Blogi

Käynnissä on korkeakoulutuksen vallankumous. Jos ennen yliopiston ytimessä on ollut kysymys ”Mitä sinä tiedät?”, jatkossa se on ”Mitä sinä osaat?”. Helsingin yliopistossa syyslukukaudella 2017 alkavien uusien koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin tulee sisältyä osaamistavoitteet, eli sisältö, jonka opiskelija joko kurssin käymällä tai muuten oppimalla hallitsee. Ihanteellisesti opiskelija ymmärtää jatkossa, millaisia tietoja ja taitoja hän hallitsee ja miten ne auttavat tutkimuksen teossa tai työelämässä yliopiston ulkopuolella.

Osaaminen on toki sisäänrakennettu tieteen harjoittamiseen: teorian rinnalla kulkee aina praxis eli se, miten ja mihin teoriaa käytetään. Osaamisperustaisuus ei muuta tätä periaatetta, vaan korostaa ymmärrystä osaamisesta oppimisprosessin yhteydessä. Opiskelu muuttuu entistä merkityksellisemmäksi, kun asiakokonaisuuksia opitaan niiden tulevaa käyttöä eikä vain opintosuorituksia varten. Ymmärrys omasta osaamisesta vaikuttaa myös positiivisesti pystyvyysuskomuksiin.

Tiedä, mihin pystyt

Pystyvyysuskomukset määrittävät sen, mistä kaikesta opiskelija kuvittelee selviävänsä. Kuinka monta viikkoa kolmen opintopisteen tenttiin pitää valmistautua? Kuinka helposti työllistyn valmistumisen jälkeen? Mitä realistisempi kuva opiskelijalla on omista taidoistaan, sen parempi. Tähän asti vaarana on ollut se, että opiskelija valmistuu yliopistosta kuvitellen, ettei hän ole oppinut juuri mitään merkityksellistä. Ainakaan tilastollisesti se ei pidä paikkansa. Helsingin yliopistosta valmistuneet työllistyvät edelleen koulutustasoaan vastaaviin töihin sekä sijoittuvat tiedemaailman huipulle

Sivistys kartuttaa osaamista

Osaamistavoitteiden saavuttaminen edellyttää tietenkin vastakin laajoja perustietoja. Lääkäri osaa hoitaa potilastaan vain, jos hän ymmärtää ihmiskehon anatomiaa, biokemiaa ja fysiologiaa. Valtiotieteilijän on tunnettava ympäröivän yhteiskunnan kulttuuri, historia ja valtarakenteet. Tutkimus- ja teoriapohjaisuus on keskeisellä tavalla osa humboldtilaisen yliopiston perusideaa. Osaamisen korostaminen ei ole ristiriidassa sivistysyliopiston ihanteen kanssa. Myös sivistyksen kartuttaminen on osaamista — kykyä hahmottaa ilmiöitä ja toimia monimutkaisessa maailmassa.

Osaamistavoitteet eivät saa jäädä vain opetussuunnitelmien sivuille, vaan niiden tulee näkyä ihan oikeasti opiskelun arjessa. Osaamistavoitteiden kautta opetusta voidaan kehittää opiskelijan tarpeita vastaavaksi, sillä samoihin tavoitteisin voidaan päästä lukuisilla eri opetusmuodoilla. Samalla myös turha työ vähenee, kun muodollisen koulutuksen ulkopuolella hankittua osaamista opitaan paremmin tunnistamaan ja sisällyttämään tutkintoon. Kaiken tämän tekeminen todeksi vaatii opettajilta pedagogista osaamista.

Heikki Isotalo
Asiantuntija, koulutuspolitiikka
Heikki osaa laatia blogikirjoituksen yhdessä iltapäivässä.