Kun arki uuvuttaa

03.12.2018

HYYn viestintäharjoittelija Saana Lehtinen ison alppiruusupensaan edessä

Vain 66 % korkeakouluopiskelijoista kokee henkisen hyvinvointinsa hyväksi, kertoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) vuonna 2016 tekemä tutkimus. Samaisen terveystutkimuksen mukaan noin kolmasosalla opiskelijoista on psyykkisiä vaikeuksia.

Opiskelijoiden kokemien mielenterveydellisten ongelmien yleistyminen on huolestuttavaa. Kun pohtii opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä kuormittavia tekijöitä, mielen horjuminen ei hämmästytä. Jatkuva huolehtiminen opintojen etenemisestä ja esimerkiksi rahan riittämisestä uuvuttavat. Moni opiskelija työskentelee osa-aikaisesti opintojensa ohella, mikä tuo arkeen lisää stressiä. Arkipäivät kuluvat luentosaleissa ja tenteissä, viikonloput töissä. Kun moni vakituisessa työssä käyvä viettää joululomaansa, opiskelija tekee usein töitä ja lähettää hakemuksia kesätyöpaikkoihin, joiden hakuprosessi alkaa vuosi vuodelta aikaisemmin. Vapaa-ajan, työn ja opiskelun raja on häilyvä. Toisinaan opiskelijan arki käy niin uuvuttavaksi, että arjesta tarvitsee lomaa.

Uuvuin opiskeltuani pari vuotta unelma-alaani. Tätä ennen olin muuttanut edellisen opiskelupaikkani perässä satojen kilometrien päähän kotikaupungistani Helsingistä, pettynyt opintoihini, lukenut taas pääsykokeisiin, saanut uuden opiskelupaikan ja muuttanut takaisin Helsinkiin. Olin uudesta opiskelupaikastani kiitollinen ja onnellinen. Halusin ottaa opiskelijaelämästä kaiken irti ja tiiviin opiskelutahdin lisäksi lähdin mukaan ainejärjestötoimintaan. Opiskelun ja järjestötoiminnan ohella kalenteriani täytti fyysisesti raskas osa-aikatyö, jossa työpäivät venyivät toisinaan kymmentuntisiksi. Arjessa oli jatkuvasti läsnä muitakin stressinaiheita.

Jälkiviisaana pystyn näkemään loppuunpalamisen syyt selvästi, mutta uuden opiskelupaikan sytyttämässä alkuhuumassa osasin ainoastaan ihmetellä sitä, kuinka saatoin olla kaiken saavuttamani keskellä niin ahdistunut. Nukuin jatkuvasti vähemmän ja huonommin sekä söin epäsäännöllisesti. Eräänä aamuna olin niin väsynyt, etten muistanut miten ovenkahvaa käytetään ja esittäytyessäni uudelle tuttavuudelle, menin hetkeksi paniikkiin, sillä en muutamaan sekuntiin muistanut omaa etunimeäni.

Kun arki ahdistaa, on syytä puuttua tilanteeseen ajoissa. YTHS:n mielenterveyspalveluita kannattaa hyödyntää arkailematta. Ne ovat olemassa sinua varten.

Opiskelijalla on mahdollisuus ja lupa jäädä sairauslomalle siinä missä muillakin. Jos opiskelijan voimavarat eivät riitä työntekoon ja opiskeluun, hän voi hakea KELAsta sairauspäivärahaa, jonka aikana opintotuki on tauolla. Sairauspäivärahan maksamista varten tarvitaan lääkärintodistus. Etuuden määrä perustuu joko työssä ansaittuihin tuloihin tai opintorahaan ja se on suuruudeltaan aina vähintään opintorahan kokoinen. Jotta etuuksien saamiseen ei syntyisi sairauspäivärahapäätöstä odottaessa katkosta, voi opintorahaa nostaa, kunnes sairauspäivärahapäätös on tehty. Myönteisen sairauspäivärahapäätöksen jälkeen KELA katkaisee opintorahan maksamisen automaattisesti. Sairausloman päättyessä opintorahaa täytyy hakea uudestaan itse.

Opintoja ei tarvitse pysäyttää kokonaan sairauspäivärahan maksamisen ajaksi, vaan korkeakouluopiskelija saa kerryttää opintopistesaldoaan kolmella opintopisteellä kuukaudessa.

Opiskelukyvyttömyyteen liittyvissä tilanteissa opiskelija voi soittaa YTHS:n hoidon tarpeen arvioinnin numeroon, jossa annetaan jatko-ohjeet ajanvarauksesta. Sairausloman tarve arvioidaan yleislääkärin vastaanotolla. Mielenterveyssyihin liittyvän pidemmän sairausloman tarpeen arvioi psykiatrian erikoislääkäri, jonka vastaanotolle yleislääkäri ohjaa opiskelijan tarvittaessa. Jos opiskelijalla on työpaikka ja työkyvyttömyys liittyy esimerkiksi opintojen ohessa tehtävään osa-aikatyöhön, hän voi olla sairausloma-asioista yhteydessä myös työterveyshuoltoon.

Opiskelu on vaativaa ja kuormittavaa työtä. Oman jaksamisen rajat on tärkeä oppia tunnistamaan ja pitää huolta siitä, että vapaa-aika on palauttavaa, ei kuluttavaa.

Sairausloma antoi minulle hengähdystauon, jonka aikana sain vähitellen takaisin normaalin unirytmini ja sen ansiosta voimavaroja, joita minulta oli pitkään puuttunut. Opettelin sairauslomani aikana luomaan arkeeni uudenlaisia rutiineja ja tutkimaan sitä, mitkä asiat auttavat juuri minua jaksamaan, mitkä taas puolestaan vievät voimiani. Nykyään pidän uupumusta loitolla varsin yksinkertaisella reseptillä: vähintään seitsemän tuntia unta yössä, säännöllinen ruokailurytmi ja riittävästi aikaa ystäville.

Tekstiä varten on haastateltu YTHS:n psykiatrian erikoislääkäri Tarja-Sisko Saastamoista.

Saana Lehtinen
HYYn viestintäharjoittelija

Lisätietoa:

https://www.kela.fi/opintotuki-jos-sairastut


Lisää uusi kommentti