Ratkaiseeko ratikka kokoaan suuremmat ongelmat?

08.06.2017

Oletko kuullut pölyvarikosta tai tutkivasta älymatosta? Entä interaktiivisesta pysäkistä tai Tinder-pikaratikasta?

En ollut minäkään ennen 11.5.2017. Järjestin silloin työpajan, jossa pohdittiin, miten Tiederatikka* voisi olla nimensä arvoinen myös muilla tavoin kuin sen ilmeisimmän: yhdistää 10 korkeakoulukampusta.

Sosiologina lähdin ennakkoluuloisesti siitä, että syntyvät ideat liittyisivät ihmisten sosiaaliseen kanssakäymiseen yli tieteenrajojen sekä tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan vuorovaikutukseen. Niin ei käynyt. Sen sijaan vakuutuin jälleen siitä ihmeellisestä uutta luovasta voimasta, joka piilee eritaustaisten ihmisten kohtaamisissa.

Teknologiat ja palvelumuotoilu yhdistävät ihmiset

Mitä Tiederatikka-työpajassa ideoitiin?

Pölyvarikko olisi paikka, jossa ratikan ulkopintaan ajon aikana kerääntyneet pienhiukkaset huuhdellaan huleveteen. Matka uusiutuvalla energialla kulkevalla pikaratikalla ennaltaehkäisee pienhiukkasten syntyä verrattuna polttomoottorilla kulkeviin liikennevälineisiin. Pölyvarikon ansiosta ratikka myös aktiivisesti poistaisi muun liikenteen aiheuttamia pienhiukkaspäästöjä ilmasta. Hengitysilma puhdistuisi, ja terveyshaitat vähenisivät.

Tutkiva älymatto ratikassa puolestaan tunnistaisi käyttäjän ja kerää tietoa tutkimuksen ja markkinoiden käyttöön. Se myös vuorovaikuttaisi takaisin ja antaa esimerkiksi jalkahierontaa. Interaktiivinen pysäkki kertoisi halukkaille liikenneinfoa, ja matkustajat voisivat käyttää sitä palautteen antamiseen.

Antisosiaalisen ikkunasta tuijottamisen voisi brändätä uudelleen: ratikkamatkasta voisi suoda nautinnollisen tauon ja meditaatiohetken. 

Muita ideoita olivat ilmastonmuutoslippu, jonka hinta muuttuisi ilmaston tilan mukaan, ja kirjastoratikka, jossa aika kuluisi lukien ja lainoja tehden. Ratikkakiskot voisi vihertää nurmikolla ja ratikan sisätilat viherkasveilla. Tiederatikka voisi toimia testilaboratoriona ja poikkitieteellisten kokeilujen alustana: siellä voisi tehdä kokeita tai tenttiä. Kun ratikka lähestyy kampusta, infotaulu tai sovellus omassa puhelimessa kertoisi, mitä kampuksella tapahtuu juuri silloin.

Tiederatikasta ihmisten ja paikkojen yhdistäjä

Kaikki nämä ideat syntyivät alle puolessa tunnissa Satunnaiset parit -menetelmällä. Pohjustukseksi ideoijat kuulivat ensin liikenneinsinööri Niko Setälältä faktatietoa Tiederatikasta osana Helsingin pikaratikkaverkostoa ja muotoilija Laura Eurolta muotoilun näkökulmia ratikoihin.

Ideoita saa mielellään varastaa ja jatkojalostaa eikä tarvitse odottaa vuoteen 2025! Tiederatikkaa voisi muotoilija Laura Euron sanoin kokeilla tässä ja nyt – ratikassa tai pysähdyksissä.

Jos kymmenkunta ihmistä saa alle puolessa tunnissa aikaan näin mielenkiintoisia uusia ideoita, mitä voisikaan syntyä siitä, että kymmenet tuhannet ihmiset päivittäin kohtaisivat oikeassa Tiederatikassa, jossa on muotoilun keinoin helpotettu yhteyksien syntymistä? 

Sofia Lindqvist
Asumis-, terveys- ja kaupunkiasioiden asiantuntija
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
sofia.lindqvist@hyy.fi

Sofia opiskelee parhaillaan tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoa

* Tiederatikka2025 on pääkaupunkiseutulaisten ylioppilas- ja opiskelijakuntien World Student Capital -verkoston yhteinen kampanja 10 korkeakoulukampuksen yhdistävän pikaratikan puolesta. Tavoitteemme on saada pikaratikkareitin rakennustyöt käyntiin vuoteen 2025 mennessä. Haluatko samaa? Allekirjoita kuntalaisaloite Tiederatikan puolesta helsinkiläisenä tässä ja espoolaisena tässä! Jos et ole kirjoilla Helsingissä tai Espoossa, et voi allekirjoittaa aloitetta, mutta voit vinkata stadilaisille tai espoolaiselle kavereillesi asiasta. Tiederatikka löytyy myös Facebookista.
Ideointityöpaja oli osa Kaupunkisuunnittelumessuja info- ja näyttelytila Laiturilla 8.–13.5.2017. Tiederatikka piti omaa näyttelyständiään koko tapahtuman ajan.

Lisää uusi kommentti