Millaista on kaikille hyvä järjestötoiminta?

19.06.2017

”Ahdistavimpia kokemuksia ainejärjestössäni on kenties vähättely, jota olen kohdannut kun olen kertonut epäasiallisesta käytöksestä. Seksuaalisen ahdistelun kriteerit täyttävä lähentely on viitattu olankohautuksella ja 'se on aina vähän tuollainen kännissä' - ja 'se on oikeesti ihan hyvä tyyppi' -puheella.”

Helsingin yliopiston opiskelijoista 7,5 % on kokenut kiusaamista. Kymmenesosa opiskelijoista on perheellisiä. Meissä on edustettuna kaikki seksuaalisten suuntautumisten ja sukupuolten muodot. Itse asiassa vain harva opiskelija vastaa mielikuvaa “keskiverto-opiskelijasta”, joka ei kuuluisi mihinkään vähemmistöön tai kokisi syrjintää. 

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ovat samanlaisia erilaisista henkilöön liittyvistä ominaisuuksistaan riippumatta ja että niiden moninaisuus otetaan huomioon. 

Miksi ja miten yhdenvertaisuus tulisi huomioida järjestötoiminnassa? Tässä ajatuksia siitä.

Miksi yhdenvertaisuus on tärkeää?

Yhdenvertaisuuden huomioiminen on järjestötoiminnassa tärkeää, koska järjestön jäsenet eivät ole keskenään samanlaisia. Huomioimalla erilaisuuden järjestön toiminnassa voi varmistaa, että kaikkien on mahdollista osallistua järjestön toimintaan. Ja vain jos järjestö tuntuu paikalta, jossa voi olla oma itsensä, jäsen on valmis tekemään töitä yhteisten tavoitteiden eteen. 

Toisaalta suvaitsematon ja syrjivä ilmapiiri sekä toiminta voivat sulkea ihmisiä kokonaan järjestön toiminnan ulkopuolelle. Kiusaaminen ja syrjintä voivat pahimmillaan aiheuttaa itsetuhoisuutta.

Viime aikoina yhä useammat järjestöt ovat panostaneet merkittävästi siihen, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua toimintaan. Kehitys on todella ilahduttavaa. Se tekee yhdenvertaisuuden edistämisen aloittamisesta muillekin helppoa: perusteita, keinoja ja toimintamalleja löytyy järjestökentästä todella paljon. Niistä vain täytyy valita omaan järjestöön sopivimmat.

Tässä esimerkkeinä Dilemma ry:n ja Biosfääri ry:n viime aikojen toimista.

“Biosfäärissä on tänä vuonna pyritty ujuttamaan yhdenvertaisuusaiheita kaikkeen toimintaan; tiedotus ja tapahtumat ovat kolmikielisiä, virkanimikkeitä on muutettu sukupuolittomiksi ja alkoholittomien tapahtumien määrää lisätty. Yhdenvertaisuusvastaavien määrää pyritään kasvattamaan tulevana syksynä järjestöissämme. Järjestötoimijoiden keskuudessa on myös kiinnitetty huomiota syrjintää vahvistavaan tapakulttuuriin, eli esimerkiksi fukseihin liittyvän alentuvan vitsailun lopettamiseen.”

– Heidi Annala, Biosfääri ry:n yhdenvertaisuusvastaava

“Dilemma on pitänyt tänä vuonna huolta, että kaikissa tapahtumakuvauksissa on maininta turvallisen tilan periaatteista sekä esteettömyystiedot ja että kaikki viestintä olisi lähtökohtaisesti kolmekielistä. Yhtenä suurena teemana on ollut pyrkimys lisätä alkoholittomien tapahtumien tarjontaa – olemme järjestäneet jo esimerkiksi galleriaekskursion. Toisaalta olemme yrittäneet ainejärjestössä ratkaista, miten vaikuttaa toimintakulttuuriin ja siihen, että kaikilla todella olisi hyvä olla. Dilemma järjestikin 18.4. Turvalliset Tilat -iltamaksi nimetyn tapahtuman, jossa jäsenistö kutsuttiin jakamaan omia kokemuksiaan ja pohtimaan ongelmakohtia ja ratkaisuja. Nyt työn alla ovat Dilemman omat turvallisen tilan periaatteet, uusia toimintaohjeita tuleville tuutoreille sekä tuleviin tapahtumiin nimettävä erityinen vastuuhenkilö, joka olisi erotettavissa olkanauhalla.”

Saila Pönkä, Dilemma ry:n yhdenvertaisuusvastaava

Mistä aloittaa?

Mikäli järjestöllänne ei ole yhdenvertaisuusuunnitelmaa, sen laatiminen kannattaa aloittaa pikimmiten. Mallia voi ottaa muun muassa HYYn järjestöwikissä olevasta mallista (http://wiki.hyy.fi/index.php/Yhdenvertaisuus) tai muilta järjestöiltä. Aiheesta voi järjestää myös jäsenkyselyn, jonka tuloksista selviää, mitkä ovat niitä asioita, joita juuri teidän järjestössänne tulisi ainakin kehittää. 

Jotta yhdenvertaisuus tulee huomioitua, siitä vastaamaan kannattaa nimetä joku järjestön hallitukseen tai virkailijaksi. Järjestöwikistä löytyy esimerkkejä siitä, mihin yhdenvertaisuusvastaava voi järjestön toiminnassa kiinnittää huomiota. 

Mitä syrjiville perinteille voi tehdä?

Välillä yhdenvertaisuuden nimissä on arvioitava uudelleen vanhoja perinteitä ja käytäntöjä. Muutokset lähtevät usein pieneltä tuntuvista asioista.

Esimerkiksi sillä, miten vieraat plaseerataan paikoilleen vuosijuhlilla, voi olla suuri merkitys osallistujille. Perinteinen plaseeraus tehdään jakamalla osallistujat nimien perusteella miehiin ja naisiin ja asettamalla heidät vierekkäin. Sukupuolta ei kuitenkaan voi päätellä ihmisen nimestä. Perinteinen plaseeraus syrjii myös pareja, jotka eivät saa aveciaan lähelleen, koska he eivät ole oletettavasti mies ja nainen. Monissa järjestöissä asia on jo huomioitu: plaseerauksessa ei enää kiinnitetä huomioita osallistujien oletettuihin sukupuoliin.

On hyvä muistaa, että järjestön muisti on vain muutaman vuoden pituinen. Esimerkiksi seksistisistä perinteistä luopuminen saattaa kohdata aluksi voimakasta vastustusta, mutta parin vuoden kuluttua kukaan ei enää kaipaa paluuta vanhaan. Päinvastoin, niin uudet kuin vanhat jäsenet ihmettelevät, miten niin vähän aikaa sitten on voitu toimia niin syrjivästi.

Haluatko apua? Mietityttääkö jokin aiheeseen liittyvä? Olen mielelläni apunasi kaikissa järjestöjen yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa!

Lauri Linna
HYYn hallituksen jäsen
lauri.linna@hyy.fi

Lisää uusi kommentti