Miten sinullakin voisi jäädä jotain käteen vuokran jälkeen?

05.04.2017

Helsinki on aivan loistava paikka asua ja elää – myös meille opiskelijoille. Kotikaupunkiamme vaivaa kuitenkin yksi ongelma, joka meinaa tehdä täällä asumisesta ajoittain erittäin tukalaa. Ja se liittyy juurikin asumiseen itseensä: se on tässä kaupungissa pirun kallista.

Tilanne ei varsinaisesti ole helpottumassa: asuntojen vuokrat erityisesti pääkaupunkiseudulla jatkavat kasvuaan. Sukupolvien välisessä tulonjaossa nuoret ovat viime vuosina jääneet selkeästi tappiolle. Opiskelijan kaupunki -tutkimuksen mukaan asumismenot vievät pääkaupunkiseudulla pahimmillaan 70 prosenttia opiskelijan käytettävistä tuloista.

Mitä voimme tehdä? Yleinen konsensus on, että asumisesta tulee edullista vain rakentamalla kaupunkiin rutkasti enemmän asuntoja. Siitä ovat yhtä mieltä esimerkiksi kaikki Helsingin pormestariehdokkaat. Mutta miksi asuminen Helsingissä sitten on näin kallista, jos ongelmaan on olemassa selkeä ratkaisu?

Syitä on useita. Helsinkiläislähiöt on ensinnäkin rakennettu varsin väljästi. Toisaalta Nurmijärvi-ilmiö on kääntynyt päälaelleen: ihmiset haluavat jälleen asua yhä enemmän kantakaupungissa, ja poliitikot ovat olleet hitaita heräämään rutkan lisäkaavoittamisen tarpeeseen.

Helsingin korkeakouluopiskelijat ovat voimakkaasti asuntotuotannon lisäämisen kannalla. Asumisongelma ratkaistaan kahdella tavalla. Ensinnäkin tarvitsemme nykyistä reippaampaa asuntotuotantoa. Toiseksi asumisen tulee olla helpompaa kuin nyt.

Helsinkiin vuosittain rakennettavien asuntojen tavoitetta tulee nostaa nykyisestä 6000:sta 8000:aan, josta tuettujen ARA-vuokra-asuntojen osuuden tulee olla vähintään 2000 – ja tavoitteista tulee myös pitää kiinni. Opiskelija-asuntoja tulee valmistua vähintään 300 vuosittain. Tarvitsemme rohkeaa täydennysrakentamista, tiiviitä kortteleita ja kaupunkibulevardeja.

Asumisesta ja asuntorakentamisesta on tehtävä myös helpompaa. Vuonna 2013 pääkaupunkiseudulla oli yli miljoona neliömetriä tyhjillään olevaa toimitilaa, jossa voisi asua jopa 25 000 ihmistä. Uudet perheasunnot tulee suunnitella niin, että ne ovat muunnettavissa myös yhteisöasumiseen. Parkkipaikkanormia on höllennettävä: autopaikkojen rakentaminen on kallista, ja Helsingin liikenteen kehityksen tulisi perustua julkiselle liikenteelle, kävelylle ja pyöräilylle – ei yksityisautoilulle.

Eli miten me saamme tämän kaiken aikaan? Emme välttämättä käden käänteessä, mutta yksi kullanarvoinen keino on juuri nyt käsillä: kuntavaalien äänestyspäivä on sunnuntaina 9.4.

Saahan äänesi ehdokas, joka haluaa reilusti uusia asuntoja ja helpompaa asumista.

Joel Lindqvist & HYYn kaupunkivaikuttamisen vapaaehtoisryhmä Kaupunkitiimi
Joel on HYYssä kuntavaalien parissa pakertava hallituksen jäsen, joka asuu viiden hengen puuomakotitalokommuunissa.

Lisää uusi kommentti