Blogi

Suomen hallituksen päätös lykätä sosiaali-ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen voimaan astumista vuoteen 2020 asti antaa viranomaisille, opiskelijaliikkeelle ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle (YTHS) paljon kaivattua lisäaikaa sopeutua ja reagoida ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtymiseen YTHS:n piiriin. Osana sote-uudistusta YTHS:n toimintaa on tarkoitus laajentaa koskemaan myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoita ja näin poistaa nykyään vallitseva epätasa-arvoinen tilanne yliopisto-ja amk-opiskelijoiden väliltä. Uudistus on erittäin tarpeellinen ja kannatettava, mutta se täytyy toteuttaa huolella, jotta kaikkien korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto paranee uudistuksen myötä. YTHS:n amk-laajennus onkin myös mahdollisuus kehittää terveydenhuoltosäätiön toimintaa ja siten kaikkien opiskelijoiden terveydenhuoltoa.

Viime viikolla julistetulla lisäajalla viranomaisten on arvioitava ja päätettävä, miten YTHS:n toimintaa rahoitetaan jatkossa ja miten säätiötä rahoittavat varat kerätään. On lisäksi selvää, että laajentaakseen toimintaansa kerralla YTHS tarvitsee noin noin 1,5 – 2 miljoonan euron kertaluontoisen projektirahoituksen amk-laajennuksen onnistuneeseen läpivientiin. On myös päästävä sopuun siitä, miten YTHS:n toiminta järjestetään valtakunnallisesti. Poliitikoilla ja virkamiehillä olisi vielä mahdollisuus arvioida YTHS:n eritysasemaa uudistuksessa ja järjestää opiskelijahuolto valtakunnallisesti maakunnallisen järjestämisen sijaan. Näin olisi mahdollista järjestää koko maan kattava yhtäläinen opiskelijaterveydenhuolto ja välttää mahdolliset ristiriidat maakuntien itsehallinnon kanssa.

Jos uudistuksen yhteydessä YTHS maksujen kerääminen poistuisi ylioppilaskunnilta, alentaisi se käytännössä opiskelijoitten ylioppilaskunnalle maksamaa rahasummaa YTHS maksun verran (55e). Tämä selkiyttäisi ainakin ylioppilaskuntien jäsenmaksua, johon YTHS maksu nykyään monesti erehdytään yhdistämään. Mahdollisesta muutoksesta huolimatta HYY tulee jatkossakin tekemään tiivistä yhteistyötä YTHS:n kanssa paremman opiskelijaterveydenhuollon puolesta.

YTHS:n asiakasmäärä liki tuplaantuu laajennuksen myötä. Säätiö myös joutuu luomaan toimintoja paikkakunnille, missä niitä ei ennen ole ollut. Myös Helsingissä täytyy arvioida YTHS:n toimipisteiden saavutettavuus. Töölön toimipiste ei ole edes nyt ole kaikkein saavutettavin ja uudistuksen jälkeen YTHS:n piirissä on opiskelijoita entistä laajemmin ympäri pääkaupunkiseutua. Toimintaansa uudistaessaan YTHS:n olisikin tärkeää valmistautua perustamaan joko uusi toimipiste jonnekin päin pääkaupunkiseutua, mahdollisesti tulevan tiederatikan reitin varrelle. YTHS:n on laajennuksen jälkeen myös entistä tärkeämpää kehittää kampuksilla toimivia palveluitaan osana säätiön ennaltaehkäisevää työtä.

Kaiken kaikkiaan sote-uudistuksen yhteydessä toteutettava YTHS:n laajentuminen amk-opiskelijoille on suuri mahdollisuus. Uudistuksen myötä voidaan koko opiskelijaterveydenhuoltoa kehittää valtakunnallisena kokonaisuutena paikallisia erityispiirteitä unohtamatta. Nyt onkin toivottavaa, että poliitikot ja virkamiehet korjaavat ja uudelleenarvioivat esityksiä sote-laeista ja tuovat ne vielä hyvissä ajoin eduskunnalle käsiteltäväksi. Näin YTHS:llä, viranomaisilla ja opiskelijaliikkeellä on mahdollisuus valmistautua muutokseen rauhassa ja vaarantamatta uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita; palveluita, terveyttä ja yhdenvertaisuutta.

Mikko Kymäläinen
Hallituksen jäsen
mikko.kymalainen@hyy.fi

Yhteiskunnallisen keskustelun kesätapahtuma SuomiAreenassa ei ole tänä vuonna erityistä koulutusteemaa. Sivistykseen, koulutukseen ja tieteeseen liittyviä paneeleja löytyi onneksi enemmän kuin yhden käden sormille.

Millaisen kuvan ne antavat korkeakoulukentän tulevaisuudesta?

Pahaenteisesti nimetty Akavan paneeli ”Kuoliko sivistys” käsitteli korkeakoulutuksen roolia yhteiskunnallisen tasa-arvon, vaurauden ja sivistyksen levittäjänä. On selvää, että koulutus suojaa ja hyödyttää yksilöä nyt ja tulevaisuudessa. Sipilän hallituksen yhden tutkinnon politiikka sai huutia, kun Tampereen yliopiston sosiologian professori Juho Saari korosti alan vaihtamisen sujuvuuden tärkeyttä. Opiskelijavalinnan ensikertalaiskiintiöt ja riittämätön opintotuki voivat muuttaa 18-vuotiaana tehdyt virheelliset valinnat elinikäiseksi kivireeksi. 

Panelisteissa herätti erimielisyyttä, missä määrin niin sanotut ”korkean statuksen alat”, eli esimerkiksi lääkärin ja juristin ammatit periytyvät. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kertoi, miten hän kirvesmiehen poikana saattoi saada korkeakoulutuksen ja hyvän elämän maksuttoman koulutuksen ansiosta. ”Kaikki puheet maksullisesta koulutuksesta pitää lopettaa, koska se vie väärään suuntaan”, Fjäder yksiselitteisesti linjasi. Akava ei ennenkään ole ollut lukukausimaksujen kannattaja, mutta näin vahvaa retoriikkaa maksuttoman koulutuksen puolesta on aiemmin harvoin kuultu Fjäderin suusta.

Helsingin yliopiston keskustelupaneeli ”Mitä hyötyä tieteestä on” lähestyi aihetta monelta kantilta. Tiede on läsnä arjessamme esimerkiksi ruuansulatusystävällisen ruisleivän muodossa. Se auttaa havaitsemaan pommeja pienhiukkasilmaisimilla ja rakentaa siltoja konfliktien osapuolten välille. Samaan aikaan se pohtii, millaista etiikkaa tulee ohjelmoida miehittämättömiin sotalennokeihin ja muihin tappokoneisiin. Yliopistojen tutkimusperustainen opetus kasvattaa tulevaisuuden osaajia kaikille aloille. Harvemmin julkisessa keskustelussa ymmärretään, että myös suomalainen päiväkoti ja varhaiskasvatus ovat tieteen tuotteita.

Perustutkimus hyödyttää ideaalitilassa kaikkia, mutta tutkijalla on myös moraalinen vastuu miettiä tutkimustulostensa käytännön vaikutuksia ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun alallaan. Tutkijat ja poliitikot ovat yhdessä vastuussa siitä, että tutkittu tieto todella näkyy tehdyissä päätöksissä. Poliitikon työ alkaa siitä, mihin tutkijan työ päättyy, kuten entinen tutkija ja nykyinen kansanedustaja Pilvi Torsti osuvasti totesi paneelissa. Tällä hetkellä tutkimuksen ja päätöksenteon suhde on kaikkea muuta kuin ihanteellinen.

Jos Suomi haluaa nousta maailman parhaiten koulutetuksi yhteiskunnaksi, tulee korkeakoulutuksen rahoituksen turvaamisen lisäksi ylittää esteitä myös varsinaisen kouluinstituution ulkopuolella. Akavan erityisalojen paneelissa kirjastolaitoksen merkityksestä nousi esille huolestuttavia trendejä. Nuoret pojat ovat pudonneet pois kirjastojen käyttäjäkunnasta etenkin haja-asutusalueilla. Kirjasto voi parhaimmillaan toimia tutkitun tiedon majakkana valeuutisten maailmassa, ja sen ahkera käyttö antaa hyvää valmennusta tulevalle yliopistouralle. Kirjaston on siis osattava uudistua, jotta se houkuttelee myös "hupparipoikia" puoleensa – muita karkottamatta. Kokonaiskuva ei kuitenkaan ole vielä hälyttävä: tutkija Jukka Relanderin mukaan Suomessa luetaan älylaitteista huolimatta puolet enemmän kirjoja kuin 1980-luvulla. 

Keskeistä ei tietenkään ole formaatti – sähköinen kirja sisältää saman informaation kuin paperinen. Sillä taas on merkitystä, erotetaanko hyvä tieto huonosta. Google antaa 100 000 vaihtoehtoista vastausta, kirjaston tiskiltä saa yhden hyvän. Tämä korostuu etenkin yliopistollisten kirjastojen luonteessa ajantasaisen tiedon kokoajina. Akavan sivistyspaneelissa puhunut ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä oikeastaan tiivisti asiasta olennaisen: ”Google ei riitä, sillä pitää ymmärtää, mitä löytää”.

Huhut sivistysvaltion kuolemasta ovat toivottavasti suuresti liioiteltuja. Työtä on jatkettava ja huhuilta katkottava siivet myös tulevaisuudessa.

Heikki Isotalo
Asiantuntija, koulutuspolitiikka
Heikki ja joukko muita HYYläisiä viettää viikon Porin SuomiAreenassa.