Media & arkisto

Uutiset

Haluaisitko päästä vaikuttamaan tiedekuntasi opiskeluympäristöön? Oletko kiinnostunut opiskelijaelämään liittyvistä terveyskysymyksistä ja halukas vaikuttamaan terveyden edistämiseen?

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) keskeinen tehtävä on opiskelijoiden terveyden edistäminen. Paikallisesti terveyden edistämistoimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden, yliopistojen ja muiden sidosryhmien edustajien kesken ns. terveystyöryhmissä.

Helsingin yliopiston opiskelijoiden asioita käsitellään kahdessa terveystyöryhmässä, keskustakampuksen tiedekunnat keskenään ja muiden kampusten tiedekunnat keskenään. Keskustakampuksen terveystyöryhmään haetaan nyt varajäsentä edustamaan teologisen tiedekunnan opiskelijoita loppukaudeksi 31.8.2019 asti.

Terveystyöryhmien tehtäviä ovat:
•    opiskelijoiden terveyteen ajankohtaisesti vaikuttavien opiskeluympäristön ja opiskelijaelämän ilmiöiden hahmottaminen     
•    YTHS:n toteuttamien opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta tarkastelevien oppilaitosselvitysten tulosten käsittely
•    opiskelukyvyn edistämisen paikkojen tunnistaminen
•    YTHS:n saamien kehittämisehdotusten käsittely
•    YTHS:n, yliopiston ja opiskelijoiden toiminnan esittely ja yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen
•    verkostoituminen opiskelijoiden paremman terveyden edistämiseksi

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) esittää opiskelijaedustajan YTHS:lle, joka kutsuu asiantuntijajäsenensä ylioppilaskunnan ehdotuksen perusteella. Terveystyöryhmät kokoontuvat pari kertaa lukukaudessa päiväsaikaan. On tärkeää, että opiskelijaedustajat pystyvät osallistumaan kokouksiin. 

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle osoitetut, perustellut ja vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa sunnuntaihin 17.12.2017 mennessä sähköpostitse HYYn kirjaamoon (kirjaamo@hyy.fi). Hakijoilta toivotaan kiinnostusta opiskeluympäristöön ja opiskelijaelämään liittyviin terveyskysymyksiin sekä innostunutta otetta terveyden edistämiseen. Aine- ja tiedekuntajärjestötoiminnan kokemus katsotaan eduksi. Ylioppilaskunta toivoo hakemuksia eri sukupuolten edustajilta. Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero sekä tiedekunta.

Lisätietoja: HYYn asiantuntija Sofia Lindqvist, sofia.lindqvist@hyy.fi, 050 543 9605.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsi kokouksessaan 4.12. uuden hallituksen vuodeksi 2018. Hallituksen muodostavat Ainejärjestöläisten edustajistoryhmä HYAL, Opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys OSY, Osakuntalainen edustajistoryhmä, Sitoutumaton vasemmisto ja HYYn Vihreät. Oppositiossa vuonna 2018 ovat Edistykselliset, Svenska Nationer och Ämnesföreningar SNÄf ja HELP.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin oikeustieteen ylioppilas Lauri Linna. Hän edustaa Sitoutumattoman vasemmiston edustajistoryhmää. Linna on toiminut vuonna 2017 HYYn hallituksessa talousjohtokunnan puheenjohtajana ja vastannut oikeusturvasta, järjestöjen yhdenvertaisuudesta sekä sukukansa-asioista. 

"Ylioppilaskunnan 150-juhlavuosi on loistava mahdollisuus tehdä suuria. Meillä on tilaisuus tehdä ylioppilaskunnasta entistä tunnetumpi, läheisempi ja saavutettavampi jäsenilleen. Voimme tehdä ylioppilaskunnasta yhteisön, jonka kaikki voivat tuntea omakseen taustastaan huolimatta ja jolla on voimaa kamppailla oikeudenmukaisemman maailman puolesta", linjaa tuore puheenjohtaja Linna.

HYYn hallitus vuonna 2018:
Lauri Linna, puheenjohtaja (SitVas), Krista Laitila, varapuheenjohtaja (HYAL), Sara Järvinen, talousjohtokunnan puheenjohtaja (HYAL), Amanda Pasanen (HyVi), Aleksanteri Gustafsson (OSY), Titta Hiltunen (SitVas), Jane Kärnä (HYAL), Mathilda Timmer (HYAL), Topias Tolonen (Osakunnat), Laura Wathén (HYAL), Julius Uusinarkaus (SitVas), Sebastian Österman (HyVi).

Uuden hallituksen toimikausi kestää vuoden ja se alkaa tammikuussa 2018.

Vasemmalta oikealle alarivissä Laura Wathén, Jane Kärnä, Topias Tolonen, Julius Uusinarkaus, Aleksanteri Gustafsson ja Mathilda Timmer. Ylärivissä Krista Laitila, Sebastian Österman, Sara Järvinen ja Lauri Linna. Kuvasta puuttuvat Titta Hiltunen ja Amanda Pasanen. 

Lisätietoja: 
Lauri Linna, HYYn hallituksen puheenjohtaja 2018 
p. 050 5950324
lauri.linna(at)hyy.fi

Kannanotto 30.11.2017

Satavuotiaan Suomen menestystarinan yksi keskeinen taustatekijä on suuri sosiaalinen liikkuvuus eri yhteiskuntaluokkien välillä. Maahamme liitettyä laadukasta koulutusjärjestelmää on mahdollista ylläpitää julkisin varoin. Maksuttomuus kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin tukee sitä, että kyvykkäät nuoret voivat tavoitella unelmiaan perhetaustastaan riippumatta. 

Suomen historiallinen menestys nuorten osaamista mittaavissa PISA-testeissä on yleisesti tunnettua. Viimeisimmässä vertailussa suomalaisnuorten yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaidot olivat vertailun viiden parhaan maan joukossa. Suomessa lasten PISA-tulokset riippuvat OECD-verrokkimaiden enemmistöä vähemmän vanhempien sosioekonomisesta asemasta. Tämä osaltaan kertoo yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta.

''Lukukausimaksujen kannattajat eivät näe yhteiskunnallista kokonaiskuvaa. Erityisesti nyt, Suomen juhlavuonna, olisi paikallaan korostaa maksuttoman koulutuksen hyötyjä'', toteaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Laura Luoto.

Maissa, joissa korkeakouluissa on käytössä lukukausimaksut, on tyypillistä, että korkeakoulutettujen opintolainat säilyvät aina eläkeikään saakka. Suomessa korkeakoulutuksen pariin voi hakeutua ilman pelkoa lainataakasta, joka karkottaisi erityisesti pienituloisten perheiden lapsia.

Kuitenkin suomalaisessa koulutuksen saavutettavuudessa on pullonkauloja. Esimerkiksi lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelija joutuu itse hankkimaan opinnoissa välttämättömät oppikirjat ja tarvikkeet sekä vastaamaan tutkintomaksuista. Ongelmallisia ovat myös yliopistoon hakemista edeltävät maksulliset valmennuskurssit.

''Aidosti maksuton toinen aste, vain lyhyttä valmistautumista edellyttävä aineistopohjainen yliopiston pääsykoe ja kaikille avoimet korkeakoulujen MOOC-verkkokurssit voisivat parantaa tilannetta'', Luoto sanoo. ''Olisi kuitenkin tärkeää, että hallituskaudella toteutetut opintorahan leikkaukset peruttaisiin. Nykyinen opintorahan riittämätön taso vie pohjaa aidosti saavutettavalta korkeakoulutukselta'', hän huomauttaa. 

Maksutonta koulutusta ei ole syytä tarkastella ainoastaan Suomen kansalaisten näkökulmasta. Tänä vuonna voimaan tulleet EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut työntävät luotaan juuri niitä kansainvälisiä osaajia, joita tulevaisuuden Suomi tarvitsee.

''Helsingin yliopistolla on tällä hetkellä ainoastaan 19 lukukausimaksuja maksavaa opiskelijaa, kun stipendit ja maksuvapautukset huomioidaan. On naurettava ajatus, että heidän pussistaan katettaisiin tehdyt koulutusleikkaukset'', Luoto korostaa.

Maksuttoman koulutuksen päivää vietetään valtakunnallisesti 30.11.2017. Suomen ylioppilaskuntien liitto on koonnut sivuilleen maksutonta koulutusta puolustavien julkisuuden henkilöiden sitaatteja: https://syl.fi/maksuton-koulutus/

HYYn hallitus on valinnut Jenna Sorjosen toiseksi koulutuspoliittiseksi asiantuntijakseen. 

Sorjonen siirtyy tehtäviin HYYn valintakoordinaattorin tehtävistä, joissa hän on vastannut hallinnon opiskelijaedustajien valintaprosessista. Koulutuspoliittisena asiantuntijana hän on aloittanut marraskuun alussa Aaro Riitakorven siirryttyä HYYn pääsihteerin tehtäviin.

Ennen HYYllä aloittamistaan Sorjonen on työskennellyt Helsingin yliopistolla tutkimusavustajana ja toiminut useissa hallinnollisissa tehtävissä. Hänellä on myös vahva tausta opiskelijaedunvalvontaan liittyvistä luottamustoimista. Hän on toiminut useissa eri rooleissa opiskelijaedustajana ja HYYn edustajistossa vuodesta 2014 alkaen. 

Koulutuspoliittisena asiantuntijana Sorjosen tehtäviin kuuluu edelleen hallinnon opiskelijaedustajien valinnasta vastaaminen, edustajien kouluttaminen ja vaikuttamistyön tukeminen. Lisäksi Sorjonen vastaa opiskelijan oikeusturvaan liittyvistä kysymyksistä. Näiden vastuualueiden lisäksi hän hoitaa opiskelijoiden koulutuspoliittista edunvalvontaa ja siihen liittyvää viestintää yhdessä muun koulutuspoliittisen sektorin kanssa. 

‘’Opiskelijaedustajien valintojen mahdollistaminen on ollut motivoivaa, ja odotan innolla uusien edustajien kanssa työskentelyä. Opiskelijoiden näkökulman puolustaminen yliopistolla ja yhteiskunnassa on pitkään ollut lähellä sydäntäni. Edunvalvonta ja koulutuksen kehittäminen ovat minulle tärkeitä aiheita ja asiantuntijana haluan pitää huolen siitä, että HYYn hallitus, opiskelijaedustajat ja vapaaehtoiset saavat tarvitsemansa tuen tärkeään vaikuttamistyöhönsä’’, kertoo Sorjonen. 

26-vuotias Sorjonen on humanististen tieteiden kandidaatti ja hän suorittaa parhaillaan loppuvaiheen maisteriopintoja pääaineenaan yleinen kielitiede. 

HYYn hallitus on valinnut Hannele Kirveskosken toimeentulosta ja kansainvälisistä asioista vastaavaksi asiantuntijakseen. 

Kirveskoski siirtyi tehtäviinsä Diakin opiskelijakunta O’Diakosta. Siellä hän vastasi tuutoroinnista, kansainvälisyydestä ja sosiaalipoliittisista asioista. Kirveskoski on aloittanut tehtävissään HYYllä lokakuun lopulla. Asiantuntijana Kirveskoski vastaa toimeentuloon ja kansainvälisyyteen liittyvistä asioista, kuten opintotuki- ja toimeentuloasioiden seuraamisesta ja niihin vaikuttamisesta sekä muutoksista viestimisestä jäsenistölle. Lisäksi hänen toimenkuvaansa kuuluu Helsingin yliopiston kansainvälistymisen seuraaminen ja kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvät asiat. 

Kirveskoski toimii myös HYYn toisena opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilönä. Häirintäyhdyshenkilöön voi ottaa luottamuksellisesti yhteyttä, mikäli on kokenut tai havainnut häirintää, kiusaamista tai epäasiallista kohtelua esimerkiksi opintojen tai järjestötoiminnan piirissä. Yhteyttä voi ottaa, jos tahtoo neuvoja ja tukea tilanteen selvittämiseen, tai sitten asiasta voidaan vain keskustella. 

‘’Aloitukseni HYYllä on ollut vauhdikas, sillä tänä syksynä opiskelijoiden asumisen tuet ovat olleet myllerryksessä ja lakisääteiset lukukausimaksut on otettu käyttöön EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuville opiskelijoille. HYY on tunnettu asiantuntevasta ja rohkeasta edunvalvontatyöstään ja inhimillisistä arvoistaan, ja tätä kaikkea tahdon osaltani olla edistämässä’’, Kirveskoski kertoo. 

28-vuotias Kirveskoski on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta. Kirveskosken toimi on sijaisuus, joka kestää 30.9.2018 saakka. 

Hallitus esittää muutoksia yleiseen asumistukeen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan palautettavaksi niin sanottu osa-asunnon normi, joka tarkoittaisi, että osan asunnosta vuokranneiden tai alle 20 neliön yksiöissä asuvien asumistukea myönnettäessä asumismenoja hyväksyttäisiin 20 % vähemmän kuin muilta samalla alueella asuvilla. Esimerkiksi Helsingissä yhden hengen ruokakunnan saatavissa olevan tuen määrä laskisi pahimmillaan 82 euroa.

Jo eduskunnassa käydyssä lähetekeskustelussa tuotiin selvästi esiin, että leikkaus kohdistuisi erityisesti opiskelijoihin: opiskelijat asuvat usein kimppakämpissä ja pienissä asunnoissa, eivätkä voi hakea toimeentulotukea menetystä korvaamaan. Leikkaaminen on yksinkertaisesti kohtuutonta, sillä viime vuosien leikkauspolitiikka on vaikuttanut opiskelijoihin eniten, ja moni kertoo jo nyt käyttävänsä yli puolet tuloistaan asumiseen.

Yhdessä yleisen asumistuen ruokakuntatulkintojen kanssa osa-asunnon normi heikentää entisestään kimppa-asumisen suosiota. Jo nyt esimerkiksi Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöltä (Hoas) asuntoa hakevista opiskelijoista vain 10 prosenttia hakee soluasuntoa, ja osa-asunnon normi laskisi hakijoiden määrää entisestään. Hallituksen esitys myöntää tämän käyttäytymisvaikutuksen. Mikäli opiskelija-asuntoja jää tyhjilleen, tyhjäkäyttö johtaa kaikkien opiskelija-asunnoissa asuvien vuokrannousuun. Kun opiskelijoiden asumista tuetaan verovaroin, on kansantaloudellisesti järkevää tehdä ratkaisuja, jotka mahdollistavat opiskelijoiden edullisen asumisen.

Osa-asunnon normilla tavoitellaan säästöjä, mutta esitys on valmisteltu hätäisesti, eikä vaikutuksia ole kunnolla arvioitu. Kaiken tämän vuoksi toivomme, että säästövaikutuksiltaan epävarma ja kimppa-asumista hankaloittava normi poistetaan lakiesityksestä.

Ada Saarinen
Hallituksen varapuheenjohtaja
ada.saarinen@hyy.fi

Joel Lindqvist
Hallituksen jäsen
joel.lindqvist@hyy.fi

Hannele Kirveskoski
Asiantuntija, toimeentulo ja kansainvälisyys
hannele.kirveskoski@hyy.fi

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) ehdokkaat Ada Saarinen ja Joel Lindqvist on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitukseen vuodelle 2018. Saarinen ja Lindqvist ovat molemmat valtiotieteiden ylioppilaita.

’’Ylioppilasliikkeen on luotava selkeitä tavoitteita vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ja tähän haluan SYL:ssä antaa osaamiseni ja näkökulmani koskien opiskelijoiden sosioekonomista asemaa ja erityisesti toimeentuloa sekä koulutuksen merkitystä’’, Saarinen, 24, kertoo.
Saarinen on maailmanpolitiikan tutkimuksen opiskelija ja HYYn hallituksen varapuheenjohtaja. HYYn hallituksessa hän on vastannut edunvalvonnan koordinoinnista, viestinnästä sekä toimeentulosta.

’’Tulevan vuoden aikana haluan olla tekemässä työtä sen eteen, että yhdenvertaisuus toteutuisi entistä paremmin. Tähän kuuluvat muun muassa maksuton koulutus ja asumistuen yksilökohtaisuus. Minulle opiskelijaliike on edelläkävijä, joka näkee yhteiskunnan muutoksia askelta pidemmälle’’, kommentoi Lindqvist, 23. Yhteiskuntapolitiikkaa opiskeleva Lindqvist on tänä vuonna HYYn hallituksessa vastannut kaupunkiasioista ja asumisesta.

Hallituspaikkaa SYL:ssä haki yhteensä kahdeksan ehdokasta. Puheenjohtajan tehtäviin haki kolme henkilöä. Puheenjohtajaksi SYL:oon valittiin Miika Tiainen (TYY). Saarisen ja Lindqvistin lisäksi hallitukseen valittiin Petra Laiti (SHS), Petteri Heliste (AYY), Teemu Vasama (JYY) ja Jenny Vaara (OYY).

SYL:n liittokokous pidettiin Tampereella 17.-18.11. SYL valvoo opiskelijan etua valtakunnan tasolla ja ottaa kantaa koulutuspoliittisiin, sosiaalipoliittisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin.

HYY onnittelee vastavalittua hallitusta lämpimästi!

Kuvassa vasemmalta: Teemu Vasama, Petteri Heliste, Joel Lindqvist, Miika Tiainen, Ada Saarinen, Jenny Vaara ja Petra Laiti. Kuva: Tarik Ahsanullah/ SYL

Helsingin yliopistosta valmistuneet työllistyvät yhä erinomaisesti, mutta yksilön vastuu työelämätaitojensa ajantasaisena pitämisessä on kasvanut. On ennustettavissa, että tekoäly ja telerobotiikka valtaavat alaa myös asiantuntija-ammateissa ja kilpailu korkeakoulutettujen keskuudessa kovenee. Myös urapolut ovat aiempaa kirjavampia. Sitran selvityksen mukaan tällä hetkellä joka kolmas työntekijä on vaihtanut alaa kahdesta neljään kertaan. 

Ehkä on ylipäätään väärin puhua yksilön työurasta, kun voisi sen sijaan puhua yksilön työurista.

Ylioppilaskunta järjesti syksyllä generalistiopiskelijoille suunnatun työelämätapahtuman Moniosaajien markkinat. Tilaisuudessa pohdittiin sitä, millaisia taitoja yliopistotutkinto antaa ja miten niitä voi parhaiten hyödyntää työelämässä. Paneelikeskustelussa nousseista vinkeistä voi tiivistää viisi yleispätevää ohjetta, joilla pärjäät työmarkkinoilla lähes varmasti.

1) Sanoita osaamisesi. Pelkkä tutkintotodistus ei kerro, mitä todellisia taitoja hallitset. Opintojen ohella kehittyvät väistämättä analyyttinen ajattelu ja tiedonhakutaidot, mutta myös monenkirjavat projektinhallintataidot, stressinhallinta ja kyky ryhmätyöskentelyyn. Myös lukujärjestyksen ulkopuolisilla aktiviteeteilla on merkityksensä: jos olet toiminut vaikkapa taloudenhoitajana viiniharrastusyhdistyksessä, olet saanut kullanarvoisia taitoja talouden hallintaan myös työelämässä. Taidoista ei kuitenkaan ole hyötyä, jos et tunnista niitä itse. 

2) Harjoita ihmissuhdetaitojasi. Yhtä tärkeää kuin akateeminen substanssiosaaminen on kyky tulla toimeen ihmisten kanssa. Työyhteisössä toimiminen edellyttää neuvottelutaitoja, taitoa vakuuttaa toiset sekä sosiaalista pelisilmää. Myös empatiakyky on tärkeä taito työelämässä: opiskelijayhteisössä opitut taidot ratkoa konflikteja tai puuttua kiusaamiseen ovat tärkeitä myös työpaikalla. Hyvät ihmissuhdetaidot eivät kuitenkaan edellytä supersosiaalisuutta. 

3) Ole aktiivinen. Työharjoittelu tai tilausgradun tekeminen voivat olla ihanteellisia tapoja saada jalkaa työnantajan oven väliin. Aniharva työnantaja odottaa, että uusi työntekijä on jo valmiiksi täydellinen osaaja omalta alaltaan. Tärkeämpää on oikea asenne ja kyky sitoutua aloittamiinsa tehtäviin. 

4) Löydä yllättäviä urapolkuja. Oman tutkinnon tuottamia valmiuksia ei kannata katsoa liian kapeakatseisesti. Pelifirmat eivät tarvitse ainoastaan koodareita, vaan myös tarinoita iskeviä folkloristeja. Toimittajan työssä voi viestintätaitojen lisäksi olla eduksi syvällinen ymmärrys evoluutiobiologiasta. Kun tunnistaa oman osaamisensa ja sen monipuoliset käyttöyhteydet, voi rakentaa itselleen yksilöllisen työuran.

5) Jatka oppimista. Valmistuminen yliopistosta ei ole oppimisen päätepiste. Tärkein taito, jonka yliopistossa voi oppia, on kyky oppia uutta. Myös työelämässä olevan on jatkuvasti päivitettävä osaamistaan ja hankittava uusia taitoja. Tämä voi tarkoittaa uusia opintokokonaisuuksia tai tutkintoja, mutta yhtä hyvin työn ohessa tapahtuvaa itseoppimista.

Heikki Isotalo
Asiantuntija, koulutuspolitiikka ja työelämä

Sitran selvitys: Työelämän tutkimus 2017 https://media.sitra.fi/2017/05/16144238/Sitra-Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n-t...
Huffington Post: Forget A.I. ‘Remote Intelligence’ Will Be Much More Disruptive https://www.huffingtonpost.com/entry/telerobotics_us_5873bb48e4b02b5f858...

Hallitusneuvotteluissa on saatu tiistaina 7.11. tulos, jonka mukaisesti hallituksessa jatkavat nykyiset hallitusryhmät Ainejärjestöläisten edustajistoryhmä, HYY:n Vihreät, Opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys, Osakuntalainen edustajistoryhmä sekä Sitoutumaton vasemmisto. Tänä vuonna neuvottelukäytänteitä uudistettiin ja yhteisiä pelisääntöjä selkeytettiin. Hallitusneuvottelut sujuivat hyvässä hengessä, ja tästä haluamme kiittää kaikkia edustajistoryhmiä.

Neuvottelutuloksen mukaisesti vuoden 2018 hallituksen kokoonpano on seuraava:

Lauri Linna, puheenjohtaja (Sitoutumaton vasemmisto)

Krista Laitila, varapuheenjohtaja (Ainejärjestöläiset)

Sara Järvinen, talousjohtokunnan puheenjohtaja (Ainejärjestöläiset)

Amanda Pasanen, HYY Yhtymän hallintoneuvoston puheenjohtaja (HYY:n Vihreät)

Auli Elolahti (HYY:n Vihreät)

Aleksanteri Gustafsson (Opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys)

Titta Hiltunen (Sitoutumaton vasemmisto)

Jane Kärnä (Ainejärjestöläiset)

Mathilda Timmer (Ainejärjestöläiset)

Topias Tolonen (Osakuntalainen edustajistoryhmä)

Laura Wathén (Ainejärjestöläiset)

Sebastian Österman (HYY:n Vihreät)

Ryhmät sitoutuvat säilyttämään jäsenmaksun nykyisellä tasolla. Talousjohtokunnan esitykseen ylioppilaskunnan talousarvioksi vuodelle 2018 tehdään seuraavat muutokset:

Projektityöntekijöiden henkilöstökuluihin varataan 30 000 euroa lisää budjetin kohdan “Henkilöstökulut” eri alakohtiin jaettuna. Tätä varausta on tarkoitus käyttää edunvalvontaan liittyvien projektien toteuttamiseen 150-vuotisjuhlavuoden tuoman lisänäkyvyyden hyödyntämiseksi, sillä ylioppilaskunta tekee juhlavuonna yhteiskunnallisesti merkittäviä uusia avauksia.

Järjestöjen toiminta-avustuksiin lisätään 7 000 euroa budjetin kohdan “Välittömät järjestöpalvelut” alakohtiin tiedekunta- ja ainejärjestöt, osakunnat, muut järjestöt sekä orkesterit, kuorot ja teatterit nykyisen toiminta-avustusten jakosuhteen mukaisesti. 2 000 euroa siirretään tähän tarkoitukseen yleisestä toimintavarauksesta.

Hallituksen muodostavat edustajistoryhmät sitoutuivat sisällyttämään luonnoksen edunvalvonnalliset kirjaukset lopulliseen tavoiteohjelmaan. Näiden kirjausten otsikot ovat Voimaa yhdenvertaisuustoimijoille, Maksuttoman koulutuksen vastaisku, Yliopiston uudistukset haltuun, Opiskelijat tekevät kaupungin, ja Opiskelijoiden Uusimaa. Lisäksi tavoiteohjelmaluonnokseen lisätään seuraavat tavoitteet:

1) Nollatoleranssi häirinnälle
HYY panostaa konkreettisiin toimiin seksuaalisen häirinnän poistamiseksi ylioppilaskunnasta. HYY voi esimerkiksi järjestää häirinnän vastaisen kampanjan sekä kouluttaa järjestötoimijoita tunnistamaan ja puuttumaan häirintään tilaisuuksissaan ja tapahtumissaan.

2) Lähellä jäseniään oleva ylioppilaskunta
Järjestöjen saamat palvelut, tilat ja tuki tulee kohdistaa niin, että ne mahdollistavat ja ohjaavat järjestöjä toimintaansa HYYn arvojen mukaisesti. Lisäksi toiminta-avustusten jakoperusteita uudelleenarvioidaan. Samalla näitä perusteita pyritään tuomaan jäsenistölle ymmärrettävämmiksi.

3) Opiskelijaedustajan ei tarvitse olla yksin
He muodostavat aktiivisen verkoston ja tietävät miten he sijoittuvat. He tietävät miten voi kysyä apua HYYltä tai muilta opiskelijaedustajilta. Kaikille on selkeää missä muualla opiskelijat vaikuttavat ja mitä tietoa heiltä voisi saada.

Ryhmät valtuuttavat nykyisen hallituksen tekemään selkeyttäviä ja stilistisiä muutoksia tavoitteisiin.

Edustajistoryhmien puolesta

Jaakko Rissanen
Neuvottelija, Sitoutumaton vasemmisto
Puh. +358 40 5141 551

Miran Hamidulla
Neuvottelija, Ainejärjestöläisten edustajistoryhmä
Puh. +358 44 535 1666

Toivo Laitinen
Neuvottelija, HYY:n Vihreät
Puh. +358 44 977 8245

Maria Loima
Neuvottelija, Opiskelijoiden sos. dem. yhdistys OSY
Puh. +358 44 086 3183

Teemu Palkki
Neuvottelija, Osakuntalainen edustajistoryhmä
Puh. +358 50 331 7815

HYY hakee kahta ehdokasta kaudelle 1.1.2018–31.12.2018 Svenska Studenrandes Intresseföreningenin eli SSI:n hallitukseen. SSI on ruotsinkielisten opiskelijoiden edunvalvontajärjestö, joka julkaisee Studentbladet-lehteä ja järjestää yhteistapahtumia ruotsinkielisille sekä kaksikielisille opiskelijoille. SSI:n jäseniä ovat HYYn lisäksi Aalto Yliopiston Ylioppilaskunta AYY, Arcada studerandekår ASK, Teknologföreningen sekä HYYn ruotsinkieliset osakunnat. 

HYY edellyttää hakijalta sujuvaa ruotsin kielen taitoa, HYYn ruotsinkielisen toimijakentän tuntemusta ja aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä. HYYn edustajjien edellytetään pitävän tiivistä yhteyttä HYYn hallitukseen SSI:tä koskevissa asioissa. HYYn ehdokkaaksi hakevien toivotaan pääsevän paikalle SSI:n syyskokoukseen 25.11., jolloin uusi hallitus valitaan. 

Hakijoiden tulee toimittaa kirjalliset hakemuksensa ja halutessaan liitteenä CV:nsä HYYn kirjaamoon (kirjaamo@hyy.fi) 13.11.2017 klo 12.00 mennessä. HYYn hallitus käsittelee hakemukset kokouksessaan 15.11.2017, minkä jälkeen hakijoille ilmoitetaan valinnan tuloksesta. 

Lisätietoja tehtävästä antaa hallituksen jäsen Elli Saari (elli.saari@helsinki.fi) sekä Studentbladet https://www.stbl.fi/ssi/ssi-soker-ansvarspersoner-till-styrelsen/.

Sivut