Miten HYY käyttää opiskelijoiden yhteisiä rahoja?

07.09.2017

”Pakkojäsenyys on ylioppilaskunnille avoin piikki kasvattaa budjettia. Vain pieni osa ylioppilaskuntien jäsenmaksuista käytetään ylioppilaskuntien lakisääteisten tehtävien järjestämiseen. Ylioppilaskunnat ja ylioppilaskuntien palkkalistoilla olevat työntekijät keksivät itselleen jatkuvasti uusia tehtäviä ja pakollinen jäsenyys mahdollistaa jäsenmaksujen jatkuvan korottamisen.”

- Eroaylioppilaskunnasta.fi

HYY ei tuhlaa rahojaan päähänpistoihin, vaikka niin joskus sitkeästi väitetään. Ylioppilaskunta käyttää varojaan siihen, että opiskelijat voisivat elää mahdollisimman hyvää elämää.

HYYn talouden suunnittelua ohjaa nykyisin kunnianhimoinen tavoite: jäsenmaksuttomuus vuonna 2025.

Mistä ylioppilaskunnan rahat tulevat?



Ylioppilaskunnan rahat tulevat kahdesta lähteestä. Kolmasosa on peräisin jäsenmaksuista ja kaksi kolmasosaa HYY Yhtymän voitonjaosta. HYY Yhtymän osuutta on tarkoitus kasvattaa entisestään, vaikka HYYn jäsenmaksu on jo nyt alhaisin Suomen ylioppilaskunnista.

HYYn tärkeimmät tulonlähteet ovat sen keskustassa omistamat kiinteistöt, kuten ylioppilastalot ja Kaivopiha. Niiden lisäksi HYY Yhtymä saa tuloja muun muassa sijoitustoiminnasta sekä majoitus- ja ravintolaliiketoiminnasta.



Mihin ylioppilaskunta käyttää rahaa?



Ylioppilaskunta käyttää rahaa jäsentensä palveluihin, mahdollistaa järjestökenttänsä toiminnan ja parantaa opiskelijoiden yhteiskunnallista asemaa. Ylioppilaskunta huolehtii myös opiskelijaedustajien valitsemisesta yliopiston hallintoon ja rahoittaa sekä osallistuu ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimintaan. Kaikilla näillä tavoilla ylioppilaskunta toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä opiskelijoiden yhteiskunnallisen aseman edistäjänä.



Rahojen käytöstä päättää demokraattisesti valittu ylioppilaskunnan edustajisto. Vuosittaisten budjettien valmistelu on taloushallinnon ammattilaisen käsissä. Ylioppilaskunnan suurimmat kuluerät ovat henkilöstö, tilat ja järjestöille myönnettävät toiminta-avustukset. Ylioppilaskunnan henkilöstöön kuuluu puolipäiväistä korvausta saava hallitus, 8 asiantuntijaa, AD, kolme sihteeriä, arkistonhoitaja ja kaksi Pikku HYYn lastenhoitajaa. Heidän avullaan HYY pystyy tuottamaan palvelunsa ja pitämään huolen siitä, että opiskelijoiden ääni kuuluu niin yliopistolla, kaupungissa kuin koko maassa.



Tarjoamalla piirissään toimiville noin 250 järjestölle tiloja ja tukia ylioppilaskunta mahdollistaa monimuotoisen opiskelijaelämän, jossa on sijaa kaikille jäsenille.

Millaiset tulevaisuuden näkymät ovat?



Suunnitelmat ovat suuria: ylioppilaskunta pyrkii jäsenmaksuttomuuteen vuoteen 2025 mennessä. Toiminnan koko on tarkoitus pitää kutakuinkin samana. Se edellyttää, että HYY Yhtymä pystyy kasvattamaan tulostaan ja voitonjakoaan ylioppilaskunnalle. Lisäksi ylioppilaskunta pyrkii kerryttämään käyttörahastoaan yhden vuoden menoja vastaavalle tasolle. Käyttörahaston varoilla toiminta voidaan turvata Yhtymän tuloksen ehtymisen tai suurten yllättävien menojen varalta.


Tavoitteiden yhteensovittaminen vaatii tarkkaa ja pitkäjänteistä punnintaa jäsenmaksujen tason ja tulevien menojen välillä. Jos esimerkiksi jäsenmaksua laskettaisiin reilusti jo nyt, käyttörahasto voi jäädä kertymättä, tai HYY Yhtymältä olisi pakko tulouttaa rahaa, jota se taas tarvitsisi uusiin investointeihin.



HYY Yhtymä on tehostanut toimintaansa ja tehnyt merkittäviä uusia investointeja, joita on luvassa paljon lisää. Merkittävimpiä ovat lukuisat uudet tontit, joista ylioppilaskunta saa vuosikymmenien ajan tasaista vuokratuottoa. Uusiin investointeihin liittyy aina riski, mutta se on pyritty minimoimaan sijoituskohteiden tarkalla valinnalla.

Ylioppilaskunta on monin tavoin perheyrityksen kaltainen. Lyhyen aikavälin voittojen tavoittelu ei olisi vastuullista; meidän kvartaalimme on yhden sukupolven mittainen.

Tulevien opiskelijasukupolvien on saatava hyötyä ylioppilaskunnan vuosisatojen aikana kerryttämästä omaisuudesta.



Lauri Linna

HYYn hallituksen talousjohtokunnan puheenjohtaja
lauri.linna@hyy.fi

Lisää uusi kommentti