Media & arkisto

Uutiset

Kuvassa Noora Paakki nojaa kaiteeseen vanhan talon portaikossa

Pystyt varmasti muistuttamaan mieleesi ne tunteet, joita koit saadessasi tiedon: ”Onneksi olkoon, sinut on hyväksytty opiskelemaan!” Tunteet saattoivat olla kutkuttavan jännittäviä, ehkä vähän pelonsekaisiakin, mutta pohjimmiltaan varmasti innokkaita, iloisia ja tyytyväisiä. Opiskelun alettua mukaan astui kuitenkin monet realiteetit opiskeluajan haastavuudesta ja kuormittavuudesta. Opiskeluajan äärimmäistä stressaavuutta ei käy kieltäminen - sen pyörteissä elämänhallintataidot saavat suuren roolin.

Opiskelun aikana sekä ulkoiset että sisäiset odotukset usein kasvavat ja stressinsieto ja -hallintakyvyt joutuvat koetukselle. Myös aivotyöskentely nousee uuteen ulottuvuuteen ja elämänhallintataidot punnitaan. Puhumattakaan siitä, jos opiskeluaikaa täydennetään vielä samanaikaisesti palkkatyötä tekemällä: yliopisto-opiskelijoista ja ammattikorkeakouluopiskelijoista yli puolella on työsuhde opintojen ohessa. Näiden tekijöiden lisäksi myös muut elämäntilanteeseen ja olosuhteisiin sekä yksilöllisiin ominaisuuksiin liittyvät seikat vaikuttavat opiskeluaikana koettuun kuormitukseen. Kaiken kaikkiaan tämä paletti on todellinen haaste kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. 

Näitä opiskeluaikaisia haasteita pohtiessa on syytä miettiä, millä tavoilla kuormitusta voisi lieventää ja tehdä haastavasta elämän jaksosta himpun verran kevyemmän. Päteekö vanha sanonta ”raskas työ vaatii raskaat huvit” tässä kohtaa? Mielestäni ennemminkin ”raskas työ vaatii entistä raskaammin huomiota hyvinvoinnista huolehtimiseen”.

Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimiseen on monia keinoja. Aiemmin mainitsemaani vanhaan sanontaan liitetään usein viittaus päihteiden käytöstä rentoutumiskeinona. On kiistaton tosiasia, että bileet ja päihteiden käyttö ovat osa opiskelijakulttuuria, mutta nykyisin opiskelijat käyttävät entistä vähemmän päihteitä ja raittiiden yliopisto-opiskelijoiden määrä on jopa kaksinkertaistunut vuodesta 2000 lähtien. Päihteiden käytön ei ole todettu keventävän kuormitusta pitkäaikaisesti, vaan ainoastaan satunnaisesti ja lyhytaikaisesti. Siksi ajatukset on syytä kääntää muihin stressinhallintakeinoihin.

Lyhytkestoisten stressin lieventämisen tapojen sijaan parhaaksi on osoitettu sellaiset keinot, joita on mahdollista toteuttaa osana arkea, päivän mittaan, iltaisin tai viikonloppuisin. Lisäksi on osoitettu, että vapaa-ajan toiminnot eivät välttämättä ole itsessään palauttavia. Niihin liittyvät psykologiset kytkennät, kuten ajatusten irrottaminen arjesta ja työstä, rentoutuminen, itsensä kehittäminen ja tunne siitä, että ohjat ovat omissa käsissä lisäävät jaksamista.

Jokaisen on hyvä pohtia ja tunnistaa ne kuormitusta ja stressiä lieventävät keinot, jotka toimivat juuri itselle ja palauttavat opiskelussa kulutettuja voimavaroja. Voisivatko juuri sinulle sopivia arjen pakomatkoja olla esimerkiksi

  • liikkuminen tai pelaaminen
  • luonnosta nauttiminen
  • käsitöiden tekeminen tai askartelu
  • kulttuuri- tai taideharrastus, ehkä elokuvat
  • ystävien, perheen tai lemmikin kanssa vietetty yhteinen aika
  • kirjoittaminen tai valokuvaaminen
  • sudokujen tai sanaristikoiden täyttäminen
  • tarpeellinen päämäärätön vetelehtiminen tai joutenolo?

Muistathan, että raskas työ vaatii entistä lujempaa huomion suuntaamista omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Keskity sen vuoksi niihin asioihin, joiden avulla juuri sinä palaudut ja rentoudut aidosti arjen pyörteissä.

 
Kirjoittaja:
Noora Paakki
hankesuunnittelija, Nyyti ry
KUPLA –hanke
 
 
Lähteet: 
 
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. http://www.yths.fi/filebank/4300-KOTT_uusin_2016.pdf 
 
Sonnentag & Fritz 2007. The Recovery Experience Questionnaire: Development and validation of a measure for assessing recuperation and unwinding from work. Journal of Occupational Health Psychology, 12, 204– 221.
 
Tilastokeskus: Koulutustilastot - Opiskelijoiden työssä käynti 2015. https://www.stat.fi/til/opty/2015/opty_2015_2017-03-17_fi.pdf 

Kaatunut mehulasi oli minulle se kuuluisa viimeinen pisara. Olin ottamassa tavalliseen tapaan Porthanian Unicafessa ruokaa ja samalla töytäisin juomalasini kumoon. Purskahdin hysteeriseen itkuun, kun tuijotin kyynelien läpi mehussa lilluvaa lounastani.

Järjestössä, jonka puheenjohtajana toimin tällöin oli tapahtunut yllättävä kriisitilanne. Myös tiedotusvälineet kiinnostuivat asiasta ja toimittajien vaikeisiin kysymyksiin vastaaminen oli yllättävän raskasta. Samaan aikaan olin huolissani siitä, uskaltaisiko kukaan enää tulla tapahtumiimme ja miten koko tilanne vaikuttaa siihen, haluaako kukaan lähteä järjestön toimintaan enää mukaan.

Ystäväni, jonka kanssa olin tullut lounaalle, ohjasi minut läheiseen pöytään istumaan. Unicafen kassahenkilö vei pilalla olevan annokseni pois ja toi tilalle uuden – ja ison kasan nenäliinoja. Sekä ystäväni että tämä täysin tuntematon Unicafen työntekijä kysyivät vilpittömästi kaksi asiaa: ”Onko kaikki hyvin ja voinko auttaa jotenkin?”

HYYn #kaikkihyvin?-kampanjan tarkoituksena on vähentää mielenterveyden oireiluun liitettyä stigmaa ja avun hakemiseen liittyvää pelkoa. Jopa 30% korkeakouluopiskelijoista kärsii mielenterveyden ongelmista. Haluan kuitenkin alleviivata sitä, että meistä jokaisella on mielenterveys ja on täysin normaalia, että välillä oma olo koetaan paremmaksi ja välillä huonommaksi. Yleisin diagnosoitu mielenterveyden häiriö opiskelijoilla on masennus, mutta sen lisäksi me kaikki voimme kokea elämämme aikana myös lievempiä oireita: unettomuutta, ahdistuneisuutta, eristäytyneisyyttä, stressiä ja itsetunto-ongelmia. Vaikka puhutaan lievemmistä oireista, ovat nämä yhtä lailla mielenterveyttä horjuttavia asioita ja niihin on yhtälailla oikeus hakea apua.

Suomen Mielenterveysseura tarjoaa koulutuksia mielenterveyden ensiavusta.Tänä keväänä HYY järjesti Mielenterveyden ensiapu 2 -koulutuksen, jonka painopisteenä on antaa koulutukseen osallistuville valmiuksia avun tarjoamiseen ja hoitoon ohjaamiseen. Viikonlopun mittaisen koulutuksen meille piti Päivi Kohta, joka työskentelee asiantuntijana myös Nyytissä. Me osallistujat saimme paljon tietoa yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä. Itselleni jäi päällimmäisenä mieleen se, miten tärkeä keino asioista puhuminen on niin oireista kärsivän auttamisen kuin haitallisen stigman vähentämisenkin kannalta.

On tyypillistä, että ensioireita vähätellään tai niitä ei tunnisteta. Varhainen puuttuminen on tärkeä viesti muilta ihmisiltä, että oireilun kanssa ei tarvitse selvitä yksin ja siinä ei ole mitään hävettävää. Varhainen puuttuminen voi myös nopeuttaa hoitoon pääsyä ja täten myös toipumista.

Haavoittuva mieli – tunnista ja tue -käsikirjassa kuvataan mielenterveyden ensiavun askeleet, joista voi olla apua toisen tukemisessa:

  1. Lähesty, arvioi ja auta kriisitilanteessa eli kysy, onko kaikki hyvin
  2. Kuuntele avoimena ja tuomitsematta
  3. Tue ja tarjoa tietoa
  4. Kannusta huolehtimaan itsestä
  5. Rohkaise tarvittaessa hakemaan ammattiapua

Auttaessa muita, muista myös pitää huoli itsestäsi sillä auttamisen ei pidä myöskään kuormittaa liikaa auttajaa. Kannattaa huomioida sekin, että auttamiseen ei oikeasti ole suoraa struktuuria, miten se tulisi tehdä, tai “oikeita” sanoja. Tärkeä huomio on myös se, että auttaja ei kysymällä pahenna tilannetta tai vaikkapa itsemurhasta puhuminen ei rohkaise sen toteuttamiseen – tilanne on päinvastoin. Kysymällä osoitat vilpitöntä huolta ja välittämistä toisesta ihmisestä.

En muista vieläkään, maksoinko kyseistä lounasta ikinä, mutta sen muistan, miten minua kohdeltiin. Samana päivänä rohkaistuin hakemaan keskusteluapua. Sain lyhyen ajan päähän ensin soittoajan YTHS:n psykologille ja nopean kriisiajan psykologin vastaanotolle. Keskusteluapu auttoi minua käsittelemään tapahtunutta.

Järjestötoiminta on parhaimmillaan mielenterveyttä edistävää toimintaa. Järjestöissä ja osakunnissa pääsee tekemään mielekkäitä asioita opiskelijayhteisön eteen, kehittämään omaa osaamista ja luomaan läheisiä ihmissuhteita. Pahimmillaan järjestötoimintakin voi uuvuttaa tekijänsä. Sinä, minä, kuka tahansa meistä voi kysyä opiskelukaverilta, että ”onko kaikki hyvin?” tai ”minä olen huomannut, ettei kaikki ole ok, voinko auttaa jotenkin?”.

Laura Wathén
HYYn hallituksen jäsen 2018, hallituksen puheenjohtaja 2019

Laura Wathén

Lähde: Kitchener, B., Jorm, A., Kelly, C., Lassander, M., & Karila-Hietala, R. (2015) Haavoittuva mieli – tunnista ja tue. Mielenterveyden ensiapu 2. Suomen Mielenterveysseura.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsi kokouksessaan 3.12. uuden hallituksen vuodeksi 2019. Hallituksen muodostavat kaikki edustajistoryhmät eli Ainejärjestöläisten edustajistoryhmä HYAL, Osakuntalainen edustajistoryhmä, Sitoutumaton vasemmisto, HYYn Vihreät, Edistykselliset, Svenska Nationer och Ämnesföreningar SNÄf sekä edustajistoryhmä HELP. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin valtiotieteiden ylioppilas Laura Wathén. Hän edustaa Ainejärjestöläisten edustajistoryhmää. Wathén on vastannut vuonna 2018 HYYn hallituksessa vapaaehtoistoiminnasta, terveydestä ja liikunnasta sekä yhdenvertaisuudesta.

"Vuosi 2018 keskittyi juhlavuoteen, joten vuosi 2019 on ylioppilaskunnan kehittämisen ja eteenpäinviemisen vuosi. Lisäksi ensi vuonna vaikutamme ylioppilaskuntana niin, että opiskelijan asia on niin eduskuntavaaliehdokkaiden huulilla, kirjattuna hallitusohjelmaan ja sisältyy vahvasti yliopiston uuteen strategiaan. Minulle HYY on rohkea, välittävä ja vaikuttava opiskelijan edunvalvoja yliopistossa ja yhteiskunnassa. Unelmieni ylioppilaskunta on yhdenvertainen yhteisö, mihin kaikki opiskelijat haluavat kuulua", kertoo vastavalittu puheenjohtaja Wathén.

HYYn hallitus vuonna 2019: Laura Wathén, puheenjohtaja (HYAL), Kukka Louhimies (HyVi), Linda-Liisa Kelokari (Osakunnat), Claes Bergh (SNÄf), Samuli de Pascale (HYAL), Marika Tuominen (HYAL), Paula Karhunen (HyVi), Anna Lemström (SitVas), Aleksi Rytkönen (SitVas), Riikka Hakala (HELP), Ilona Raimas (HELP), Miika Keski-Luoma (Edistykselliset).

Uuden hallituksen toimikausi kestää vuoden ja se alkaa tammikuussa 2019.

Kuvassa vasemmalta oikealle takana Riikka Hakala, Miika Keski-Luoma, Samuli de Pascale, Claes Bergh ja Anna Lemström. Keskellä Paula Karhunen, Kukka Louhimies, Linda-Liisa Kelokari ja Laura Wathén. Alhaalla edessä Marika Tuominen ja Aleksi Rytkönen. Kuvasta puuttuu Ilona Raimas.

Lisätietoja: 
Laura Wathén, HYYn hallituksen puheenjohtaja 2019 
p. 050 409 1383
laura.wathen@hyy.fi

HYYn viestintäharjoittelija Saana Lehtinen ison alppiruusupensaan edessä

Vain 66 % korkeakouluopiskelijoista kokee henkisen hyvinvointinsa hyväksi, kertoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) vuonna 2016 tekemä tutkimus. Samaisen terveystutkimuksen mukaan noin kolmasosalla opiskelijoista on psyykkisiä vaikeuksia.

Opiskelijoiden kokemien mielenterveydellisten ongelmien yleistyminen on huolestuttavaa. Kun pohtii opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä kuormittavia tekijöitä, mielen horjuminen ei hämmästytä. Jatkuva huolehtiminen opintojen etenemisestä ja esimerkiksi rahan riittämisestä uuvuttavat. Moni opiskelija työskentelee osa-aikaisesti opintojensa ohella, mikä tuo arkeen lisää stressiä. Arkipäivät kuluvat luentosaleissa ja tenteissä, viikonloput töissä. Kun moni vakituisessa työssä käyvä viettää joululomaansa, opiskelija tekee usein töitä ja lähettää hakemuksia kesätyöpaikkoihin, joiden hakuprosessi alkaa vuosi vuodelta aikaisemmin. Vapaa-ajan, työn ja opiskelun raja on häilyvä. Toisinaan opiskelijan arki käy niin uuvuttavaksi, että arjesta tarvitsee lomaa.

Uuvuin opiskeltuani pari vuotta unelma-alaani. Tätä ennen olin muuttanut edellisen opiskelupaikkani perässä satojen kilometrien päähän kotikaupungistani Helsingistä, pettynyt opintoihini, lukenut taas pääsykokeisiin, saanut uuden opiskelupaikan ja muuttanut takaisin Helsinkiin. Olin uudesta opiskelupaikastani kiitollinen ja onnellinen. Halusin ottaa opiskelijaelämästä kaiken irti ja tiiviin opiskelutahdin lisäksi lähdin mukaan ainejärjestötoimintaan. Opiskelun ja järjestötoiminnan ohella kalenteriani täytti fyysisesti raskas osa-aikatyö, jossa työpäivät venyivät toisinaan kymmentuntisiksi. Arjessa oli jatkuvasti läsnä muitakin stressinaiheita.

Jälkiviisaana pystyn näkemään loppuunpalamisen syyt selvästi, mutta uuden opiskelupaikan sytyttämässä alkuhuumassa osasin ainoastaan ihmetellä sitä, kuinka saatoin olla kaiken saavuttamani keskellä niin ahdistunut. Nukuin jatkuvasti vähemmän ja huonommin sekä söin epäsäännöllisesti. Eräänä aamuna olin niin väsynyt, etten muistanut miten ovenkahvaa käytetään ja esittäytyessäni uudelle tuttavuudelle, menin hetkeksi paniikkiin, sillä en muutamaan sekuntiin muistanut omaa etunimeäni.

Kun arki ahdistaa, on syytä puuttua tilanteeseen ajoissa. YTHS:n mielenterveyspalveluita kannattaa hyödyntää arkailematta. Ne ovat olemassa sinua varten.

Opiskelijalla on mahdollisuus ja lupa jäädä sairauslomalle siinä missä muillakin. Jos opiskelijan voimavarat eivät riitä työntekoon ja opiskeluun, hän voi hakea KELAsta sairauspäivärahaa, jonka aikana opintotuki on tauolla. Sairauspäivärahan maksamista varten tarvitaan lääkärintodistus. Etuuden määrä perustuu joko työssä ansaittuihin tuloihin tai opintorahaan ja se on suuruudeltaan aina vähintään opintorahan kokoinen. Jotta etuuksien saamiseen ei syntyisi sairauspäivärahapäätöstä odottaessa katkosta, voi opintorahaa nostaa, kunnes sairauspäivärahapäätös on tehty. Myönteisen sairauspäivärahapäätöksen jälkeen KELA katkaisee opintorahan maksamisen automaattisesti. Sairausloman päättyessä opintorahaa täytyy hakea uudestaan itse.

Opintoja ei tarvitse pysäyttää kokonaan sairauspäivärahan maksamisen ajaksi, vaan korkeakouluopiskelija saa kerryttää opintopistesaldoaan kolmella opintopisteellä kuukaudessa.

Opiskelukyvyttömyyteen liittyvissä tilanteissa opiskelija voi soittaa YTHS:n hoidon tarpeen arvioinnin numeroon, jossa annetaan jatko-ohjeet ajanvarauksesta. Sairausloman tarve arvioidaan yleislääkärin vastaanotolla. Mielenterveyssyihin liittyvän pidemmän sairausloman tarpeen arvioi psykiatrian erikoislääkäri, jonka vastaanotolle yleislääkäri ohjaa opiskelijan tarvittaessa. Jos opiskelijalla on työpaikka ja työkyvyttömyys liittyy esimerkiksi opintojen ohessa tehtävään osa-aikatyöhön, hän voi olla sairausloma-asioista yhteydessä myös työterveyshuoltoon.

Opiskelu on vaativaa ja kuormittavaa työtä. Oman jaksamisen rajat on tärkeä oppia tunnistamaan ja pitää huolta siitä, että vapaa-aika on palauttavaa, ei kuluttavaa.

Sairausloma antoi minulle hengähdystauon, jonka aikana sain vähitellen takaisin normaalin unirytmini ja sen ansiosta voimavaroja, joita minulta oli pitkään puuttunut. Opettelin sairauslomani aikana luomaan arkeeni uudenlaisia rutiineja ja tutkimaan sitä, mitkä asiat auttavat juuri minua jaksamaan, mitkä taas puolestaan vievät voimiani. Nykyään pidän uupumusta loitolla varsin yksinkertaisella reseptillä: vähintään seitsemän tuntia unta yössä, säännöllinen ruokailurytmi ja riittävästi aikaa ystäville.

Tekstiä varten on haastateltu YTHS:n psykiatrian erikoislääkäri Tarja-Sisko Saastamoista.

Saana Lehtinen
HYYn viestintäharjoittelija

Lisätietoa:

https://www.kela.fi/opintotuki-jos-sairastut



30.11. vietetään maksuttoman koulutuksen päivää. Maksuton, kansainvälisesti vertaillen korkeatasoinen koulutus oli pitkään yksi suomalaisen yhteiskunnan kulmakivistä. Viime vuonna maksuttomuus päättyi korkeakoulujen osalta, kun EU- ja Eta -maiden ulkopuolelta saapuville asetettiin lukuvuosimaksut.


Lukuvuosimaksut vähensivät odotetusti uusien opiskelijoiden määrää. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä Suomessa kasvoi koko 2000-luvun, mutta lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen määrä kääntyi laskuun. Tämä ei ole toivottava kehityssuunta, sillä koko yhteiskunnan kannalta Suomen tulisi olla kansainvälisille osaajille houkutteleva vaihtoehto.

Korkeakoulutukselle kansainvälisyys on kautta sen historian ollut elinehto, niin myös Suomessa. Kansainväliset opiskelijat antavat suomalaisille opiskelijoille mahdollisuuden kansainvälistyä kotimaassaan ja monipuolistaa opiskelijayhteisöä Suomessa. Kansainväliset opiskelijat tuovat mukanaan arvokkaita verkostoja ja osaamista. Yritysten kansainvälistymiselle opiskelijan kielitaito, verkostot toiseen maahan ja ymmärrys sen kulttuurista voivat olla merkittäviä etuja.


Lukuvuosimaksuja perusteltiin korkeakoulujen rahoituspohjan laajentamisella. Suomen korkeakouluissa oli kuitenkin viime lukuvuonna vain 277 kokonaan maksun maksavaa opiskelijaa, sillä valtaosa maksuvelvollisista sai korkeakoululta apurahan. Muutamat korkeakoulut ovat ilmoittaneet saaneensa maksuista tuottoja, mutta maksujen käyttöönotto on aiheuttanut korkeakouluille myös kuluja. Lukukausimaksuihin liittyvät apurahat, hallinto ja kehittäminen vaativat resursseja. Moni korkeakoulu panostaa huomattavasti kansainväliseen markkinointiin ja opiskelijarekrytointiin erilaisin keinoin, jotka eivät ole ilmaisia.

Suomen etuna kansainvälisten opiskelijoiden silmissä oli pitkään laadukas ja maksuton koulutus. Nykyiset kansainväliset opiskelijamme ovat kertoneet, että Suomen valikoitumiseen opiskelumaaksi vaikutti koulutuksen maineen ja laadun ohella opiskelun maksuttomuus. Nämä molemmat valttikortit olisi ollut syytä säilyttää. Suomen valinneen opiskelijan haasteena ovat usein kielitaidon puute, ystävien löytäminen sekä työllistyminen.

Pyysimme kansainvälisiä opiskelijoita kertomaan ajatuksiaan lukuvuosimaksuista ja opiskelusta Suomessa. Opiskelijoiden kokemuksia voit lukea alta (englanniksi). Mukana on lukuvuosimaksun kokonaan maksavia, apurahan saaneita ja EU/Eta-maiden kansalaisia. Joukossa on myös keväällä 2018 HYYlle tullut yhteydenotto, jossa opiskelijaksi valittu pyysi neuvoa jäätyään ilman apurahaa. Syksyllä hän kertoi, ettei löytänyt keinoa maksaa lukuvuosimaksua, mutta pääsi opiskelemaan Saksaan, missä lukuvuosimaksuja ei ole.

***

"I've been accepted to Master's Programme in Neuroscience in University of Helsinki, which I'm really happy for. But unfortunately, I wasn't awarded a scholarship. Considering the amount of tuition fee and very low currency of Turkish lira, neither me nor my family don't have the possibility to pay that big amount of money. I've been searching for other scholarships for a long time both in Turkey and abroad and on internet portals like scholarshipportal, but I can't find any to cover this amount.

 

I will cover all my living and other expenses by myself. But unless I find a funding for covering my tuition fees, I won't be able to come to University of Helsinki sadly. It's been my dream for many years and I worked very hard for this, and now when I'm chosen with a good ranking (6th out of 20th), I really want so much to be a part of this programme and your university and the student union.”

***


“I think the tuition fee is a huge burden for me as well as my family. Actually, I think it's a huge burden for each student from non-EU countries. And due to this reason, I believe  some excellent students give up or  lose their opportunities to study here. I am trying my best to study now and hope that I can get the second year scholarship. I have to find a part-time job which may take up a lot of time and also make me feel so tired every week. Anyway, it's my own choice and I will get over it. But I think it would be better to cancel the tuition fee for us.”

***

“I could not have come to study as a master's degree student if I needed to pay tuition fees for two years. I feel like it limits the people from outside EU to come to study in Finland, where it used to be an option without tuition fees.”

***

“The tuition seems to be quite high for international students. While no tuition fee was implemented until two years back, and I did not expect UH to fix such a high fees just for international students.”

***

“As an EU citizen, couldn’t be happier. I thank the people of Finland this opportunity, which I’ve tried to repay many times.”

***

“I do not pay tuition fees but 15,000 euros a year is extremely expensive and without a scholarship I would probably not attend this university, unless we had more funding/work opportunities.”

***

“I’m a master student from Japan in European and Nordic Programme under Faculty of Social Science. I am interested in Finnish history, specifically the period between 1939-1945, and topics revolve around the remembrance of the war, and how current time is affecting its interpretation. I was one of the first batch of students after the introduction of tuition fee at this university. I came to Helsinki because of my interest in it, and Helsinki offered English master’s programme in Nordic Studies.

Student life is so much better than it was in a small private university in Japan. Despite some issues with studies and bureaucracies, mostly because my programme is a new one, as well as general system change in all parts of the university, I feel that education offered here is great. Outside studies, students are treated in a way that promotes independence, while having channels to seek support when necessary. I quite like it.

Coming from Japan, tuition fee itself is not new. But personally, I did not like the bureaucracy with scholarship, which was meant to help mitigate the negative effect. The whole process for awarding the scholarship seemed to have been done in a way that weakened the desired effect. Most of the recipient did not show up in 2017 without redirecting it to other candidates, and second-year grant was selected based on earned units and grade only, giving some significant disadvantage due to the selection timing and individual curriculum structure. Considering these issues, I have to say scholarship system has a lot to improve if university wants to have the effect they initially desired.”

***

"I think tuition fees put Finland at odds with its value in equality. Although it can be argued that money cannot buy the experience, the reality is I can get an educational experience at any place not just Finland. I wouldn't say I regret my decision but, overall, I feel that if I had been given a second chance, I will choose to come only with a scholarship."

***

“After having done my bachelor degree in physics at the University of Amsterdam I realized that I am interested in pursuing research in Mathematical Physics. Thus, the University of Helsinki was a natural choice since the Mathematical Physics group at the Faculty of Mathematics is one of the best in the world.

I am currently a recipient of the “be one of the best scholarship’ program. Given that the scholarship program was introduced at the same time as the tuition fees for non-EU master students, I as a scholarship recipient am largely unaffected by the introduction of tuition fees.

In the long run the introduction of tuition fees for non-EU international students will likely decrease the number of non-EU students at the University of Helsinki; however the introduction of the scholarship program would plausibly increase the amount of high quality non-EU students hence the net policy effect is yet to be determined.

Having been in Finland and at the University of Helsinki for slightly more than a year I must say that I have enjoyed my stay to the fullest extent. The interaction between faculty members and students is quite informal thus giving the students an excellent opportunity to get involved in research early on in their careers as well as be a part of the decision making process at the university. Furthermore, the presence of many student organizations allows one to experience the unique student culture in Finland.”

***

“I was doing my exchange studies for two semesters in 2017 and working for a company since April, 2017 and did some research work during the summer of 2017. I had an indefinite work contract for 2018 and I applied for my residence permit renewal as work permit for which I was supposed to get permit type A. As mentioned permit A sets you free from those fees. However, the company went bankrupt and I only knew in December, 2017 almost when I was about to get the permit which was awaiting decision then. So I started working full time at the university starting January 2018 until the present time and did some independent studies while waiting the decision and the master's acceptance.


The permit took 9 months to process. I got a B permit and they asked me to pay the fees for which I had to manage to provide the money before august 31st and I was working so hard to save money. I was enrolled with all my studies for the program completed beforehand and for what I had to pay I only have the master thesis to be done in a very short time so I can graduate by the end of 2018 and get a refund for the spring term. This is not how I wanted my thesis to go and any delay will cost too much.

Being a student at the university of helsinki is a good experience. The flexibility of studies and being able to learn what you are interested in and having variation in teaching methods proves to be successful. Also as a staff member pursuing my interest in research it is an encouraging environment for research.I had been working in the private sector as a web developer for 6 years before coming to Finland and I found my skills appreciated here.

My thoughts about the tuition fees is that they are not fair. It would be more fair to pay for courses you are taking and some fees for the study place and other fees for courses and other services than having them in a chunk of 15 000. In my case 15 000 just to do my thesis which I am doing as part of my job.

I like being in Finland and I had to start over in terms of career and life and I plan to continue living here and continue my PhD studies. The delays with migri and the fear of being kicked out are a constant stress that all other people from outside EU are suffering from even though they are students and researchers. The constant struggle and the fear of not being able to extend your stay cuts the focus on the goal for being here. Life would be much easier if we had equal chances to be able to focus like everyone else who don't have to worry about these things and that will make a big difference."

***

Lisätietoja:

Hannele Kirveskoski
Asiantuntija (toimeentulo, kansainvälisyys)
050 543 9608
hannele.kirveskoski@hyy.fi

Anne Soinsaari
Asiantuntija (korkeakoulupolitiikka)
040 8291 256
anne.soinsaari@hyy.fi

Ylioppilaskunta on nyt nimennyt uudet opiskelijaedustajat yliopiston 93 koulutusohjelman johtoryhmiin seuraavalle kaksivuotiskaudelle 1.1.2019-31.12.2020. Jokaisen koulutusohjelman johtoryhmässä opiskelijoita edustaa kaksi varsinaista ja kaksi varajäsentä.

Syksyn aikana yhteensä 314 kandi- ja maisteriopiskelijaa haki johtoryhmän jäsenyyttä. Osaan johtoryhmistä saatiin enemmän kuin neljä hakemusta, eikä kaikkia kiinnostuneita hakijoita voitu valita. HYYn ehdottamien opiskelijaedustajien nimet on julkaistu HYYn nettisivuilla. Toisaalta 55 johtoryhmään jäi vapaita opiskelijaedustajan paikkoja. HYY järjestää näille paikoille täydennyshaku tammikuussa.

Tiedekuntakohtaiset valintatoimikunnat käsittelivät hakemukset lokakuun aikana ja tekivät HYYn hallitukselle esityksensä johtoryhmiin valittavista henkilöistä. HYYn hallitus on tehnyt päätöksensä kokouksessaan 22.11.2018, ja koulutusohjelmien johtoryhmien opiskelijajäsenet vahvistaa kunkin tiedekunnan dekaani.

Jokaisella Helsingin yliopiston kandi- ja maisteriohjelmalla on johtoryhmä, johon kuuluu koulutusohjelman johtaja, kuusi muuta henkilökunnan jäsentä sekä kaksi varsinaista opiskelijajäsentä ja heidän kaksi henkilökohtaista varajäsentään.

Erityisen tärkeä vaikuttamisen paikka johtoryhmissä on opetussuunnitelman valmistelu ja vuosittaisesta opetusohjelmasta päättäminen: johtoryhmissä määritellään puitteet sille, mitä kursseja ohjelmassa opetetaan, mitkä opinnot ovat kaikille pakollisia, kuinka paljon vapaavalintaisia opintoja tutkintoon mahtuu, millaista oppimateriaalia ja opetusmenetelmiä kursseilla käytetään ja millaisia suoritustapoja kullakin kurssilla on. Lisäksi johtoryhmät käsittelevät mm. koulutusohjelman opiskelijavalintoihin ja opetus- ja tilaresurssien käyttöön liittyviä kysymyksiä.

Lisätiedot:
Jenna Sorjonen
Koulutuspoliittinen asiantuntija
jenna.sorjonen(at)hyy.fi
0503255202

Edustajisto valitsee vuosittain joulukuussa kokouksessaan 3.12.2018 ylioppilaskunnalle uuden hallituksen. Hallituksen valintaa edeltää yleensä hallitusneuvottelut, joiden tuloksena neuvotteluihin osallistuvat edustajistoryhmät ja muut edustajiston jäsenet äänestävät siirtoäänitavalla neuvottelujen tuloksen mukaisesti. Neuvotteluissa edustajistoryhmittyminen nimeämät hallitusneuvottelijat keskustelevat muiden ryhmittymien kanssa yhteisesti päätettyjen pelisääntöjen mukaisesti. Neuvottelujen lopputuloksen pohjalta äänensä neuvoteltaviksi antaneet edustajiston jäsenet äänestävät joulukuun edustajiston kokouksessa. Omaa ääntään ei ole pakko antaa neuvoteltavaksi.

Lue eteenpäin, niin pääset tutustumaan ehdokkaisiin hallituksen puheenjohtajaksi sekä hallituksen jäseniksi vuodelle 2019. Lisäksi ehdokkaiden kuulemistilaisuus järjestetään perjantaina 30.11.2018 klo 17 Porthanian salissa P674.

Ehdolla hallituksen puheenjohtajaksi

Ainejärjestöläiset

Laura Wathén
Olen Laura, innostava, empaattinen ja kokenut puheenjohtaja. Minulla on suurta paloa sekä kehittää meidän yhteistä ylioppilaskuntaa että saada omat hallituslaiseni loistamaan, jaksamaan ja oppimaan uutta. Sydäntäni lähellä on se, että saan tarjota hallituslaisilleni onnistumisen kokemuksia ja tunteen siitä, että heidän työpanostaan arvostetaan. Yhdeksän vuoden vapaaehtoiskokemus, lukuisat johtajapestit ja kiperät tilanteet ovat koulineet minusta timanttisen ihmisjohtajan. Johtamistyylini on empaattinen ja kuunteleva, mutta samaan aikaan määrätietoinen ja organisoitu. Vahvuuksiini kuuluu ehdottomasti toimijoiden motivoiminen, lankojen pitäminen käsissä, kokonaiskuvan hahmottaminen ja sen kirkastaminen muille. Tuleva vuosi on tulevaisuuteen katsomisen ja yhteisön kehittämisen vuosi. HYY tarvitsee rohkean puheenjohtajan, jolla on visio opiskelijan paremmasta huomisesta niin ylioppilaskunnassa, yliopistolla kuin yhteiskunnassakin – HYY tarvitsee minut.

Ehdolla hallituksen jäseniksi

Ainejärjestöläiset

Saana Siljander
Olen Saana Siljander, humanisti ja kuudennen vuoden hyyläinen. Olen kahden tiedekunnan kasvatti, tällä hetkellä opiskelen suomen kieltä. Olen oikeudenmukainen, empaattinen ja rohkea feministi, vuorovaikutustaitoinen ja positiivinen järjestösankari. Minussa yhdistyvät ihmis- ja asiaosaajuus. Olen ollut aktiivinen opiskelijatoimija viisi vuotta, ja minulle on karttunut laaja, monimuotoinen kokemuspohja HYYstä. Olen tuutoroinut, tehnyt speksiä, toiminut aine- ja tiedekuntajärjestöissä ja valiokunnassa, hallinnon opiskelijaedustajana sekä HYYn edustajistossa. Viimeisimpänä olen toiminut HYAL ry:n puheenjohtajana. HYYn hallituksessa haluan päästä toimimaan yhdenvertaisuuden ja opiskelijoiden terveyden parissa. Olen omakohtaisesti kokenut näiden merkityksen opiskelijoiden arjessa ja hyvinvoinnissa. HYYn hallituksessa haluan päästä rakentamaan entistä yhdenvertaisempaa, yhteisöllisempää ja avoimempaa ylioppilaskuntaa, jossa jokainen voi hyvin ja on onnellinen.

Arttu Lindroth
Olen Arttu, 25-vuotias järjestöaktiivi ja talousosaaja. Luonteeltani olen tiimipelaaja ja luon toiminnallani ympärille hyvää yhteishenkeä. Osaamisen syventäminen sekä ylioppilaskunnan ja opiskelijan aseman kehittäminen motivoivat minua hakemaan ylioppilaskunnan hallitukseen. Vaalivuonna ylioppilaskunnan tulee pitää esillä opiskelijan toimeentuloon ja kestävään kehitykseen liittyviä teemoja. Toimin tällä hetkellä tiedekuntayhdistykseni puheenjohtajana sekä HYYn talousjohtokunnan jäsenenä ja toista kautta HYY Yhtymän hallintoneuvoston jäsenenä. Haenkin HYYn hallitukseen talousjohtokunnan puheenjohtajaksi tai yhtymävastaavaksi päästäkseni hyödyntämään kertynyttä kokemusta ja tietotaitoa. Kaupunkivaikuttaminen, opiskelijoiden asuminen ja kehitysyhteistyö ovat sektoreita, joita tahdon tehdä yhdessä toisen taloussalkun kanssa. Kuluvana vuonna minulle on kirkastunut edustajistoryhmien välisen yhteistyön merkitys, jota edistän hallituksessa tarjoamalla ajantasaisen tiedon kaikille edustajistoryhmille.

Marika Tuominen
Olen Marika Tuominen, 25-vuotias luokanopettajaopiskelija, joka syttyy järjestötoiminnasta ja sen tuomista uusista haasteista. Olen nähnyt HYYn toimintaa nyt sekä HYYn piirissä toimivan järjestön, edustajiston jäsenen, valiokunnan varapuheenjohtajan ja vuosijuhlamestarin näkökulmasta, joten minulla on hyvä kokonaiskuva ylioppilaskunnan toiminnasta. Olen helposti innostuva, motivoitunut tekijä, joka tarttuu toimeen ja saa aikaan tuloksia. Haluan päästä kehittämään ylioppilaskuntaamme näkyväksi, mukaansatempaavaksi ja hyvinvoivaksi yhteisöksi. HYYn toiminnan sydän on niissä lukuisissa vapaaehtoisissa, jotka tarvitsevat korkeampaa arvostusta, ja esimerkiksi valiokuntien toimintaa tulisi kehittää houkuttelevammaksi ja palkitsevammaksi. HYYn brändiuudistus siirtyy käytäntöön ensi vuoden aikana, ja se on loistava tilaisuus tehdä HYYstä kiinnostava niin jäsenille kuin tuleville vapaaehtoisillekin. HYYn hallituksessa haluaisin olla mukana brändiuudistuksen toteuttamisessa viestintäsektorilla, kehittää vapaaehtoistoismintaa ja tuoda osaamistani tapahtumasektorille.

Samuli de Pascale
Olen 25-vuotias aktiivinen järjestötoimija sekä yleisen ja aikuiskavatustieteen opiskelija. Opintojeni ohella olen toiminut muun muassa ainejärjestöissä ja tiedekuntajärjestössä hyvin monipuolisesti erilaisissa tehtävissä. Opinnoissani olen kiinnostunut erityisesti kasvatusalan digitalisaatiosta ja pelillistymisestä. Haen HYYn hallitukseen, sillä HYYn muodostama opiskelijayhteisö ja sen kehittäminen ovat minulle todella tärkeitä asioita. Haluan olla mukana rakentamassa maailman parasta ylioppilaskuntaa, ja siihen HYYn hallitus on kaiken avain. Monipuolisen järjestötaustani, edaripoliittisen kokemukseni ja empatia- sekä analysointitaitojeni takia olisin juuri sitä, mitä HYYn hallitukseen tarvitaan. Koen, että pääsisin toteuttamaan tavoitteitani ylioppilaskunnan ja opiskelijayhteisön kehittämisestä parhaiten joko edunvalvontaan tai järjestöihin liittyvissä tehtävissä. Lisäksi olen käytettävissä niin varapuheenjohtajaksi kuin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi.

SNÄf

Claes Bergh
Olen Claes Bergh ja haen HYY:n hallitukseen vuodelle 2019. Olen valtiotieteiden ylioppilas ja Svenska Nationer och Ämnesföreningar edustajistoryhmän puheenjohtaja. Kokemukseni eri opiskelijajärjestöjen hallituksissa, niin jäsenenä kuin puheenjohtajana, ovat opettaneet minulle ajanhallinnan, määrätietoisuuden ja sujuvan kommunikaation tärkeyden hallitustyössä. Ansioituneena opiskelijaedustajana olen kiinnostunut edunvalvonnasta erityisesti koulutuspolitiikan saralla. Olen viimeisen kahden vuoden aikana istunut HYY Yhtymän hallintoneuvostossa, ja muun muassa ollut uudistamassa HYY:n omistajastrategiaa. Hallituksessa haluaisin olla varmistamassa että kunnianhimoinen tavoite jäsenmaksuttomasta HYY:stä vuoteen 2025 mennessä toteutuu. Tästä syystä haen hallitukseen ensisijaisesti Yhtymävastaavaksi. Minulle on erittäin tärkeää, että ylioppilaskunta on aidosti yhdenvertainen ja kolmikielinen. Uskon että hallitus jossa kaikki edustajistoryhmät ovat edustettuina luo tälle hyvät edellytykset.

Emilia Granqvist
Olen 23-vuotias, maisterivaiheessa valtiotiedettä ja hallintoa opiskeleva järjestö- ja osakunta-aktiivi. Haluan että Helsingin yliopiston opiskelijat saavat tuntea olevansa osa Suomen parasta ylioppilaskuntaa ja pystyvät nauttimaan eri järjestöjen toiminnasta, kulttuuritapahtumista ja hyvästä yhteishengestä, kielestä ja muista taustatekijöistä riippumatta. HYY:n hallituksessa minua kiinnostavat HYY Yhtymä, tapahtumat sekä varapuheenjohtajan tehtävä, jossa laaja kokemukseni järjestöistä, edunvalvonnasta ja tapahtumien tuottamisesta olisivat eduksi. HYY:n tulee kehittää ja tukea niin kestävää kehitystä kuin opiskelijoiden terveyttä, jotta sekä planeettamme että HYY:n yhteisö jaksavat myös tulevat 150 vuotta!

HELP

Ilona Raimas
Tervehdys! Olen Ilona Raimas, 21-vuotias proviisoriopiskelija ja haen HYY:n hallitukseen vuodelle 2019. Minulla on monipuolista järjestökokemusta osakunnastani edustajistoryhmän toimintaan, minkä johdosta pystyn tarkastelemaan HYY:tä monista eri perspektiiveistä. Minua kuvaillaan rohkeaksi, suoraselkäiseksi ja johdonmukaiseksi. Olen tyypiltäni tsemppari, sillä näen muiden ihmisten vahvuudet ja haluan haastaa sekä motivoida heitä antamaan parastaan. Paras ominaisuuteni on mielestäni kyky kyseenalaistaa erilaisia toimintamalleja ja ajattelutapoja. Haen HYY:n hallitukseen, koska koen, että minulla on paljon annettavaa ylioppilasliikkeelle. HYY:n hallituksessa aion konkreettisesti edistää tärkeitä asioita, kuten yhdenvertaisuutta sekä nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja vaikuttamismahdollisuuksia. Aion myös osaltani edistää ylioppilaskuntamme rakentavaa toimintakulttuuria.

Riikka Hakala
Olen Riikka Hakala, 25-vuotias eläinlääketieteen kandidaatti ja haen HYY:n hallitukseen vuodelle 2019. Ylioppilaskunnan toiminnassa olen ollut ahkerammin mukana kahden viime vuoden aikana, edustajistoryhmä HELP:in kautta ja HYY:n edustajiston varaedustajana. Valtakunnalliseen ylioppilaskuntaliikkeeseen pääsin tutustumaan marraskuussa Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa. Sitä ennen olen toiminut aktiivisesti Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistyksessä kotisivuvastaavana, sen hevoskerhossa ja Eläinlääkiksen speksissä. Olen kokenut ja seurannut vierestä erityisesti oman opiskelualani asettamia haasteita, ja huomannut kuinka vaikeaa opiskelijoiden on yhdistää opiskelu, opiskelijajärjestötoiminta ja mahdollisesti vielä työssäkäynti ja perhe-elämä. Mielenterveysongelmat ja niiden ennaltaehkäisy ovat asioita, joiden parissa haluaisin mielelläni työskennellä. Lisäksi pidän erilaisten projektien parissa puuhastelusta, kuten tapahtumien järjestämisestä ja someviestinnästä.

Maailmanpyörä: HYYn Vihreät – De Gröna vid HUS

Kukka Louhimies
Olen Kukka, neljännen vuoden valtio-opin opiskelija, HYYn Vihreät ry:n puheenjohtaja ja vihreän edustajistoryhmän vuoden 2018 puheenjohtaja. Haen HYYn hallitukseen varapuheenjohtajaksi, ja minua eniten kiinnostavia teemoja ovat hallituksen jäsenten jaksaminen, HYYn tekeminen entistä näkyvämmäksi ja keskeisemmäksi jäsenistölleen (erityisesti edunvalvonnan saavutuksista viestiminen) sekä kansainvälisyys-, kehitysyhteistyö- ja ympäristöteemat. Olen päässyt toimimaan esimerkiksi opiskelijajärjestön ja edustajistoryhmän puheenjohtajana, valmisteluvalokunnassa, hallinnon opiskelijaedustajana sekä kansainvälisten opiskelijoiden tuutorina. Töissäni ja luottamustoimissani olen päässyt kehittymään innostavaksi johtajaksi ja tiimipelaajaksi, ja tavoitteeni HYYn hallituksessa onkin paitsi tehdä koko hallituksen voimin timanttista edunvalvontaa ja huolehtia HYYn näkymisestä jäsenistölleen, myös olla mukana luomassa ylioppilaskuntaan ja sen hallitukseen turvallista, avointa ja kannustavaa työyhteisöä.

Paula Karhunen
Moikka! Olen Paula, 22-vuotias toisen vuoden opiskelija politiikan ja viestinnän koulutusohjelmasta valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Olen elämässäni ehtinyt toimimaan erilaisissa edunvalvontajärjestöissä, sekä ollut mukana kuntapolitiikassa erilaisilla tavoilla jo 15-vuotiaasta lähtien. HYYssä olen toiminut hallintoneuvostossa sekä HYYn Vihreiden listan vaalipäällikkönä menneissä edustajistovaaleissa. Haen HYYn hallitukseen, koska haluan olla tekemässä HYYstä maailman parasta ylioppilaskuntaa sekä tehdä opiskelijaedunvalvontaa täysillä tulevan vuoden vaaleissa. Hallituksessa koen että minulla olisi eniten annettavaa koulutuspoliittiselle sektorille sekä vaalivaikuttamiseen ja kaupunkipolitiikkaan. Koulutuspolitiikan saralla haluan nähdän HYYn tekevän aktiivista edunvalvontaa muun ylioppilasliikeen kanssa erityisesti hallitusneuvotteluissa. Tahdon olla jatkamassa HYYn tekemää työtä ja tuoda HYYtä sekä sen tekemää arvokasta edunvalvontatyötä lähemmäksi kaikkia opiskelijoita.

Okko Karvonen
Hei, Olen Okko Karvonen, 21-vuotias toisen vuoden valtiotieteiden opiskelija pääaineena sosiaalityö sosiaalitieteiden kandiohjelmassa. Olen aiemmin toiminut mm. talousjohtokunnassa sekä varaedaattorina. Minulla on paljon kokemusta järjestötoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta myös HYYn ulkopuolelta, ja melko kattava käsitys siitä, mitä HYY tekee ja mitkä ovat sen toiminnan reunaehdot. Minulla on aiempaa kokemusta sosiaalipolitiikan, kaupunkivaikuttamisen, yleisen järjestötyön ja HYYn talousasioiden kanssa työskentelystä. Olen luonteeltani ahkera ja todella kiinnostunut tekemään töitä yhteiskunnallisten asioiden parissa, minkä lisäksi minulla on hyvät yhteistyö- ja projektinhallintataidot. Keskustelen mielelläni päätettävistä ja työstettävistä asioista kunnolla ja kuulen monenlaisia mielipiteitä. Puhun hyvin myös ruotsia ja englantia. 

Maailmanpyörä: Sitoutumaton vasemmisto – Obunden vänster – Independent left

Aleksi Rytkönen
Järjestötoimijana olen omistautunut ja periksiantamaton. Kannunvalajien opintosihteeriys sekä työkokemukseni ovat tuoneet minulle kokemusta tarttua asioihin nopeasti, rohkeutta kohdata haastaviakin tilanteita ja välittävän välittömän otteen toimia osana tiimiä. Hallituksen toiminnassa minulle erityisen tärkeitä teemoja ovat koulutuspolitiikka, opiskelijoiden toimeentulo sekä terveyteen liittyvät kysymykset. Riippumatta siitä mitä näistä kolmesta päätyisin puolustamaan antaisin sen eteen kaiken osaamiseni. Ja olen valmis oppimaan lisää sen mitä tarve vaatii. Ylioppilasliike on löytänyt tiensä sydämeeni. Saadessani mahdollisuuden omistan iloiten seuraavan vuoteni yllä mainittujen asioiden ajamiselle. Kohti sateenkaaren päässä olevaa edunvalvontaa! Kumartaen ja rakkaudella, Aleksi Rytkönen

Anna Lemström
Olen Anna Lemström, feministi, kokenut HYY-aktiivi ja viittä vaille sosiologian kandi. Olen toiminut viimeiset kaksi kautta Sitoutumattoman Vasemmiston edustajistoryhmän puheenjohtajana ja kartuttanut vankan kokemuspohjan HYY-vaikuttamiselle. Tahdon vaalivuonna 2019 olla tekemässä vaikuttamistyötä HYYn hallituksessa. Haluan olla vaatimassa opiskelijoille parempaa toimeentuloa, riittävästi asuntoja ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Haluan, että vaaleissa valitaan tiedettä ja opiskelijoita arvostavia sekä tasa-arvoista yhteiskuntaa ajavia päättäjiä. Unelmieni HYY on jäsentensä rohkea äänitorvi yhteiskunnassa. Tiedän, että osaamisellani voin olla mahdollistamassa vielä entistä parempaa, kunnianhimoisempaa ja lähestyttävämpää ylioppilaskuntaa. Toivon luottamustanne tähän tehtävään. Lue lisää unelmistani ensi vuodelle Facebook-sivultani: www.fb.com/annaedarissa!

Taavi Heikkilä
Olen Taavi Heikkilä, neljännen vuoden teoreettisen fysiikan opiskelija ja järjestöaktiivi. Kuluvana vuonna olen toiminut Sitvasin edustajistoryhmän varapuheenjohtajana, talousjohtokunnassa, hallintoneuvostossa sekä opiskelijaedustajana erilaisissa hallintoelimissä. Aiemmin olen toiminut Sitoutumaton vasemmisto ry:n puheenjohtajana sekä lukemattomissa muissa järjestötehtävissä. Verkostoidun luontevasti, suhtaudun haasteisiin analyyttisesti ja toimin diplomaattisesti silloinkin, kun näkökannoissa on huomattavia eroja. Haluan aina ymmärtää, miksi keskustelukumppanini ajattelee niin kuin ajattelee. Hallituksessa minua kiinnostavat eniten yhtymävastaavana toimiminen, talousjohtokunnan johtaminen, koulutuspolitiikka sekä asumisen ja kaupunkivaikuttamisen asiat. Unelmieni Yhtymä varmistaa HYYn taloudellisen riippumattomuuden mutta on samalla sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullisen liiketoiminnan suunnannäyttäjä. Olen vakuuttunut HYYn hallituksen olevan itselleni mitä luontevin tapa vaikuttaa. Haluan antaa ensi vuoteni vaikuttavamman, yhdenvertaisemman ja taloudellisesti vakaamman ylioppilaskunnan rakentamiselle.

Osakuntalainen edustajistoryhmä

Linda-Liisa Kelokari
Olen Linda-Liisa, tuttavallisemmin Lindis, neljännen vuoden viestinnän opiskelija ja järjestöaktiivi. Olen idearikas organisoija ja ihmisläheinen tiimipelaaja. Haen HYYn hallitukseen vuodelle 2019, koska haluan olla rakentamassa entistä parempaa ylioppilaskuntaa. Lähdin mukaan järjestötoimintaan fuksivuonna ja ylioppilaskunnasta on tullut näiden vuosien aikana rakas ja tärkeä yhteisö minulle. Toimin tällä hetkellä toista vuotta Kannunvalajat ry:n hallituksessa ja olen myös kolmatta vuotta virkailijana Eteläsuomalaisessa osakunnassa. Edustajistoon minut valittiin 2016 syksyllä ja tänä vuonna olen toiminut ryhmän puheenjohtajana sekä talousjohtokunnan jäsenenä. Laajempaa kuvaa opiskelijaliikkeestä olen saanut toimiessani viestintäharjoittelijana SYL:ssa. HYYn hallituksessa minua kiinnostaisi esimerkiksi työskennellä järjestöjen, vapaaehtoisten, viestinnän ja talouden parissa. Olen myös kiinnostunut varapuheenjohtajana toimimisesta. 

Edistykselliset

Miika Keski-Luoma
Olen 22-vuotias kolmannen vuoden teologian opiskelija, järjestöaktiivi ja Edistyksellisten ehdokas HYYn hallitukseen. Hallituksessa itseäni kiinnostaisi varsinkin taloudelliset seikat, joista olen jo saanut kokemusta HYYn talousjohtokunnassa ja HYY Yhtymän hallintoneuvostossa. Haluan kehittää ylioppilaskuntaa, jossa eri tavoin ajattelevat ihmiset uskaltavat ilmaista rohkeasti mielipiteitään ja tutustuvat toisiinsa inspiroivassa ilmapiirissä.

HYY jakaa vuosittain huomionosoituksia henkilöille, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet yhteiskunnassa tai ansioituneet ylioppilaskuntatoiminnassa. Merkinsaajat julkistettiin lauantaina 24.11. HYYn 150. vuosijuhlassa. 

HYYn puheenjohtajiston merkin leveässä purppuranauhassa saivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja kansleri Thomas Wilhelmsson

Perustelut presidentti Niinistön saamalle ansiomerkille kuuluvat seuraavasti: ‘’Tämä valtiopäämies toimii luontevasti niin maailmanpolitiikan pöydissä kuin torikahveilla tai kirjamessuilla. Kuplien ja polarisaation aikana hän on onnistunut yhdistämään taakseen laajat kansanjoukot mutkattomalla, toisinaan puolivallattomallakin lähestymistavallaan.’’

‘’Erityisesti ylioppilaskunta kunnioittaa sitä, kuinka presidentti Niinistö on käyttänyt suosiotaan ja presidentillistä arvovaltaansa edistääkseen työtä kiusaamisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi’’, kertoo ylioppilaskunnan puheenjohtaja Suvi Pulkkinen

‘’Kansleri Wilhelmsson on ollut ylioppilaskunnalle läheinen jo useita vuosikymmeniä. Häneltä ylioppilaskunta on saanut kuulla mielenkiintoisia tarinoita niin yliopiston nykypäivästä kuin ylioppilasliikkeen historiasta. Hänen nimeään kantaa myös sali Uudella ylioppilastalolla’’, sanoo Pulkkinen Wilhelmssonin ansiomerkin perusteluista.

Standaarit Suomen Mielenterveysseuralle ja Lääketieteenkandidaattiseuralle

Ylioppilaskunnan standaari voidaan myöntää harkinnan mukaan yhteisölle, joka on edistänyt ylioppilaskunnan pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan standaari myönnettiin Suomen Mielenterveysseuralle ja 85-vuotiaalle Lääketieteenkandidaattiseuralle. 

‘’Mielenterveysseura on myös osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun mielenterveyteen ja syrjäytymiseen liittyvissä kysymyksissä sekä toiminnallaan pyrkinyt vähentämään mielenterveysongelmiin liittyvää leimautumista ansiokkaasti. Tälle järjestölle on myös ohjattu näissä vuosijuhlissa HYYlle osoitetut rahalahjoitukset’’, mainitsee Pulkkinen. 

Useita merkinsaajia

Kunniamerkin ylioppilaskunnan leveässä sinisessä nauhassa merkittävästä ja ansiokkaasta työstä yliopistoyhteisön hyväksi saivat piispa emerita Irja Askola, valtiotieteen lisensiaatti Maria Kaisa Aula ja Helsingin yliopiston entinen rehtori Jukka Kola.

‘’Askolan toiminnassa henkilöityvät ylioppilaskuntamme arvot: sivistys, yhdenvertaisuus, inhimillisyys, rohkeus ja vastuullisuus. Hän on rikkonut lasikattoja, pitänyt tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden lippua korkealla. Hän on vahva yhteiskunnallinen keskustelija, jolle eriävien näkemysten kunnioitus ja vuoropuheluun pyrkiminen ovat teemoja, jotka näkyivät vahvasti hänen toimiessaan Helsingin piispana’’, kertoo Pulkkinen perusteluista Askolan kohdalla. 

Ansiomerkin kapeassa sinisessä nauhassa merkittävästä ja ansiokkaasta toiminnasta ylioppilaskunnan hyväksi saivat kasvatustieteen ylioppilas Anna-Maija Riekkinen, filosofian ylioppilas Silva Loikkanen, teologian kandidaatti Minna Mäkitalo, kasvatustieteen maisteri Susanna Jokimies, filosofian maisteri Emi Maeda, luonnontieteiden kandidaatti Elina Tyynelä, lääketieteen ylioppilas Jonne Juntura, valtiotieteiden kandidaatti Ella Keski-Panula, teologian maisteri Matias Koponen, filosofian maisteri Hanna Piitulainen ja filosofian maisteri Elli Saari. Lisäksi ansiomerkin kapeassa sinisessä nauhassa saavat 20 vuoden työstä HYY Yhtymässä UniCafen työntekijä Anne Hanhimäki, operatiivinen päällikkö Paula Korhonen ja pääkirjanpitäjä Sirpa-Liisa Inkinen.

Vuoden 2018 Magister Bonus -palkinnon sai yliopisto-opettaja (lääketieteellinen tiedekunta) Jari Lipsanen ja Best International Teacher -palkinnon yliopistonlehtori (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta) Henry Maina. Uuden Hyvä ohjaaja -palkinnon sai yliopistonlehtori (valtiotieteellinen tiedekunta) Tauno Saarela.

Lisätietoja:
Lauri Linna, HYYn hallituksen puheenjohtaja
lauri.linna@hyy.fi
050 543 9610

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) ehdokas Titta Hiltunen on valittu Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2019. 

Poliittista historiaa opiskelevan Hiltusen vastuualueisiin HYYn hallituksessa on tänä vuonna kuulunut toimeentuloon, maakunta- ja eduskuntavaalivaikuttamiseen sekä kaupunki- ja asumisvaikuttamiseen liittyvät asiat.

''Opiskelijaliikkeen iso tavoite ensi vuonna on saada opiskelijat mukaan sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen. Opiskelijat ovat ihmisiä siinä missä muutkin, ja elämiseen riittävä sosiaaliturva kuuluu heille kuten kaikille muille'', Hiltunen sanoo. 

Hallituspaikkaa Suomen ylioppilaskuntien liitosta haki seitsemän ehdokasta, puheenjohtajan paikkaa neljä. Muita HYYn ehdokkaita olivat Topias Tolonen SYL:n hallitukseen ja Krista Laitila puheenjohtajaksi. 

SYL:n liittokokous järjestettiin Otaniemessä 16.-17.11.2018. SYL valvoo opiskelijan etua valtakunnan tasolla ja ottaa kantaa koulutuspoliittisiin, sosiaalipoliittisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin.

Kokouksessa päätettiin hallituksen lisäksi ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja SYL:n uudesta linjapaperista. SYL:n puheenjohtajaksi valittiin Sanni Lehtinen (Tamy) ja hallitukseen Hiltusen lisäksi Heidi Rättyä (JYY), Helmi Andersson (ÅAS), Kim Kujala (VYY), Roope Tukia (Tamy) ja Suvi Vendelin (AYY).

HYY onnittelee vastavalittua hallitusta!

Sivut