HYY: Sallittaisiinko vappu, jos se keksittäisiin nyt?
Kannanotto 30.4.2012
Kaupunkikulttuuri ja oikeus oleskella kaupunkitilassa kuuluvat kaikille kaupunkilaisille, muistuttaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY). “Nyt vappuna ihmiset ottavat kaupunkitilan omakseen”, iloitsee HYYn hallituksen puheenjohtaja Jannica Aalto. Tällöin on kaikille oltava kaupungissa tilaa ja kaupunkilaisilla suvaitsevaisuutta. “Vappuna kaikenlaiset ihmiset kokoontuvat yhdessä iloitsemaan. Toivon, että muissakin kaupunkitapahtumissa oltaisiin yhtä suvaitsevaisia ja yhteisöllisiä”, Aalto jatkaa.
Kaupunki on kodikas, kun jokaisella on mahdollisuus tehdä siitä omannäköisensä. Tällaista Helsinkiä luodaan paljolti asukkaiden itse järjestämillä tapahtumilla, esimerkiksi kaupunginosafestivaaleilla tai yleisinä juhlapäivinä, kuten vappuna. Helsingin kaupungin tuleekin tukea sitä, että kaupunkilaiset itse lisäävät kaupungin viihtyisyyttä. Viime aikoina asiassa on edetty hyvään suuntaan, kun Helsingin kaupunki on ottanut käyttöön byrokratiaa vähentäneen sähköisen tapahtumailmoituslomakkeen.
Käytännöissä on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Esimerkiksi kaupungin hallinnoimien tapahtuma-alueiden vuokrat on usein hinnoiteltu tapahtumien järjestäjien ulottumattomiin. “Tapahtumat rikastuttavat kaupunkia vuokrasta saatua rahaa enemmän”, Aalto kiteyttää.
Elävä kaupunkikulttuuri luo viihtyisyyttä ja kodikkuutta sekä lisää Helsingin vetovoimaa. Hulluiltakin kuulostavista tempauksista saattaa kehittyä kaupunkilaisten vuoden kohokohtia. Helsingin kaupungin ja helsinkiläisten kannattaakin suhtautua avoimesti ja suvaitsevaisesti uusiin kaupunkitapahtumiin, eikä kieltää niitä kokeilematta.
”Sallitaisiinko vappu, jos se keksittäisiin nyt?” Jannica Aalto kysyy.
HELSINGIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA
Jannica Aalto, hallituksen puheenjohtaja
Katariina Styrman, pääsihteeri
Lisätietoja: hallituksen jäsen Hanna Hannus, hanna.hannus(at)hyy.fi
HYY: Enemmän kulttuuria, vähemmän Guggenheimia!
Kannanotto 13.2.2012
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) vaatii Helsingin kaupungilta monipuolisia ja kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa olevia kulttuuripalveluita. Tämän vuoksi HYY vastustaa suunnitteilla olevaa Guggenheim-hanketta, jota on edistetty pikemminkin elinkeinoelämän kuin kulttuurin lähtökohdista.
HYY muistuttaa, että pääkaupunkiseudun taidetarjonta on jo kansainvälisestikin katsoen korkealla tasolla. Taiteen näkökulmasta Guggenheim-brändin tuoma lisäarvo jäisi siis sen vaatimaan investointiin nähden pieneksi. Hankkeen toteutuessa kaupunkilaisten kulttuuripalvelut pikemminkin huonontuisivat, kun laadukkaita julkisia kulttuuripalveluita ja paikallisen taiteen esittelymahdollisuuksia tarjoava Helsingin taidemuseo lakkautettaisiin. ”Haluaako kaupunki todella maksaa 140 miljoonaa euroa siitä ilosta, että se saa yksityistää hyvin toimivan julkisen palvelunsa?”, kysyy HYYn hallituksen puheenjohtaja Jannica Aalto.
Guggenheim vastaisi paremmin turistien kuin kaupunkilaisten tarpeisiin. HYYn mielestä Helsingin tulee käyttää kulttuuriin suunnatut resurssinsa ensisijaisesti uusien elämysten ja niiden kautta hyvinvoinnin tuottamiseen kaupunkilaisille. Tätä tavoitetta toteutettaisiin paremmin ja Guggenheimia edullisemmin luopumalla kaupungin taidemuseoiden pääsymaksuista joko erityisryhmien kohdalla tai kokonaan. HYY haluaa myös muistuttaa, että Helsingin kulttuuristrategiassa 2012–2017 on sitouduttu tukemaan kunnollisten tilojen järjestämistä elokuvalle ja tanssille. Lisäksi olisi tärkeää saada Helsinkiin vihdoin keskustakirjasto, josta luotaisiin todellinen kaupunkilaisten kulttuurikeskus. HYY pelkää, että Guggenheim-hankkeen vaatimien investointien jälkeen näihin kulttuuriprojekteihin ei enää riittäisi rahaa.
"Kaupunki voi parhaiten aktivoida asukkaitaan ja parantaa heidän hyvinvointiaan tarjoamalla laajalle yleisölle maksuttomia kulttuuripalveluita. Opiskelijoiden mielestä myös uusien taiteenlajien tukeminen on tärkeää. Guggenheim-hanke ei näihin tarpeisiin vastaa, vaan se olisi ennen kaikkea elinkeinopoliittisista lähtökohdista tehtävä riski-investointi”, Aalto summaa.
HELSINGIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA
Jannica Aalto Katariina Styrman
Hallituksen puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja: hallituksen jäsen Matti Lehto, matti.lehto(at)hyy.fi puh. 050 325 8041
Lue lisää HYYn kaupunkipoliittisista tavoitteista vuosille 2012–2015
HYY: Metropolialue tarvitsee yhtenäistä asuntopolitiikkaa
Kannanotto 22.8.2011
Vapaa julkaistavaksi
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) vaatii metropolialueelle yhtenäistä, järkevämpää asuntopolitiikkaa, joka parantaisi myös pienituloisten ja yksinasuvien mahdollisuuksia järjestää asumisensa pääkaupunkiseudulla. ”Nykytilanne, jossa kunnat kilpailevat hyvistä veronmaksajista, johtaa metropolialueella kapeakatseiseen asuntopolitiikkaan. Kun päättäjät eivät ajattele kokonaisuutta, ovat taloudellisesti heikossa asemassa olevat, kuten opiskelijat, ensimmäinen taho joka kärsii”, toteaa HYYn hallituksen puheenjohtaja Leena Pihlajamäki. Yksi oire huonosta asuntopolitiikasta on tämän syksyn historiallisen huono opiskelija-asuntotilanne.
Metropolialueen ongelma on kohtuuhintaisten pienten asuntojen puute. Asumisen kalleudesta on muodostunut krooninen ongelma työvoiman saatavuudelle. Esimerkiksi ympäristöministeriön raportista Valtiovallan rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla selviää, että pula kohtuuhintaisista asumisratkaisuista pääkaupunkiseudulla muodostaa uhan paitsi metropolialueen, myös koko maan talouden kasvulle ja kansainväliselle kilpailukyvylle.
HYY peräänkuuluttaa järkevämpää, vuokra-asumisesta nykyistä enemmän suosivaa kaavoituspolitiikkaa.
HYY onkin huolissaan siitä, että uudisasuntotuotanto on viime vuosina keskittynyt vahvasti omistusasuntoihin vuokra-asuntojen kustannuksella. Myös toimitiloja on kaavoitettu epärealistisen paljon ja osin taantuman seurauksena niitä on runsaasti tyhjillään. Opiskelijoiden lisäksi esimerkiksi palveluala kärsii, kun jopa keskipalkkaisilla aloilla työskentelevien on haastavaa järjestää asumisensa Helsingin seudulla.
On ymmärrettävää, että jokainen kunta haluaa varmistaa, että tarjolla on myös suurempia asuntoja. Kilpailu hyvätuloisista asukkaista johtaa kuitenkin siihen, ettei metropolialueelle kaavoiteta asuntoja aidon tarpeen pohjalta ja vastuu pienituloisemmista veronmaksajaryhmistä unohtuu. ”Ei asuntoja voi rakentaa vain niille, joita kuntaan halutaan. Esimerkiksi Helsingissä yhden tai kahden hengen asuntokuntia on 80 prosenttia kaikista ja helsinkiläiskodissa asuu keskimäärin 1,9 asukasta”, korostaa Pihlajamäki.
HYY katsoo, että nykyiset keinot tilanteen ratkaisemiseksi ovat riittämättömiä ja kannattaa metropolialueen yhdistämistä. ”Yhdessä metropolikunnassa myös asuntopolitiikkaa voitaisiin suunnitella kokonaisuutena. Yhtenäisellä verotuksella vastuu seudun elinvoimaisuudesta jakautuisi tasaisemmin”, Pihlajamäki pohtii. HYY vaatiikin metropolialueen yhdistämistä tarvittaessa valtion pakkokeinoin.
HELSINGIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA
Leena Pihlajamäki
hallituksen puheenjohtaja
Lisätietoja:
hallituksen jäsen Silva Loikkanen, 050 576 5073, silva.loikkanen@hyy.fi
sosiaalipoliittinen sihteeri Sofia Lindqvist, 050 543 9605, sofia.lindqvist@hyy.fi
hallituksen puheenjohtaja Leena Pihlajamäki, 050 543 9610, leena.pihlajamaki@hyy.fi
---
HYY: Opiskelija ei lepää lomallakaan
Kannanotto, vapaa julkaistavaksi 4.7.
Opetus- ja kulttuuriministeriön viimevuotisen opiskelijatutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijat käyttävät opiskeluun keskimäärin 29 tuntia viikossa. Määrä voi tuntua pieneltä, mutta harvalla opiskelijalla on mahdollisuus keskittyä vain opintoihinsa lukukausien aikana. Lähes kolmannes yliopisto-opiskelijoista koko maassa käyttää ansiotyöhön yli 20 tuntia viikossa.
Helsingin yliopiston opiskelijoista jopa 70 prosenttia käy ansiotyössä lukukausien aikana. Pääasiallinen syy työskentelylle on toimeentulon turvaaminen, mutta myös tarve hankkia työmarkkinoiden edellyttämää työkokemusta on tärkeä peruste lukukausien aikaiselle työskentelylle.
”Opiskelijoita syytetään liian kevyin perustein laiskuudesta ja opintojen hitaasta etenemisestä. Tavoitetahdissa eteneminen vaatii opiskelijalta laskennallisesti noin 1600 työtuntia lukuvuodessa. Aktiivinen opetuskausi yliopistoissa jää kuitenkin reiluun 30 viikkoon vuodessa, jolloin opiskelijalta vaadittava työmäärä on lukukausien aikana keskimäärin lähes 50 tuntia viikossa. Tähän päälle ansiotyö ja jonkinlainen sosiaalinen elämä – ei ihme että liikunta ja uni jäävät vähiin”, summaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Leena Pihlajamäki.
Kesän koittaessa opiskelijoiden työtahti vain kiristyy. Kesäaikana opiskelijat työskentelevät pääosin täysipäiväisesti tai jopa yli 40 tuntia viikossa – jos vain onnistuvat pääsemään töihin. Jos opiskelija ei löydä kesätyötä, ei hän myöskään voi olla työtön. Opiskelija joutuukin todistelemaan sosiaalitoimessa aktiivisuuttaan työnhaussa tai sopivan kesäopintotarjonnan puutetta toimeentulotukea saadakseen.
HYYn mielestä opiskelutahdin kiristämiseksi on käytetty jo liikaa pakkokeinoja. Nykyiset vaatimukset aiheuttavat opiskelijoille kohtuuttomasti paineita, joiden vaikutus purkautuu opiskelijoiden pahoinvointina. Yli puolet suomalaisista korkeakouluopiskelijoista potee erilaisia terveydellisiä ongelmia, joista on haittaa opintojen edistymiselle. Psyykkisestä oireilusta kärsii joka kymmenes opiskelija.
Eläketurvakeskuksen mukaan Suomessa jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle noin 700 alle 35-vuotiasta nuorta. Jo kolmikymppisenä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneen henkilön menetetyn työpanoksen arvo on valtiolle yli 1,5 miljoonaa euroa. HYY vaatiikin, että opiskelijoiden jaksamiseen ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen kiinnitetään enemmän huomiota. Opiskelijoille kasatut suorituspaineet käyvät lopulta kalliiksi sekä opiskelijoiden terveydelle että kansantaloudelle.
HYY vaatii, että opiskelijoihin kohdistetussa sosiaalipolitiikassa otetaan uusi suunta. Opintotukea tulee kehittää vastikkeettomammaksi, siirtymistä muiden tukien piiriin joustavoittaa ja sairauspäivärahalla opiskelu mahdollistaa. HYY kannattaa ratkaisuksi vastikkeetonta perustuloa, joka korvaisi nykyään olemassa olevat tukimuodot. Opiskeluaikana tehty työ pitää hyväksyä osaksi työuraa myös tilastollisesti. Opiskelukyky on aivan yhtä merkittävä asia kuin työkyky, emmekä me opiskelijat halua menettää kumpaakaan.
Lisätietoja:
HYYn hallituksen jäsen Anni Hirsaho, anni.hirsaho@hyy.fi; 050 595 0328
Lähteet:
Opiskelijatutkimus 2010. Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:18.
Ristipaineessa. Tutkimus Helsingin yliopiston opiskelijoiden työssäkäynnistä, työkokemuksista ja ammatillisesta järjestäytymisestä. Teemu Kemppainen Otus rs.
Svenska
English