hakkila@hyy.fi) vastaa kaikkiin asiaan liittyviin kysymyksiin.

HYYn uudeksi tuottajaksi on valittu Arttu Lehtinen. Arttu, 28, on Humakista valmistunut kulttuurituottaja, joka on toiminut muun muuassa tuottajana Funky Amigos ry:lle ja Wildlife Festivalille sekä viestintäassistenttina We Jazzissa.

Tuottaja johtaa ylioppilaskunnan tapahtumatuotantoa, kuten Suomen suurinta fuksitapahtumaa Fuksiseikkailua, sekä suunnittelee ja toteuttaa HYY150-juhlavuoden. Tuottaja vetää myös erityisesti HYY-yhteisöä sitouttavaa viestintää ja markkinointia.

"Mahtava fiilis päästä tuottamaan tapahtumia HYYlle! Ylioppilaskunnan kanssa lähdemme tekemään tapahtumia, joissa yhdistyvät HYY150-vuoden juhlallisuudet, elämyksellisyys ja yhteisöllisyys. Minulle on erityisen tärkeää tehdä tapahtumista kohtauspaikkoja kaikille HYYn jäsenille – ja näyttää ulospäin, miten hienoja juttuja opiskelijat ja ylioppilaskunta tekevät!"

Hommiin Arttu pääsee jo tiistaina 11.4.

Sivut