Kuka tahansa voi kysyä toiselta, että ”onko kaikki hyvin?”

05.12.2018

Kaatunut mehulasi oli minulle se kuuluisa viimeinen pisara. Olin ottamassa tavalliseen tapaan Porthanian Unicafessa ruokaa ja samalla töytäisin juomalasini kumoon. Purskahdin hysteeriseen itkuun, kun tuijotin kyynelien läpi mehussa lilluvaa lounastani.

Järjestössä, jonka puheenjohtajana toimin tällöin oli tapahtunut yllättävä kriisitilanne. Myös tiedotusvälineet kiinnostuivat asiasta ja toimittajien vaikeisiin kysymyksiin vastaaminen oli yllättävän raskasta. Samaan aikaan olin huolissani siitä, uskaltaisiko kukaan enää tulla tapahtumiimme ja miten koko tilanne vaikuttaa siihen, haluaako kukaan lähteä järjestön toimintaan enää mukaan.

Ystäväni, jonka kanssa olin tullut lounaalle, ohjasi minut läheiseen pöytään istumaan. Unicafen kassahenkilö vei pilalla olevan annokseni pois ja toi tilalle uuden – ja ison kasan nenäliinoja. Sekä ystäväni että tämä täysin tuntematon Unicafen työntekijä kysyivät vilpittömästi kaksi asiaa: ”Onko kaikki hyvin ja voinko auttaa jotenkin?”

HYYn #kaikkihyvin?-kampanjan tarkoituksena on vähentää mielenterveyden oireiluun liitettyä stigmaa ja avun hakemiseen liittyvää pelkoa. Jopa 30% korkeakouluopiskelijoista kärsii mielenterveyden ongelmista. Haluan kuitenkin alleviivata sitä, että meistä jokaisella on mielenterveys ja on täysin normaalia, että välillä oma olo koetaan paremmaksi ja välillä huonommaksi. Yleisin diagnosoitu mielenterveyden häiriö opiskelijoilla on masennus, mutta sen lisäksi me kaikki voimme kokea elämämme aikana myös lievempiä oireita: unettomuutta, ahdistuneisuutta, eristäytyneisyyttä, stressiä ja itsetunto-ongelmia. Vaikka puhutaan lievemmistä oireista, ovat nämä yhtä lailla mielenterveyttä horjuttavia asioita ja niihin on yhtälailla oikeus hakea apua.

Suomen Mielenterveysseura tarjoaa koulutuksia mielenterveyden ensiavusta.Tänä keväänä HYY järjesti Mielenterveyden ensiapu 2 -koulutuksen, jonka painopisteenä on antaa koulutukseen osallistuville valmiuksia avun tarjoamiseen ja hoitoon ohjaamiseen. Viikonlopun mittaisen koulutuksen meille piti Päivi Kohta, joka työskentelee asiantuntijana myös Nyytissä. Me osallistujat saimme paljon tietoa yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä. Itselleni jäi päällimmäisenä mieleen se, miten tärkeä keino asioista puhuminen on niin oireista kärsivän auttamisen kuin haitallisen stigman vähentämisenkin kannalta.

On tyypillistä, että ensioireita vähätellään tai niitä ei tunnisteta. Varhainen puuttuminen on tärkeä viesti muilta ihmisiltä, että oireilun kanssa ei tarvitse selvitä yksin ja siinä ei ole mitään hävettävää. Varhainen puuttuminen voi myös nopeuttaa hoitoon pääsyä ja täten myös toipumista.

Haavoittuva mieli – tunnista ja tue -käsikirjassa kuvataan mielenterveyden ensiavun askeleet, joista voi olla apua toisen tukemisessa:

  1. Lähesty, arvioi ja auta kriisitilanteessa eli kysy, onko kaikki hyvin
  2. Kuuntele avoimena ja tuomitsematta
  3. Tue ja tarjoa tietoa
  4. Kannusta huolehtimaan itsestä
  5. Rohkaise tarvittaessa hakemaan ammattiapua

Auttaessa muita, muista myös pitää huoli itsestäsi sillä auttamisen ei pidä myöskään kuormittaa liikaa auttajaa. Kannattaa huomioida sekin, että auttamiseen ei oikeasti ole suoraa struktuuria, miten se tulisi tehdä, tai “oikeita” sanoja. Tärkeä huomio on myös se, että auttaja ei kysymällä pahenna tilannetta tai vaikkapa itsemurhasta puhuminen ei rohkaise sen toteuttamiseen – tilanne on päinvastoin. Kysymällä osoitat vilpitöntä huolta ja välittämistä toisesta ihmisestä.

En muista vieläkään, maksoinko kyseistä lounasta ikinä, mutta sen muistan, miten minua kohdeltiin. Samana päivänä rohkaistuin hakemaan keskusteluapua. Sain lyhyen ajan päähän ensin soittoajan YTHS:n psykologille ja nopean kriisiajan psykologin vastaanotolle. Keskusteluapu auttoi minua käsittelemään tapahtunutta.

Järjestötoiminta on parhaimmillaan mielenterveyttä edistävää toimintaa. Järjestöissä ja osakunnissa pääsee tekemään mielekkäitä asioita opiskelijayhteisön eteen, kehittämään omaa osaamista ja luomaan läheisiä ihmissuhteita. Pahimmillaan järjestötoimintakin voi uuvuttaa tekijänsä. Sinä, minä, kuka tahansa meistä voi kysyä opiskelukaverilta, että ”onko kaikki hyvin?” tai ”minä olen huomannut, ettei kaikki ole ok, voinko auttaa jotenkin?”.

Laura Wathén
HYYn hallituksen jäsen 2018, hallituksen puheenjohtaja 2019

Laura Wathén

Lähde: Kitchener, B., Jorm, A., Kelly, C., Lassander, M., & Karila-Hietala, R. (2015) Haavoittuva mieli – tunnista ja tue. Mielenterveyden ensiapu 2. Suomen Mielenterveysseura.

Lisää uusi kommentti