Opiskelijoille keppiä vai porkkanaa? Lue kyselyn vastauksia!

30.10.2018

Keväällä vaadimme, että opiskelijat tulee ottaa mukaan, jos maan seuraava hallitus aloittaa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen. Samalla pyysimme opiskelijoita kertomaan omia näkemyksiään ja jakamaan kokemuksiaan sosiaaliturvan merkityksestä heille. Kysyimme, mitä opiskelijoille tarkoittavat opintotuki ja sosiaaliturva yleisesti, mitä mieltä he ovat perustulosta ja millaisia odotuksia sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen kohdistuu.

Kysely oli avoinna toukokuusta syyskuuhun 2018 ja linkkiä jaettiin HYYn sosiaalisen median kanavissa ja jäsentiedotteessa. Saimme runsaasti vastauksia, jotka kuvaavat hyvin  opiskelijan arkea ja toimeentuloa. Ne myös osoittavat, että opiskelijoilla on paljon sanottavaa sosiaaliturvasta, ja että heidän tulee saada äänensä kuuluviin, mikäli sosiaaliturvan kokonaisuudistus aloitetaan.

Monelle vastanneelle opintotuki oli mahdollisen yleisen asumistuen ohella tärkeä tulonlähde sekä opiskelun mahdollistaja. Viime vuonna opintotukeen tehdyt leikkaukset vaikuttavat monen opiskelijan arkeen. Useassa vastauksessa toivottiin, että opiskelu olisi mahdollista ilman opintolainaa. Nyt lainan nostaminen elämisen perustarpeita varten on monelle käytännössä välttämätöntä. Toisaalta osa näki opintolainan hyvänä asiana. Vaihtoehtoisesti tulotasoa nostetaan työn tekemisellä  osa-aikaisesti, satunnaisesti ja kesäisin.

Yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuus, opintorahan alhainen taso sekä opintotuen tulorajat nähtiin ongelmallisina monessa vastauksessa. Vastauksissa näkyivät epätoivo ja kituuttaminen, mutta myös kiitollisuus suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää kohtaan. Monelle se on tarjonnut mahdollisuuden korkeakouluopiskeluun ja yhteiskunnan tuki opiskelijoille koetaan tärkeäksi.

HYY, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus teettävät tänä syksynä myös selvityksen opiskelijoiden toimeentulosta. Opiskelija, tarkkaile sähköpostiasi ja vastaa kyselyyn, mikäli sellainen sinulle saapuu! Viestimme selvityksen tuloksista tammikuussa 2019.

Alla on ensimmäisiä poimintoja opiskelijoiden vastauksista HYYn kyselyyn sosiaaliturvan merkityksestä.

Mikä merkitys opintotuella on sinulle?

Mikä tämänhetkisessä opiskelijan tukijärjestelmässä on mielestäsi hyvää? Mikä taas huonoa?

Mitä ajattelet perustulosta ja mitä se merkitsisi toteutuessaan juuri sinulle?

Mitä sosiaaliturva yleisesti merkitsee sinulle?

Mitä odotat sosiaaliturvan uudistukselta ja millainen uudistus parhaiten tukisi opiskelijoita ja opiskelemista?

Mikä merkitys opintotuella on sinulle?

‘’Suuri merkitys sillä ilman opintotukea minulla ei olis mahdollisuutta opiskella. Opintotuen kanssakin erittäin haastavaa olla vuosia köyhyysrajan alapuolella.’’

"Opintotuki on minulle todella tärkeä, koska opintorahan ansiosta saan katettua osan kuukausittaisista kuluistani. Jos tukea ei olisi, joutuisin käymään töissä, mikä olisi minulle todella rankkaa, koska jo itsessään opiskelu on minulle rankkaa pitkään jatkuneen masennuksen vuoksi. Mielestäni on väärin, että opintorahaa on leikattu ja opiskelijoita usutetaan ottamaan lainaa. Esimerkiksi masennukseen sairastuneet opiskelijat, kuten minä, eivät välttämättä halua ottaa lainaa sen pelossa, että opinnot keskeytyvät, jos mielenterveysongelmat pahenevat. Rahatilanteesta stressaaminen vain pahentaa ja lisää mielenterveysongelmia, samalla yhteiskunnan hoitokulut kasvavat."

"Se oli aikanaan olennainen tuki siihen, että pystyin keskittymään opintoihin. Tukikuukausien loppumisen jälkeen työssäkäynti on hidastanut opintojen etenemistä."

“Kaksiportaisena se ensimmäinen porras loppui aivan liian aikaisin, kun ei LuK-FM -tutkinnoissa opinnot käytännössä jakaudu ajallisesti niin, että ensin tekisi sen kandin ja vasta sitten maisterin, vaan olen käynyt eri tutkintoihini sijoittuvia kursseja paljolti samaan aikaan. Opinnot ovat tuen ensimmäisen portaan loppumisen takia viivästyneetkin, kun on pitänyt hankkia työpaikka, josta tuskin tulee olemaan hyötyä työkokemuksenakaan kun ei ole millään lailla omaa alaani. Tuki on myös ollut käsittämättömän lainapainotteinen, on tuntunut raskaalta joutua elämään velaksi yhteiskunnassa, jossa kenenkään muun kuin opiskelijan ei oleteta niin tekevän.”

‘’Se turvaa minulle katon pään päällä sekä lämpimän ruoan kerran päivässä. Kun opintotuki viimeksi laski, jouduin ottamaan osa-aikatöitä. Työt viivästyttivät opintojani vuodella mutta myös vaikuttivat negatiivisesti arvosanoihini sekä opiskelijaelämään. Moni työssä käyvä näkee opiskelun laiskotteluna, vaikka minulle opiskeluaika on ollut henkisesti raskainta aikaa elämässä. Takaraivossa jyskyttää deadlinet, tentit, opinnäytetyöt ja opinnoissa menestyminen. Samalla kun kamppailee opintojen kanssa pitäisi ehtiä urheilemaan, näkemään kavereita ja kaukana asuvaa perhettä, verkostoitua ja ajaa opiskelijoiden etuja esimerkiksi ainejärjestötoiminnassa, pitää huolta mahdollisesta parisuhteesta ja välillä ehkä siivotakin - niin kuin kaikkien muidenkin. Opintotuki mahdollistaa sen, että kaiken muun stressin lisäksi minun ei tarvitse stressata rahasta, vaikka tarkkaan pennini laskenkin ja mietin kilohintoja. Helposti voisi käydä niin, että kaikki stressi ajaisi pahoinvoinnin kierteeseen, joka aiheuttaisi masennusta ja lopulta opintojen katkeamisen.’’

Mikä tämänhetkisessä opiskelijan tukijärjestelmässä on mielestäsi hyvää? Mikä taas huonoa?

"Se, että opiskelija käytännössä pakotetaan ottamaan lainaa jos työnteosta ei tule mitään, luo epävarmuutta tulevaisuutta kohtaan: entä jos en työllistykään syystä tai toisesta, millä maksan lainan? Entä jos palkkatulot ovatkin niin heikot, että joudun kituuttamaan myös työelämään siirryttyäni samalla tavalla kuin olen kituuttanut opiskellessani?"

"Tällä hetkellä tukijärjestelmä reagoi paremmin vuokra-asuntojen hintaan asuinpaikasta riippuen (opiskelijat saatiin yleisen asumistuen piiriin). Kuitenkin kimppa-asuminen on tehty vaikeaksi ja tukijärjestelmä suosii yksin asumista minkä johdosta muutenkin kortilla olevien yksiöiden hinta nousee."

‘’On naurettavaa, että opiskelijat, joiden varassa yhteiskunnan tulevaisuus on, ovat ainoa väestöryhmä, joka ei saa tarvitsemaansa taloudellista tukea. Edellytys laina ottamisesta on järjetön.

Useimmat oppilaitokset suunnittelevat koulutusohjelmansa niin intensiivisiksi, että opinnot kyllä kärsivät, jos opiskelija joutuu työskentelemään paljon ja jatkuvasti niitä suorittaessaan. Esimerkiksi itse en terveydellisistä syistä edes pystyisi tekemään niin pitkiä päiviä, mikä meinasi omalla kohdallani estää opintojen aloittamisen. Kela kuitenkin katsoi, etten ollut pitkästä sairaushistoriasta huolimatta oikeutettu muihin tukiin, niinpä en itekään pidä tilannettani mitenkään poikkeuksellisena.

Omat opiskeluhaaveeni pelasti se että vanhempieni oli lopulta mahdollista tukea näin opiskelujen alkuvaiheessa. Elän äärimmäisen tiukalla taloudella enkä osallistu sosiaaliseen opiskelijaelämään taloudellisen tilanteeni vuoksi juuri lainkaan (en tarkoita juhlimista vaan kahvittelua, retkiä, liikuntaa ja muuta sellaista) ja tulevaisuus näyttää koko ajan epävarmalta. Silti tiedän, etteivät monet ole näinkään onnekkaita kuin minä.’’

“Opiskelijan tuet ovat naurettavan pienet - niin pienet, ettei niillä eläminen ole juuri kenenkään kohdalla mahdollista. Opiskelija on tuomittu köyhyyteen; opinto- ja asumistuella rahat eivät riitä edes perustarpeisiin, tienata saa vain vähän jotta ei menettäisi oikeutta opintotukeen. Töiden tekeminen opiskelujen ohella ei ole monelle edes mahdollista, ja jos töitä tekee niin paljon, että elämä ei ole taloudellista kituuttamista, aikaa ei ole opinnoille. Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, jotka yhteiskunnassamme pakotetaan ottamaan lainaa maksaakseen ruoan ja asumisen kaltaiset elämisen vähimmäisedellytykset. Opiskelijan asumistuen muuttamisen yleiseksi asumistueksi jälkeen olen aikuinen ihminen, jonka kuukausitulot ovat 250 euroa. Vastoin kummankaan meistä tahtoa (ei-suurituloinen) kumppanini joutuu elättämään minua.”

“Opintoraha ja yleinen asumistuki riittävät kohtalaisesti, jos asuu yksin ja onnistuu saamaan suhteellisen halvan asunnon. Säästää siitä ei kuitenkaan voi, ja koko ajan hermostuttaa ajatella, että ehkä opinnot venyvät syystä tai toisesta, ja tukikuukaudet loppuvat kesken. Omakohtaisesti: minulla ei ole varaa harrastaa mitään tai käydä terapiassa. Isoja hankintoja, kuten silmälaseja (n. 200-300 €) pitää miettiä tarkkaan.”

“Hyvää on, että noh, opintoraha on olemassa. Huonoa on opintorahan riittämättömyys ja vähäinen tukikuukausimäärä sekä turha byrokratia kuten opintotuen kaksiportaisuus.”

“Asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla ovat täysin kohtuuttomia, eikä opiskelijalla ole vain tukien varassa mahdollista selvitä asumis- ja elinkustannuksista. Mielestäni velkaantuminen ja opintolainan tyrkyttäminen ei saa olla ensisijainen vaihtoehto. Vaikka moni sanoo opintolainan olevan ilmaista lainaa, se ei tietenkään sitä ole. Lisäksi Kelan tulkinnoissa on ongelmallisuutta, erityisesti nämä avoliittotulkinnat yms. tulisi ehdottomasti karsia pois. On kohtuutonta, että toista ihmistä vaaditaan elättämään toista. Raha-asiat ja elättämiskysymykset ovat henkilökohtaisia asioita, eikä esimerkiksi kämppiksiä voi missään tilanteessa rinnastaa toisilleen elatusvelvollisiksi. On myös käsittämätöntä, että kahden aikuisen taloudessa myös puolison tulot vaikuttavat opiskelijan tukeen.”

“Huonoa oli opintorahan leikkaus ja asumistuen siirtyminen yleisen asumistuen piiriin. Koska asun kumppanini kanssa, en saa asumistukea lainkaan. Kuukausituloni ovat 225€, joka lienee köyhyysrajan alapuolella.”

Mitä ajattelet perustulosta ja mitä se merkitsisi toteutuessaan juuri sinulle?

“Perustulo mahdollistaisi paremmin siirtymät opiskelusta työelämään/määräaikaiseen työhön ja takaisin. Se toisi joustoa valintoihin, kun ei olisi pakko taktikoida sillä, "saako" opiskella silloin kun ei ole töitä. Työttömyysjaksot voisi helpommin hyödyntää opiskelemalla eli pitämällä osaamista ajan tasalla.”

“En osaa sanoa. En koe omaavani riittävästi faktoja aiheesta, jotta voisin olla kunnolla puolesta tai vastaan. Ainakin joillekin ryhmille (esim. opiskelijat) perustulo voisi mielestäni olla perusteltu, ja voisi vaikkapa korvata nykyisen opintotuen. Se olisi tuki, joka todella kannustaisi valmistumaan tavoiteajassa, ilman stressiä kertyvästä lainasta ja tarpeesta työskennellä osa-aikaisesti. Joillain aloilla opiskelu todellakin vie lähes kaiken ajan, koska omaksuttavaa tietoa on paljon ja se on teoreettista. Nykyinen systeemi ei kohtele kaikkia samoin. Toisaalta pitäisi olla jonkinlaista tukea (esim. lainaa) tarjolla heille, jotka haluavat/joutuvat vaihtamaan alaa, ja "ilmaiset" tuet on jo käytetty.”

“Kannatan ehdottomasti perustuloa. Perustulo mahdollistaisi kouluttautumisen monille, joille se jää nyt vain haaveeksi. Perustulo olisi pelastava muutos, joka muuttaisi elämääni radikaalisti positiivisempaan suuntaan.”

“Se vapauttaisi energiaa tärkeämpiin asioihin, kuten opiskeluun. Olen elänyt mm. toimeentulotuella, ja silloin olin hyvin stressaantunut raha-asioista. Perustulo, vaikka pienikin, toisi jatkuvuutta elämään, kun ei tarvitsisi joka kuukausi jännittää, paljonko rahaa tulee, ja muistaako toimittaa kaikki paperit ajoissa.”

“Mielestäni Suomi ei kuitenkaan ole vielä valmis perustulolle, koska tarvitaan yhä laajempia, perusteellisempia ja realistisempia kokeiluja, joihin tarvitaan paljon enemmän rahaa kuin ensimmäiseen kokeiluun. Ensimmäinen kokeilu oli kaikin puolin aivan liian riittämätön ja se perustui vain poliittisiin intresseihin. Ei näin.”

“Perustulo on kiinnostava ja mielestäni ehdottomasti kokeilemisen ja tutkimisen arvoinen asia. Perustulo toisi tietynlaista turvaa nykyiseen epävarmuuden ja pätkätöiden sävyttämään työelämään. Perustulo madaltaisi kynnystä ryhtyä esimerkiksi yrittäjäksi, kun yhteiskunnan taholta olisi taattu edes jonkinlainen tulo. Perustulo olisi hyvä tuki myös yllättävien elämäntilanteiden, kuten sairastumisen tai mielenterveyden järkkymisen varalle. Kuka tahansa voi joutua "tyhjän päälle" tai kenen tahansa voimavarat voivat ehtyä. Tällaisiin tilanteisiin perustulo toisi turvaa. Perustulo lisäisi myös tavallisen kansalaisen näkökulmasta kunnioitusta ja kiitollisuuden tunteita Suomen valtiota ja yhteiskuntaa kohtaan.”

Mitä sosiaaliturva yleisesti merkitsee sinulle?

“Tärkeää tukea opiskeluelämänvaiheeseen, mutta usein aiheuttaa huonoa omatuntoa, kun koen, että pitäisi selvitä sataprosenttisesti omillaan, vaikka tiedän, ettei sataprosenttinen työnteko ja sataprosenttinen opiskelu onnistu yhtä aikaa.”

“Jos olisin syntynyt mihin tahansa muualle kuin Pohjoismaihin, en olisi perhetaustastani johtuen ikinä pystynyt opiskelemaan yliopistossa. Olen todella kiitollinen, että olen Suomessa saanut kuulua sosiaaliturvajärjestelmään, joka on jo lapsuudessani mutta erityisesti opiskeluaikana tukenut minua ja perhettäni ja mahdollistanut korkeakouluttautumisen.”

“Sosiaaliturva merkitsee minulle mahdollisuutta kokea olevani osa tätä yhteiskuntaa ja menestyä elämässä, vaikka tulen köyhästä perheestä.”

“Sosiaaliturva on turvaverkko. Se erottaa meidät monista maailman maista - erittäin positiivisella tavalla. Olen siitä ylpeä, ja sitä leikatessa minua hävettää ja suututtaa kovasti. Rakenteellinen köyhyys on järjetöntä inhimillistä kärsimystä tuottava tosiasia, johon sosiaaliturva pyrkii puuttumaan. Sosiaaliturva on yksi syistä, miksi haluan vielä opiskella/asua Suomessa, vaikka monesta muusta syystä olenkin miettinyt ulkomaille häipymistä.”

“Se merkitsee sitä, että saan hoitaa opintoni loppuun eikä minun tarvitse jättäytyä opinnoista tulotason vuoksi.”

Mitä odotat sosiaaliturvan uudistukselta ja millainen uudistus parhaiten tukisi opiskelijoita ja opiskelemista?

“Sellainen uudistus olisi tarpeen, jossa voi keskittyä pelkästään opiskeluun silloin, kun tekee ekaa tutkintoa (eli riittävä toimeentulo - ei pakosti runsas, mutta riittävä). Toisaalta saman järjestelmän olisi mahdollistettava jollakin joustavalla tavalla opinnot tämän jälkeenkin - jos haluaa lisäkouluttautua, tehdä jatko-opintoja, vaihtaa alaa jne. Silloin työtulojen helppo yhdistäminen sosiaaliturvaan olisi tarpeen.”

“Muistetaan, että perheellisen opiskelijan tulo- ja tukileikkauksista kärsivät myös lapset.”

“Odotan, että perehdyttäisiin oikeasti opiskelijan arkeen sekä niihin haasteisiin, joita opiskelijat kohtaavat. Töiden ja opintojen yhteensovittaminen ei ole todellakaan aina ongelmatonta. Ja töiden saaminen opintojen oheen ei ole itsestään selvää. Mielestäni mahdollisimman joustava tukijärjestelmä olisikin siis toimivin. Opiskelijoissa kun on niin monenlaisia ihmisiä ja elämäntilanteita.”

“Odotan sitä, että sosiaaliturvan uudistus parantaisi opiskelijoiden taloudellista tilannetta ja sitä kautta heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Esimerkiksi opintorahan määrän nostamisella olisi merkittävä vaikutus opiskelijoiden elämään.”

“Odotan järjestelmän tehostumista, mutta toivon, ettei järjettömiä muutoksia tehdä. Opiskelijoilta ei mielestäni ole mitään syytä ottaa mitään pois, jos haluamme nuoria valmistuneita työmarkkinoille rakentamaan Suomea jatkossakin. Pitkänäköisyys on tärkeää.”

Opiskelu on hyvin stressaavaa. Sen näkee niin omista opiskelukavereista, omasta voinnista kuin YTHS:n mielenterveyspalvelujen pitkistä jonoista. Opiskelijan sosiaaliturva pitäisi pystyä hakemaan yhdeltä luukulta ja sen eri tuet tai vaiheet tulisi olla erittäin selkeästi esitetty. Opiskelijan kuuluu saada työstään eli opiskelustaan palkka, ei ottaa lainaa, joka painaa niskassa seuraavat 10 vuotta.

Odotan, että opiskelijan asemaa parannetaan ja tehtyjä leikkauksia puretaan. Opintotuen palauttaminen parantaa opiskelijoiden asemaa, ja muutos takaisin siihen, että opiskelijalle kohdistettu asumistuki ei ole riippuvainen kumppanin tuloista (kuten aiemmin oli). Opiskelijoilla maksettuja tukia voisi jopa lisätä, koska tässä kuitenkin rakennetaan tulevaisuuden yhteiskuntaa. Työelämästä tulevien opiskelijoiden asema paranisi sillä, että ansiosidonnaista saisi helpommin käyttää opiskeluun.

Lisää uusi kommentti