Kolme iloista rosvoa opiskelijan kukkarolla

24.08.2017

Valtiovarainministeriö on tilannut kolmelta ekonomistilta, Bengt Holmströmiltä, Sixten Korkmanilta ja Vesa Vihriälältä, kolmisivuisen talouspoliittisen muistion evästykseksi hallituksen tuleviin budjettineuvotteluihin. Julkisen talouden ja työllisyysasteen lisäksi Holmström, Korkman ja Vihriälä antavat ministeriölle neuvoja myös korkeakoulupolitiikkaan. Lyhyeen muistioon mahtuu paljon poleemista, muun muassa opintotuen sitomista entistä tiukemmin opintojen etenemiseen ja lukukausimaksuja kaikille opiskelijoille.

Aloitetaan hyvistä ehdotuksista. Kolmikon tavoitteena on kohentaa suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa sekä kehittää koulutusjärjestelmän rakennetta ja toimintatapoja. Ekonomistit toivovat myös lisää ulkomaisia osaajia. Kaikki ovat helposti allekirjoitettavia tavoitteita, sillä korkeakoulutettujen nuorien määrän kasvu on Suomessa pysähtynyt ja asema suhteellisesti heikentynyt muihin OECD-maihin verrattuna.

Valitettavasti monet Holmströmin, Korkmanin ja Vihriälän korjauskeinoista kuvaavat tulevaisuuden sijaan pikemminkin nykytilaa. Muistiossa esitetyt laaja-alaiset kandidaatintutkinnot ovat jo nyt todellisuutta suuressa osassa kotimaisia monialayliopistoja; hyödyllisintä olisi nyt tarkkailla, millaisia vaikutuksia tuoreilla koulutusuudistuksilla on.

Pahimmillaan kolmikon ehdottamat lääkkeet aiheuttavat monin verroin pahempia sivuvaikutuksia kuin hoidettava vaiva. Heidän ehdottamansa uusi opiskelijavalinta kandidaatin- ja maisterintutkinnon välille tuntuu nurinkuriselta tilanteessa, jossa opintopolun nivelvaiheet saavat jo nykyisin aikaan tarpeetonta tyhjäkäyntiä. Bolognan prosessiin on turha vedota, sillä suomalainen perustutkintorakenne on ollut jo vuodesta 2005 kaksiportainen, eikä opiskelijoiden valinta suoraan maisterintutkintoon ole sen kanssa ristiriidassa. Liikkuvuutta yliopistojen välillä voi lisätä myös nykyisessä järjestelmässä. 

Holmströmin, Korkmanin ja Vihriälän mukaan opintotuki ja opiskeluoikeus tulisi sitoa tiukasti opintojen etenemiseen. Heiltä taisi unohtua, että jo nyt opintotukeen kuuluu opintopisteiden vähimmäissuoritusvaatimus ja että opintotuki on jyvitetty erikseen kandidaatin ja maisterin tutkintoon ja että opintoaikoja on rajattu jne. jne. Opiskelijaa ei välttämättä kannattaisi työntää vain syvemmälle byrokratiaviidakkoon, vaan tarvetta olisi pikemmin norminpurkutalkoille.

Lopuksi vaikeimpaan asiaan eli korkeakoulujen rahoitukseen. Ekonomistit katsovat, ettei korkeakouluille löydy nykyistä enempää pysyvää julkista rahoitusta, joten ainut keino on turvautua opiskelijoilta kerättäviin lukukausimaksuihin. Holmströmin, Korkmanin ja Vihriälän voi kuvitella hyräilevän lastenlaulua kolmesta iloisesta rosvosta: ”kun pakko on niin siepataan, ei tarpeetonta milloinkaan…”

HYY on tänä vuonna kommentoinut lukukausimaksuja jo useampaan otteeseen. Ekonomistikoplan sivulauseessa mainitsema ”hyvin suunniteltu opintolainajärjestelmä” ei suinkaan ratkaise sosiaaliseen liikkuvuuteen liittyviä ongelmia, sillä nimenomaan pienituloisten perheiden lapset vierastavat opintolainan ottamista (Callender & Mason 2017, 41-42; Otus 2013, 34)*.

Mitkä olisivat toimivia vaihtoehtoja?

Nyt kun talous osoittaa elpymisen merkkejä olisi aiheellista tarkastella jo tehtyjä koulutusleikkauksia kriittisin silmin. Esteet ovat poliittisia, eivät taloustieteellisiä. Ulkomaalaisten osaajien saamiseksi Suomi voisi esimerkiksi lakata karkottamasta väitöskirjatutkijoita ja poistaa EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrää kutistavat lukukausimaksut

Valtiovarainministeriöstä on viime vuosina kehittynyt eräänlainen yleisministeriö, jolla on valta kommentoida myös muiden ministeriöiden sisäisiä asioita. Toivottavasti valtiovarainministeri Petteri Orpo ymmärtää jättää Holmströmin, Korkmanin ja Vihriälän koulutuspoliittiset neuvot omaan arvoonsa. Niillä ei pelasteta Suomen taloutta — eikä ainakaan yliopistoja.

Heikki Isotalo
Asiantuntija, koulutuspolitiikka

*Lisätty lähde sosiaalisessa mediassa nousseen huomion perusteella. Pienituloisten velanottamisen vierastamisesta on empiiristä tutkimusta Englannista.
Callender, Claire ja Mason, Geoff (2017) Does Student Loan Debt Deter Higher Education Participation? New Evidence from England. Annals of the American Academy of Political and Social Science, vol. 671.

Lisää uusi kommentti