Media & arkisto

Uutiset

Nyt on hyvä aika tarkistaa, kertyikö viime lukuvuoden (1.8.2017-31.7.2018) aikana riittävästi opintopisteitä. Jos opintopisteitä ei ole tarpeeksi, kevään opintotukikuukausia kannattaa palauttaa elokuun loppuun mennessä.

Opintopisteet ja edistymisen seuranta eivät vaikuta yleiseen asumistukeen. Kuukautta, jolloin sait vain yleistä asumistukea, ei lasketa tukikuukaudeksi. Jos palautat opintotukea, samalta kuukaudelta ei siis tarvitse palauttaa asumistukea. Kela tarkistaa yleisen asumistuen, kun tuen myöntämisestä tai edellisestä tarkistuksesta on kulunut vuosi.

Kela seuraa vuosittain opintotukea saaneiden opintojen edistymistä. Sinulla tulee olla keskimäärin 5 opintopistettä yhtä nostettua tukikuukautta kohden ja aina vähintään 20 opintopistettä, jos olet nostanut opintotukea lukuvuoden aikana. Jos siis nostit opintotukea 9 kuukaudelta, opintopisteitä tulee olla vähintään 45. Sillä ei ole merkitystä, milloin lukuvuoden aikana suoritukset on tehty, koska Kela ei seuraa yksittäisten kuukausien opintosuorituksia.

Opintotuen palauttaminen ei valitettavasti auta, jos suoritit viime lukuvuoden aikana alle 20 opintopistettä, koska syyslukukauden opintotukea ei voi enää palauttaa. 20 opintopistettä on vähimmäisvaatimus: vaikka nostaisi vain yhden tukikuukauden, opintosuorituksia tulee aina olla 20 opintopisteen verran.

Jos opintopisteitä ei ole tarpeeksi lukuvuodelta 2017-2018, voit yhä saada opintotukea, jos olet koko opiskeluaikana suorittanut keskimäärin 5 opintopistettä tukikuukautta kohti (tämä ei kuitenkaan muuta 20 op:n vähimmäisvaatimusta).

HUOM.! Edistymisen seurannassa huomioidaan nyt myös keskeytyneiden korkeakouluopintojen opintosuoritukset ja tukikuukaudet edeltävältä lukuvuodelta tai koko opiskeluajalta. Uutta aiempiin vuosiin verrattuna on, että opintojen edistymisen seurannassa huomioidaan kaikki korkeakouluopintojen opintosuoritukset ja käytetyt tukikuukaudet aikaisintaan 1.8.2011 lukien. Uusien opintojen aloittaminen keskeyttämisen jälkeen ei siis enää ”nollaa” opintojen riittävää edistymistä.

Mikäli opintopisteitä ei ole tarpeeksi, Kela lähettää sinulle selvityspyynnön opintojen riittämättömästä edistymisestä myöhemmin syksyllä.

Lisätietoja opintotuen edistymisen seurannasta, tuen palauttamisesta ja selvityspyynnöstä löydät täältä:
https://www.kela.fi/opintotuki-opintojen-edistyminen
https://www.kela.fi/opintotuki-peruminen-ja-palauttaminen

Lisätietoja:
Hannele Kirveskoski
Asiantuntija (toimeentulo, kansainvälisyys)
050 543 9608
hannele.kirveskoski@hyy.fi

Miltä tuntuisi päivä opiskelijana? Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) ovat kehittäneet yhdessä pelin, joka havainnollistaa aitoja ongelmia opiskelijan toimeentulossa ja opintotuessa. Opiskelijalta odotetaan opiskeluaikana toimeentulon osalta paljon: täytyy opiskella täysipäiväisesti, hankkia työkokemusta ja täydentää toimeentuloaan ansiotuloilla. Yhtälö ei toimi.

Peli havainnollistaa opiskelijan toimeentulon monimutkaisuutta ja joustamattomuutta: nykyjärjestelmä ei pysty huomioimaan opiskelijoiden erilaisia elämäntilanteita ja moninaisia asumisjärjestelyjä. Mikäli Suomen seuraava hallitus käynnistää sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen, tulee opiskelijoiden olla uudistuksessa mukana. AYY ja HYY kannattavat siirtymistä vastikkeettomaan ja yksilölliseen perustuloon.

“Perustulon varassa opiskelija voisi keskittyä edistämään opintojaan, eikä työkokemuksen hankkiminen opiskeluaikana olisi ongelma. Opiskelija voisi luottaa toimeentuloonsa vaihtelevissa elämäntilanteissa”, HYY:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Linna toteaa.

Opiskelijan toimeentulo muodostuu opintorahasta, opintolainasta sekä yleisestä asumistuesta. Opintorahan taso on matala ja opintolainan osuutta tuesta on lisätty, minkä seurauksena opiskelijat velkaantuvat ennätystahtia. Opintotuen tukikuukausien määrää on toistuvasti leikattu, opintojen edistymistä ja opiskelijan omia tuloja seurataan tarkasti, eikä joustoa juuri ole. Pahimmillaan se johtaa opintotuen takaisinperintään tuntuvalla korolla, opiskelijan putoamiseen toimeentulotuelle tai opintojen viivästymiseen.

Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin on ollut kokonaisuutena hyvä uudistus. Yleinen asumistuki on kuitenkin ruokakuntakohtainen, jolloin asuinkumppaneiden tulot voivat vaikuttaa tukeen. Tämän seurauksena moni opiskelija menetti asumistukensa tai sen määrä laski. Ruokakuntakohtaisuus on johtanut myös tilanteisiin, joissa kämppisten oletetaan elättävän toisiaan, vaikka edes avoliiton osapuolilla ei ole keskinäistä elatusvelvollisuutta. 

Työnteko opintojen ohella ei ole helppoa, sillä samaan aikaan on kyettävä opiskelemaan täysipäiväisesti säilyttääkseen opintorahan, tarkkailtava matalia tulorajoja ja valmistuttava rajatun tutkintoajan puitteissa.

Opiskelijoille olisi hyödyllistä tehdä opintojen ohella oman alan töitä, perustaa start-up -yrityksiä ja hankkia yhteiskunnallista osaamista vapaaehtoistyön kautta. Järjestelmä tekee sen vaikeaksi.

“Tavoiteajassa pysyvälle tukikuukaudet voivat riittää, mutta tilanne monimutkaistuu yhdenkin elämänmuutoksen myötä. Tällainen voi olla esimerkiksi sairastuminen, perheellistyminen tai pari hylättyä opintosuoritusta. Opiskelijoiden sosiaaliturvaa ei tulisi rakentaa parhaiten pärjäävien ehdoilla”, toteaa AYY:n hallituksen puheenjohtaja Noora Vänttinen.

Opiskelijasimulaattoria voi kokeilla täällä: http://opiskelijasimulaattori.fi/
HYYn ja AYY:n edustajia voit myös tavata SuomiAreenassa tällä viikolla. Tule pelaamaan ja keskustelemaan kanssamme opiskelijan toimeentulosta!

Lauri Linna
Hallituksen puheenjohtaja
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
lauri.linna@hyy.fi
050 543 9610

Noora Vänttinen
Hallituksen puheenjohtaja
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
noora.vanttinen@ayy.fi
040 731 6120

Lauri puvussa

Demokraattisuuden lisääminen yliopistolla on HYYn tärkeä päämäärä. Tavoitteenamme on mahdollisimman autonominen yliopistoyhteisö, jonka jäseniä ovat yliopiston henkilöstö ja opiskelijat. Näkemyksemme mukaan mahdollisimman demokraattisesti hallittu ja yhteisöllinen yliopisto pystyy parhaiten toteuttamaan vaatimuksia akateemisesta vapaudesta, korkeatasoisesta tieteestä sekä parhaasta mahdollisesta yhteisöstä opiskella ja tehdä työtä. 

Yhteisöllisyys on 150. juhlavuotemme teema. Yhtenä tähän liittyvänä kärkenä on niin sanotun tasakolmikannan tavoitteleminen Helsingin yliopiston hallinnossa. Vuoden 1991 yliopistolaista asti meillä on ollut kolmikanta, jonka mukaan yliopistojen hallintoelimissä on niin professorien, muun henkilöstön kuin opiskelijoiden edustus. Kuitenkin Helsingissä, toisin kuin monissa muissa yliopistoissa, ryhmien paikkamäärät eivät mene tasan. Meidän mielestämme ei ole perusteltua, että muulla henkilöstöllä ja opiskelijoilla on kolmikantaisissa hallintoelimissä vähemmän edustajia kuin professoreilla. Olemme yhtä tärkeä osa yliopistoyhteisöä ja lukumääräisesti suurempi joukko.

Onneksi kuluvan vuoden keväällä Helsingin yliopistossa otettiin jo askel oikeaan suuntaan, kun yliopistokollegion puheenjohtajistoon valittiin opiskelija. Nyt yliopiston ylimmän päättävän elimen johdosta löytyy tasakolmikannan mukaisesti kaikkien yliopistoyhteisön ryhmien edustus. Toimielinten ja koko yliopistoyhteisön jäsenille tasakolmikanta viestii siitä, että kaikki yhteisön jäsenet ovat päätöksenteossa yhtä arvokkaita. 


Suomessa käydään tällä hetkellä myös perustavanlaatuista kamppailua yliopistodemokratian tulevaisuudesta. Tampere3-prosessista on pitkin kevättä kuulunut toinen toistaan hälyttävämpiä uutisia siitä, miten uudessa säätiöyliopistossa tietoisesti halutaan minimoida yhteisön osallistumismahdollisuuksia ja hävitetään sitä demokraattista hallintokulttuuria, joka Tampereen yliopistossa on vallinnut. Siksi meidän tulee vaikuttaa yhdessä siihen, ettei yliopistodemokratian romuttamisesta tule epätoivottavaa kansallista trendiä.

Juhlavuotemme yhteisöllisyyden viesti tulee ymmärtää koko korkeakoulukentällä: luomalla yhteisöllistä, demokraattista ja jäseniään arvostavaa tiedeyhteisöä, tuotamme parhaat edellytykset korkeatasoiselle koulutukselle ja huippututkimukselle. HYY ja muut ylioppilaskunnat osallistuvat osaltaan toimivan ja demokraattisen yhteisön luomiseen.  Koulutamme ja tuemme yliopiston hallinnossa toimivia opiskelijoita niin, että heillä on vähintään yhtä hyvät edellytykset kuin muilla ryhmien jäsenillä tehdä perusteltuja päätöksiä.

Yhteisön arvostus ei näy parhaiten mainintana juhlapuheissa, vaan antamalla sille valtaa.

Lauri Linna, HYYn hallituksen puheenjohtaja

Syksyllä HYY järjestää perinteisesti yhdessä yliopiston kanssa erilliset tarranjakopisteet. Tarranjakopisteiltä HYYn jäsenet voivat noutaa lukuvuositarran ja kalenterin.

Työ on välillä hyvin hektistä ja vaatii Oodi-järjestelmän käyttöä ja tarkkuutta siinä. Tehtävässä pärjää, jos on huolellinen, ystävällinen ja asiakaspalveluhenkinen. Tarranjakopisteet sijaitsevat Kaisa-kirjastossa, Meilahdessa, Kumpulassa ja Viikissä.

Työ kestää paikasta riippuen 6.8.–14.9. tai 24.8.–14.9. ja työvuorot vaihtelevat päivän mukaan, ollen keskimäärin n. 5 tuntia päivässä. Työstä maksetaan 9 euroa tunnilta ja koko palkka maksetaan työrupeaman jälkeen tuntilistojen mukaan.

Työn koulutustilaisuudet pidetään elokuussa to 2.8. klo 9.00 ylioppilaskunnalla ja pe 3.8. klo 9.00 yliopiston tiloissa. Koulutustilaisuudet ovat erillisiä ja molempiin on osallistuttava. Näissä koulutuksissa käydään läpi yleisiä ohjeita, Oodin toimintaa ja muita työhön vaikuttavia seikkoja. Myös koulutusajalta maksetaan palkkaa.

Edellytämme, että olet valmis sitoutumaan työhön koko vaaditun ajan ja että sinulla on voimassaoleva yliopiston käyttäjätunnus. Jos kiinnostuit, laita lyhyt vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen merja.viitasalo@hyy.fi. Kannattaa toimia ripeästi, sillä paikat täytetään mahdollisimman nopeasti!

HYY on valinnut kasvatustieteen opiskelijat Elina Niemisen ja Marika Tuomisen vuoden 2018 vuosijuhlamestareiksi! Tämä vuosi on ainutlaatuinen vuosijuhlamestareillemme, sillä HYY juhlii 150-juhlavuottaan. 

Elina on aiemmin toiminut vuosijuhlamestarina niin HYYssä 2016 kuin myös Kopeda ry:n ja Condus ry:n vuosijuhlilla 2014 ja 2013. Lisäksi Elina toimi viime vuonna HYYn hallituksessa vastuualueinaan tapahtumat, järjestöviestintä ja vapaaehtoiset. Tällä hetkellä Elina työskentelee vapaaehtoiskoordinaattorina Ruisrockissa.

Marika on puolestaan toiminut Condus ry:n vuosijuhlamestarina 2015 ja Peduca ry:n puheenjohtajana, taloudenhoitajana sekä fuksi- ja tutorvastaavana 2014-2016. Vahvan järjestötaustan lisäksi Marika on toiminut aktiivisesti HYYn järjestövaliokunnassa ja viestintävastaavana HYAL ry:ssä ja Manta Crew’ssa vuosina 2017-2018. Tällä hetkellä Marika työskentelee projektituottajana Heurekassa.

Molempien uusien vuosijuhlamestareiden vahvuuksiin kuuluu tapahtumatuottaminen, tiimityöskentely, vuorovaikutustaidot sekä viestintä. Elina ja Marika kommentoivat tulevaa tehtävää näin: 

”Me halutaan tehdä HYY150-vuosijuhlasta upea ja unohtumaton elämys, joka tuo yhteen koko HYY-yhteisön. Vuosijuhla, joka muistetaan vielä seuraavatkin 150 vuotta. Tämä vuosijuhla on HYY150-juhlavuoden huipentuma, joka kokoaa HYYn jäsenet, alumnit sekä sidosryhmät juhlimaan yhdessä meidän ylioppilaskuntaa. Me halutaan tehdä pöytäjuhla, johon jokainen voi kokea olevansa tervetullut ja jatkot, joissa voi tanssia aamuun asti sekä tietenkin sillis, jossa juhlat jatkuu myös seuraavana päivänä. Juhla joka on opiskelijoiden näköinen ja jossa perinteitä uskalletaan rohkeasti uudistaa. Me halutaan vuosijuhlatiimi, jossa on vapaaehtoisia monesta eri taustasta ja tiedekunnasta. Me ollaan kokeneita vapaaehtoisten innostajia ja johtajia, ja halutaan antaa vuosijuhlatiimin jäsenille mahdollisuus päästä kehittymään tapahtumien järjestämisessä ja tekemään opiskelijayhteisön suurinta juhlaa yhdessä huikealla meiningillä! Tämä juhla on meille mahdollisuus haastaa ja ylittää itsemme ja näyttää mihin me oikeasti pystytään!”

HYY onnittelee vastavalittuja vuosijuhlamestareita! Tehtävässään Elina ja Marika aloittavat heti kesäkuussa. HYYn 150. vuosijuhla ja synttäribilejatkot järjestetään lauantaina 24.11.2018.

Pöytäjuhlan ja yön synttäribileiden liput tulevat myyntiin syksyllä.

Haluatko kuulla ensimmäisten joukossa tulevasta vuosijuhlasta? Liity HYYn vuosijuhlan postituslistalle täällä!

Lisätietoja:

Arttu Lehtinen
HYYn tuottaja
arttu.lehtinen@hyy.fi

Elina Nieminen
Vuosijuhlamestari
elina.nieminen@hyy.fi

Marika Tuominen
Vuosijuhlamestari
marika.tuominen@hyy.fi

Haluatko päästä päättämään yliopiston rahastojen jakamista apurahoista, palkinnoista ja stipendeistä? Oletko kiinnostunut oppimaan, miten rahastot toimivat? Jos innostuit, tiedekuntasi tieteenalarahaston hoitokunta on sinulle oivallinen mahdollisuus!

HYY etsii opiskelijaedustajia kaikkien kampusten tieteenalarahastojen hoitokuntiin. Kiinnostuitko? Hae pian, sillä hakuaika päättyy ma 18.6. klo 14.00! Lisätietoa hoitokunnista ja hakemisesta löydät alta.

Viikin kampuksen tieteenalarahastojen hoitokunta edustaa eläinlääketieteen, farmasian, bio- ja ympäristötieteiden sekä maatalous-metsätieteiden aloja. Hoitokuntaan etsitään kahta (2) opiskelijajäsentä, joiden tulee olla läsnäolevia eläinlääketieteellisen tiedekunnan, farmasian tiedekunnan, bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tai maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelijoita. Ylioppilaskunta pyrkii huomioimaan eri alojen edustuksen valintoja tehdessään. Lisätietoa hakuilmoituksesta.

Meilahden kampuksen tieteenalarahaston hoitokunta edustaa lääketieteen aloja. Hoitokuntaan etsitään yhtä (1) opiskelijajäsentä, jonka tulee olla läsnäoleva lääketieteellisen tiedekunnan opiskelija. Lisätietoja hakuilmoituksesta.

Kumpulan kampuksen tieteenalarahaston hoitokunta edustaa matematiikan ja luonnontieteiden aloja. Hoitokuntaan etsitään yhtä (1) opiskelijajäsentä, jonka tulee olla matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija. Lisätietoja hakuilmoituksesta.

Keskustakampuksen tieteenalarahastojen hoitokunta 1 edustaa humanistisia tieteitä. Hoitokuntaan etsitään yhtä (1) opiskelijajäsentä, jonka tulee olla läsnäoleva humanistisen tiedekunnan opiskelija. Lisätietoja hakuilmoituksesta.

Keskustakampuksen tieteenalarahastojen hoitokunta 2 edustaa oikeustieteen, teologian, yhteiskunnallisten tieteiden sekä kasvatustieteen aloja. Hoitokuntaan etsitään kahta (2) opiskelijajäsentä, joiden tulee olla oikeustieteellisen tiedekunnan, teologisen tiedekunnan, valtiotieteellisen tiedekunnan tai kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoita. Ylioppilaskunta pyrkii huomioimaan eri alojen edustuksen valintoja tehdessään. Lisätietoja hakuilmoituksesta.


Hoitokuntien tehtävänä on julistaa haettavaksi rahastoihin lahjoitetuista varoista jaettavat apurahat, palkinnot, stipendit ja muut mahdolliset hakuun avattavat tuet sekä tehdä päätökset näiden myöntämisestä. Hoitokuntien kokouskieli on suomi.

Lisätiedot:
Jenna Sorjonen
Koulutuspoliittinen asiantuntija
jenna.sorjonen(at)hyy.fi
0503255202

Keväällä 2018 Kela tiukensi ja yhtenäisti opiskelijoita koskevia linjauksia toimeentulotuen myöntämisessä kesäkuukausille. Jo aiemmin opiskelijan on tullut todistaa, ettei hän työnhausta huolimatta ole saanut kesätöitä, eikä voi kesällä suorittaa tutkintoaan edistäviä opintoja ja hakea niihin kesäajan opintotukea. Ennen toimeentulotuen hakemista myös mahdolliset säästöt on käytettävä. Aiemmin useissa kunnissa on ilman muita tuloja olevalle opiskelijalle myönnetty kesäajaksi toimeentulotukea vaatimatta opintolainan nostoa. Perustoimeentulotuki on sittemmin siirtynyt Kelalle, jonka uuden linjauksen mukaan lukuvuoden kaikki opintolainaerät tulee olla nostettuina ennen toimeentulotuen saamista.

Kelan linjaus perustuu näkemykseen, että opintotuki on opiskelijan ensisijainen tukimuoto. Opintolainan valtiontakaus kuuluu opintotukeen. Opintolaina on kuitenkin ainoa laina, joka otetaan toimeentulotukea hakiessa huomioon tulona. Muita pankista haettavia luottoja ja pikavippejä sen sijaan ei huomioida. Kelan mukaan takaisin maksettavaa tuloa ei pidetä toimeentulotukilain tarkoittamina huomioon otettavina tuloina. Ainoana poikkeuksena tähän on opintolaina.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan mukaan linjaus on epäoikeudenmukainen, sillä minkään muun ihmisryhmän ei oleteta rahoittavan perustoimeentuloansa, eli ruokaansa ja vuokraansa, lainarahalla. Erityisen kohtuuttomaksi linjauksen tekee se, että opintolaina on tarkoitettu nimenomaan opiskelun rahoittamiseen. Kela siis velvoittaa opiskelijoita rahoittamaan heistä itsestään riippumattoman kesäajan työttömyysjakson opintojen edistämiseen tarkoitetulla lainarahalla.

Sosiaaliturvan kulujen leikkaamista on viime aikoina perusteltu sillä, että valtion velkaantuminen on pysäytettävä ja että velkaa ei saa jättää tuleville sukupolville. Samaan aikaan nuoria, vasta aikuiselämäänsä aloittavia ihmisiä velvoitetaan rahoittamaan työttömyysajan ruokansa opiskeluun tarkoitetulla lainarahalla. Opiskelija, joka hakee toimeentulotukea, on jo valmiiksi heikoilla: töitä, tuloja tai säästöjä ei ole. Lisäksi päälle on otettava velkaa.

Opintolainaa, kuten muitakaan lainoja, ei tulisi laskea tuloksi toimeentulotukea haettaessa etenkään opiskeluajan ulkopuolella. HYY vaatii Kelalta kohtuullisempia toimintatapoja ja sitä, että opiskelijoita kohdeltaisiin yhdenvertaisesti verrattuna muihin ihmisryhmiin.

Titta Hiltunen
Hallituksen jäsen

Hannele Kirveskoski
Asiantuntija

 

Millaista on opiskelijan yliopistoarki eri kampuksilla? Mitä hankaluuksia opiskelijat kohtaavat opinnoissaan, mikä taas on parasta omassa opiskeluympäristössä? HYY on kevään aikana selvittänyt opiskelijoiden kokemia haasteita ja tuen tarpeita ja vienyt opiskelijoiden terveisiä eteenpäin yliopiston johdolle.

Karkkia ja edunvalvontaa

― Kerro meille, mikä opinnoissa mättää – saat karkin, ja viemme terveisesi eteenpäin yliopiston johdolle!


HYYn koulutuspoliittista edunvalvontaa hoitavat hallituksen jäsenet Mathilda Timmer, Topias Tolonen ja Sebastian Österman sekä asiantuntijat Anne Soinsaari ja Jenna Sorjonen ovat kevään aikana päivystäneet kaikille kampuksille pystytetyillä Opinto Pop Up -pisteillä keräämässä opiskelijoiden kokemuksia yliopistoarjesta. Kokosimme opiskelijoiden terveiset Viikistä, Kumpulasta, Meilahdesta ja keskustasta tähän juttuun.

Erityisesti kaikkien kampusten kirjastopalvelut olivat opiskelijoiden mieleen, joskin opiskelu- ja ryhmätyötilaa toivotaan lisää. Kiitosta sai myös yliopiston henkilökunta, joka yrittää kaikkensa auttaakseen opiskelijoita. Haasteita kuitenkin riittää opintojen suunnittelussa, kurssi- ja tenttijärjestelyissä ja opintojen ohjauksessa.
 
Luentotallenteita ja tenttiongelmia Viikissä

Pop up -edunvalvontaa Viikissä

Opiskelijat kiittävät: Satsaukset laadukkaiden luentotallenteiden tekemiseen, vertaistukea tarjoavat HOPS-työpajat
Opiskelijat moittivat: Läsnäolopakollisten luentojen lisääntyminen, tenttikäytäntöjen epäselvyys, ongelmat ruotsinkielisten tenttikysymysten laadussa, tenttitulosten viivästyminen
 
Joustavia suoritusmahdollisuuksia Kumpulassa

Pop up -edunvalvontaa Kumpulassa

Opiskelijat kiittävät: Uusiin koulutusohjelmiin siirtyminen tehty joustavasti, kielikurssien suoritusmahdollisuus osana oman alan kurssia, ajantasaiset sisällöt opinnoissa, hyvät ryhmätyötilat kirjastossa
Opiskelijat moittivat: Kurssiaikataulujen myöhästyminen, kurssien päällekkäisyys, pedagogisten opintojen aikatauluongelmat ja kuormittavuus, opiskelutilojen puute ilta-aikaan
 
Suuret ryhmäkoot puhuttavat Meilahdessa

Pop up -edunvalvontaa Meilahdessa

Opiskelijat kiittävät: Terkon opiskelutilat, Helsinki Think Companyn tapahtumat, hyvä opetus
Opiskelijat moittivat: Liian suuret ryhmäkoot etenkin klinikkaopetuksessa, lukujärjestysten epäselvyydet, tenttitulosten viivästyminen, opiskelijaopintoneuvojien katoaminen, Terkon meluisuus
 
Lisääntyneet läsnäolopakot keskustassa

Pop up -edunvalvontaa keskustassa

Opiskelijat kiittävät: Tiedekulma, Kaisa-kirjasto, opiskelijoiden palvelut, tenttiakvaario, yhteisöllisyyttä lisäävät tapahtumat
Opiskelijat moittivat: Läsnäolopakollisten luentojen lisääntyminen, joustavien suoritustapojen vähentyminen, kurssien päällekkäisyys, opintojen epätasainen kuormittavuus vuoden aikana, itsenäisen puurtamisen paljous, ruotsinkielisen opintoneuvonnan puute
 

Epäkohtiin tartutaan yhteistyössä yliopiston johdon kanssa

―Kampuksilla päivystämisen lisäksi keväällä on myös tavattu kaikkia tiedekuntajärjestöjä, ja opiskelijoiden terveisiä on välitetty eteenpäin tiedekuntien dekaaneille, opetuksesta vastaavalle vararehtorille Sari Lindblomille ja opiskelijapalveluista vastaavalle kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivurannalle, Topias HYYn hallituksesta kertoo.

Lindblom ja Niinistö-Sivuranta tapasivat ainejärjestöjen edustajia huhtikuussa ja kommentoivat opiskelijoiden kokemia ongelmia. Tutkintoja ja opintoja koskevien linjausten vastaisiin viivästyksiin tenttisuoritusten arvostelussa luvattiin puuttua välittömästi. Läsnäolopakollisten luentojen lisääntyminen tuli vararehtori Lindblomille yllätyksenä, sillä tämä ei ole ollut tavoitteena eikä mikään yliopiston linjauksissa velvoita tekemään luennoille osallistumista pakolliseksi. Lindblom kuitenkin ymmärtää opettajien pyrkimyksen taata opiskelijoiden oppimisen velvoittamalla heidät osallistumaan luennoille.

― Huolena läsnäolopakkojen lisääntymisessä on, että opiskelijoiden opinnot viivästyvät tarpeettomasti. Luentojen läsnäolovelvoite on heijastunut myös vaihtoehtoisten suoritustapojen vähentymiseen, mikä edelleen hankaloittaa opintojen suunnittelua. Tietoomme on tullut monia tapauksia, joissa massaluennolle osallistuminen on tehty pakolliseksi, jolloin läsnäolovelvoitteelle on vaikeaa nähdä rehtorin päätöksessä edellytettyjä pedagogisia perusteita, HYYn hallituksen jäsen Mathilda kommentoi.


Vaikeimpia ratkottavia ovat resurssipulasta juontuvat ongelmat

― Olemme saaneet paljon palautetta ruotsinkielisten opiskelijoiden vaikeuksista saada opintoneuvontaa omalla äidinkielellään. Positiivista on, että ongelma on kehitysjohtaja Niinistö-Sivurannan tiedossa, ja ruotsintaitoisia opintoneuvojia etsitään parhaillaan, kaksikielisyysasioista vastaava HYYn hallituksen jäsen Sebastian kommentoi.

Myös viivästykset suoritusten arvostelussa ja opiskelijoiden vaikeudet saada neuvontaa ongelmiinsa ovat paljolti seurausta yliopiston vähentyneistä hallinnollisista resursseista, eli siitä, että opettajia ja opiskelijoita tukevaa hallintohenkilökuntaa on selvästi aiempaa vähemmän. Tähän ei nykyisessä taloustilanteessa ole luvassa välitöntä helpotusta, vaan ratkaisuja on löydettävä tehtävien järjestämisestä eri toimijoiden kesken ja prosessien virtaviivaistamisesta. Sama koskee tarvetta opiskelutiloille – yliopiston tilat eivät ole lisääntymässä, vaan suunta on tiivistämiseen päin.

― Seuraamme HYYssä tiiviisti tilavähennysten toteutusta, ja pyrimme varmistamaan opiskelutilojen säilymisen vähintään nykyisellä tasolla. Tilojen uudelleenjärjestäminen mahdollistaa kuitenkin myös tilojen miettimisen uudella tavalla, ja opetustiloja tuleekin kehittää luomalla nykyistä muokattavampia ja digitaalisen työskentelyn paremmin mahdollistavia opetustiloja. Myös opiskelijoiden terveys on huomioitava esimerkiksi huolehtimalla ilmanlaadusta ja istumisen vähentämisestä, Mathilda linjaa.

Mikäli opiskelet kesällä, hae viimeistään nyt opintotuki kesäkuukausille. Kesälläkin opintotukeen kuuluvat opintoraha ja opintolaina. Yleisen asumistuen maksamiseen kesäopinnot eivät vaikuta. Muista kuitenkin, että jos sinulla on kesätyötuloja tai asumistilanteesi muuttuu, kannattaa hakea asumistuen tarkistusta. Kaiken edellä mainitun teet helposti Kelan asiointipalvelun kautta.

Jos yrityksistä huolimatta olet vielä ilman kesätöitä, etkä ole löytänyt järkeviä kesäopintoja, voit hakea kesän aikana Kelasta perustoimeentulotukea. Huomaathan, että Kela edellyttää nykyään opiskelijan nostavan lukuvuoden koko opintolainan ennen perustoimeentulotuen hakemista, jos opinnot jatkuvat syksyllä. Aiemmin käytäntö on saattanut vaihdella, mutta nyt Kela on tarkentanut sitä, joten nostamattomat ja nostettavissa olevat opintolainat huomioidaan tuloina.

Perustele järkevien opintojen puute huolellisesti, jotta asiaan perehtymätönkin käsittelijä voi ymmärtää tilanteesi. Hakemuksessa tulee myös kertoa, mitä työpaikkoja olet hakenut.

Lisätietoja kesäajan toimeentulotuesta ja perustoimeentulotuesta opiskelijalle löydät täältä.

Voit hakea apua myös kotikaupunkisi sosiaalitoimesta. Heillä on mahdollisuus myöntää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea ja etsiä yhdessä ratkaisuja tilanteeseen.

Helsingin sosiaalitoimi 
Espoon sosiaalitoimi
Vantaan sosiaalitoimi

Myös Kampin Ohjaamo (Fredrikinkatu 48) auttaa löytämään tilanteeseen sopivaa apua.

Lisätietoja:
Hannele Kirveskoski, asiantuntija (toimeentulo, kansainvälisyys)
050 543 9608
hannele.kirveskoski@hyy.fi

Eri tahot ovat esitelleet linjojaan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta, mutta opiskelijat ovat jääneet lähes täysin ulkopuolelle. Opiskelijoiden tulee olla mukana kokonaisuudistuksessa ja opiskelijoiden tuen tulee olla selkeästi osa sosiaaliturvaa. Tuleeko opiskelijalle siis seuraavalta hallitukselta keppiä, porkkanaa vai jotain muuta? Anna äänesi kuulua! Opiskelija, kerro, mitä sosiaaliturva sinulle merkitsee ja kuinka sitä uudistaisit. Vastaamaan pääset tästä.

Tänä keväänä julkisessa keskustelussa on ollut esillä niin sanottu sosiaaliturvan tai perusturvan kokonaisuudistus. Sipilän hallitus käynnisti uudistuksen viime syksynä asettamalla sitä varten perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushankkeen (TOIMI). On todennäköistä, että uudistus tehdään seuraavalla hallituskaudella.

Uudistustarpeesta vallitsee yksimielisyys: nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä koetaan monimutkaisena ja byrokraattisena. Sosiaaliturvan uudistuksella tavoitellaan yksinkertaisuutta, kannustavuutta ja sitä, että mahdollisimman harva jäisi viimesijaisen toimeentulotuen varaan.

Käytännön arvokeskustelua sosiaaliturvan uudistamisesta ei ole erityisesti käyty. Erilaiset ideologiat näkyvät kuitenkin hieman uudistusehdotuksissa: onko tuki vastikkeellista vai vastikkeetonta, onko se yksilö- vai perhekohtaista ja toimiiko tuki turvaverkkona vai onko se aktiivisuutta edellyttävää? Alkujaan hyvinvointivaltioissa sosiaaliturvaa kehitettiin riskien hallinnan näkökulmasta: kansalainen vakuutettiin sairauden, työttömyyden tai muun ansionmenetykseen johtavan tilanteen varalta. 1990-luvulta alkaen päätöksenteossa on vahvistunut ajatus, että sosiaaliturvan tulee kannustaa työntekoon. Eli jos et aktivoi itseäsi ja täytä asetettuja vaatimuksia, keppiä on luvassa.

Uudistuksesta on tehty erilaisia ehdotuksia, mutta lähes kaikkia niitä yhdistää se, että opiskelijat ovat jääneet ulkopuolelle. Opintotukeen on tehty paljon muutoksia ja opiskelijoiden ottaminen mukaan olisi kallista, sillä opintorahan taso on päästetty ja leikattu todella matalaksi. Opiskelijat ovat kuitenkin selvitysten mukaan olleet viime vuosien leikkauspolitiikan suurimpia häviäjiä ja ainoa ryhmä, jonka oletetaan rahoittavan perustarpeensa lainarahalla, olivat tulevaisuudennäkymät kuinka epävarmat hyvänsä. Valtionvelkaa ei haluta jättää seuraaville sukupolville, joten opiskelijat velkaantuvat henkilökohtaisesti ennätystahtia.

Selvitysten perusteella opiskelijoiden toimeentulo on alhainen ja oma toimeentulo koetaan heikoksi. Asumiskulut vievät merkittävän osan tuloista, ja tuoreen selvityksen perusteella opiskelijat jäävät jopa kahden eri köyhyysrajan alle. Opintotuessa on jatkuvasta “uudistamisesta” huolimatta ongelmakohtia, jotka pahimmassa tapauksessa syventävät taloudellista ahdinkoa ja pakottavat opiskelijoita toimeentulotuelle. Tänä keväänä julkaistiin myös perheellisiä opiskelijoita koskeva selvitys, jonka mukaan arki on monelle perheelliselle opiskelijalle jatkuvaa kamppailua.

Opiskelijoiden siirto yleiseen asumistukeen oli myönteinen muutos, mutta se tarkoitti monelle myös tuen tason laskua tai tuen menettämistä. Yleisen asumistuen historiallinen jäänne, ruokakuntakohtaisuus, kannustaa asumaan yksin ja kalliimmin. Kelan virheelliset avoliittotulkinnat ja vaikeus todistaa tulkinnat vääriksi ovat tarpeettomasti hankaloittaneet monen opiskelijan taloudellista tilannetta.

Opiskelijalle tulisi olla mahdollista opiskella täysipäiväisesti. Tämän mahdollistaa ennakoitava, riittävä toimeentulo. Opintojen aikainen työkokemus on myös tärkeää, mutta entä, jos se vie voimia opiskelulta? Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuuksia paikata toimeentuloaan työnteolla sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. Muutoinkaan epäonnistumiset ja haasteet eivät saa johtaa umpikujiin tai toimeentulon vaarantumiseen. Hyvinvoivat ja opiskelukykyiset opiskelijat ovat koko yhteiskunnan etu ja kiistaton panostus sen tulevaisuuteen. Opiskelijoiden tulee olla mukana, kun sosiaaliturvaa uudistetaan ja pelkän kepin sijaan olisi aika tarjota myös porkkanaa.

HYY katsoo, että pitkällä tähtäimellä koko Suomen tulee siirtyä yleiseen, yhtäläiseen ja yksilökohtaiseen perustuloon. Välittöminä parannuksina opiskelijoiden tilanteeseen toimisivat esimerkiksi yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuuden poistaminen, opintorahan tason nosto ja sitominen indeksiin sekä lainapainotteisuuden vähentäminen. 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimus tulee poistaa ja opintotuen kaksiportaisuutta järkevöittää. Opintotuen tulee olla selkeästi osa sosiaaliturvaa  ja se tulee siirtää opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön. Näillä toimilla pääsemme lähemmäs yksilökohtaista, riittävää perustoimeentuloa.

Opiskelija, käy kertomassa, mitä sinä ajattelet sosiaaliturvasta ja mitä se sinulle merkitsee – muistutetaan, että opiskelijoiden täytyy olla mukana uudistuksessa! Kysely: https://www.lyyti.fi/reg/Opiskelijoille_keppia_vai_porkkanaa_0129/fi 

Tähän asti perusturvan/ sosiaaliturvan uudistamisesta esitettyjä linjoja:

  • Hyvän yhteenvedon löydät esimerkiksi tästä Helsingin Sanomien artikkelista.
  • Juho Saaren vetämä eriarvoisuustyöryhmä jätti raporttinsa maaliskuussa, valitettavasti opiskelijoita siinä ei juuri käsitelty.
  • OECD:n Suomelle ehdottama yleistuki: kokoomus ja kristilliset kannattavat tällaista mallia - opiskelijat eivät ole suunnitelmissa mukana.
  • SDP:n ehdotus on yleisturva, joka parantaisi merkittävästi opiskelijan toimeentuloa.
  • Sininen tulevaisuus julkaisi tänä keväänä oman sosiaaliturvaohjelmansa. Opiskelijoita siinä ei mainittu.
  • Usealta puolueelta on tulossa uudistusehdotus. Aiemmin ainakin vihreät ja vasemmisto ovat kannattaneet perustuloa. Keskusta kertoo kannattaneensa vuosikymmeniä perustuloa ja toivoo, että sosiaaliturvan uudistamisessa voidaan edetä perustulokokeilusta saadun tiedon pohjalta.
  • EAPN-FIN Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto käynnisti kansalaisaloitteen takuutulosta, jossa opiskelijat eivät olleet mukana.

Hannele Kirveskoski
Asiantuntija (toimeentulo, kansainvälisyys)

Sivut