Media & arkisto

Uutiset

Se kävi äkkiä. Helsingin yliopisto ilmoitti keskiviikkona 27. tammikuuta vähentävänsä 980 työntekijää, ja heti henkilökunnan kynttilämielenilmauksen lyhtyjen sammuttua ripeimmät taloustieteilijät ryntäsivät ehdottamaan rahoituspulan ratkaisuksi lukuvuosimaksuja kaikille opiskelijoille. Keskustelu maksuttoman koulutuksen arvosta on alkamassa jälleen, eikä sitä saa jättää vain talouspuheen ja markkinalogiikan armoille.

Kärkevimmin suomalaista koulutusjärjestelmää ja sen puolustajia vastaan ehti hyökätä jo 24.1. ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen kirjoituksessaan ”Seitsemän sitkeää myyttiä maksuttomasta yliopistosta”. Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen sekä Helsingin yliopiston mikrotalousteorian professori Hannu Vartiainen aloittivat Twitterissä taustatulen heti kun joka kahdeksas Helsingin yliopiston työntekijä oli päätetty sanoa irti. Joukkoon liittyi Helsingin Sanomien haastattelussa opetusministeriön opintotuen uudistamisen selvityshenkilö Roope Uusitalo.

Huolestuttavinta tämän klikin ulostuloissa ei ole se, että suomalaiseen koulutusjärjestelmään ehdotetaan muutoksia, vaan yksisilmäinen, vain taloudelliseen rationaaliseen valintaan perustuva näkemys koulutuksen merkityksestä niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin.

Onneksi koulutusjärjestelmämme on luotu muidenkin arvojen ja tieteenalojen tuottaman tiedon pohjalle.

Pursiaisen järkeily paljastaa pelottavan hyvin, millaisena opiskelijat nähdään nyt vain ekonomistien ehdoilla aloitetussa keskustelussa. Meitä on ilmeisesti kolmea laatua: valmiiksi rikkaita professioaloille suuntaavia opiskelijoita, “keskinkertaisia” yliopistolla omia sivistysihanteitaan toteuttavia opiskelijoita – ja köyhiä, joiden haaveet kouluttautua voi kuitata stipendeillä harvoille ja valituille.

Onneksi opiskelijat eivät asetu yhtä tympeisiin kategorioihin todellisessa maailmassa. Tuleeko opiskelijoita ja tieteenaloja tosiaan arvottaa niiden yhteiskunnalle tuoman puhtaan taloudellisen hyödyn mukaan? Opiskelijoiden ja tutkijoiden on voitava itse vaikuttaa siihen, millaista hyötyä he koulutuksestaan, sivistyksestään ja taidoistaan haluavat saada. On filosofeja, jotka konsultoivat pörssiyrityksiä; on lääkäreitä, jotka omistautuvat paperittomien hoitoon, filosofian tuntiopettajan palkalla.

Siksi ekonomistien poteroistaan hakuampumat käskyt siitä, mitä tutkinnoilla voi ja pitää tehdä, nujertavat opiskelijoiden luovuuden uravalinnoissaan ja mahdollisuuden keksiä uusia ammatillisia identiteettejä.

Suurin ongelma maksuttomassa koulutuksessa sitä voimakkaimmin kritisoiville ekonomisteille vaikuttaakin olevan se, että juuri ne ”keskinkertaiset opiskelijat” saavat kouluttautua omien sivistysihanteidensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. Kuitenkin samojen ihanteiden varaan on rakennettu koko suomalainen korkeakoulutus – ja koulutetun väestön varaan koko yhteiskunta.

Maksuton koulutus on yhteiskunnan kokoinen arvovalinta

Etenkin Pursiaisen väsymätön oletus siitä, että ihmiset tekisivät elämänvalintoja ainoastaan kylmän rationaalisin, kustannuksia ja hyötyjä puntaroivin perustein, on älyllisesti epärehellinen. Tutkijalta se on myös moraalisesti arveluttava. Kyseenalaista on myös sälyttää kouluttautumisen taloudelliset riskit yksittäisten opiskelijoiden kannettaviksi. Kerta toisensa jälkeen on osoitettu, että vähävaraisista ja ei-akateemisista perheistä tulevat nuoret eivät uskalla velkaantua ja että kouluttamattomien perheiden lapset eivät pidä korkeakoulutusta varteenotettavana tai edes mahdollisena vaihtoehtona – vaikka se on maksutonta.

Vielä 1980-luvulla Suomessa korkeakoulutetun perheen lapset päätyivät yliopistoon 13 kertaa todennäköisemmin kuin peruskouluun opintonsa lopettaneiden vanhempien lapset. Ero oli kaventunut 2000-luvulla ”vain” kahdeksankertaiseksi. Maissa, joissa yliopistot perivät korkeita lukuvuosimaksuja, koulutustaso periytyy ja jakautuu vielä selvemmin varallisuuden mukaan. Maksuttomuus ei tietenkään yksin poista niitä esteitä, jotka jo varhain lapsuudessa sulkevat yliopistojen ovet liian monilta. Poikkeuksellisen lahjakkaille nuorille tarkoitetuilla stipendijärjestelmillä ei silti ole korjattu ainuttakaan jäykkää luokkayhteiskuntaa.

Onko todella niin, että vastedes koulutus halutaan suoda vain niille, joilla on siihen taloudelliset edellytykset? Ylioppilaskunta puolustaa koulutuksellista tasa-arvoa, jossa yliopistoihin tai korkeakouluihin on mahdollista hakeutua varallisuuteen katsomatta – kiinnostuksen, taidon ja osaamisen ansiosta, ei taloudellisen pääoman ja laskelmointikyvyn mukaan.

Koulutuksen maksuttomuuteen perustuva tasa-arvo sekä tieteen autonomia ja sivistysihanne ovat nykyisen suomalaisen koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan perusta. Jos siitä halutaan luopua, vaaditaan huomattavasti uskaliaampaa ja perusteellisempaa poliittista keskustelua kuin öykkäröiviä markkinamantroja.

Odotamme myös, että ajatuspaja Liberan aloittama ”koulutuksen ja sivistyksen teemavuosi 2016” jatkuu Pursiaisen avausta rakentavammalla tyylillä. Opiskelijaliike toivottaisi muuta yhteiskuntaa kunnioittavat puheenvuorot suomalaisesta koulutuksesta tervetulleiksi. Meille jokainen vuosi on koulutuksen ja sivistyksen teemavuosi.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitus 2016

Helsingin yliopiston opiskelijoille tarjottavia palveluita vuonna 2016 priorisoidaan vararehtori Keijo Hämäläisen päätöksellä https://jolu.it.helsinki.fi/halvi/asianhallinta/dynasty/rehtori.nsf/05e4...$FILE/Vararehtorin%20p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s%2012_2015.pdf.

Välittömästi opintojen etenemiseen liittyvä opiskelijoiden ohjaus – eli suoritusten rekisteröinti, tutkintotodistusten kirjaaminen ja uusien opiskelijoiden tuutorointi – jatkuu entiseen tapaan.
Säästöt eivät vaikuta myöskään digitaalisten opetus- ja oppimisympäristöjen (DOO) suunnitteluun ja toteutukseen, Iso pyörä -koulutusuudistukseen valmisteluun tai kesän 2016 opiskelijavalintoihin.

Säästöjen vuoksi vuoden 2016 ajaksi taas lakkautetaan muun muassa perustutkinto-opiskelijoiden Etappi-seuranta. Lisäksi yliopisto ei toistaiseksi tarjoa englannin- ja ruotsinkielisiä käännöksiä tutkintotodistuksista.

Kaikki vararehtorin päätöksellä lakkautettavat palvelut ja tehtävät yliopistolla ja tiedekunnissa löytyvät täältä: https://jolu.it.helsinki.fi/halvi/asianhallinta/dynasty/rehtori.nsf/05e4...$FILE/Vararehtorin%20p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s%2012_2015.pdf
 
Lisätietoja antaa yliopiston opintoasioiden päällikkö Päivi Pakkanen: paivi.pakkanen@helsinki.fi

Ylioppilaskunnasta lisätietoa saat asiantuntija Anne Rautaselta: anne.rautanen@helsinki.fi


Lukuvuosimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille 1.8.2017 alkaen

Juha Sipilän hallitus toi eduskunnalle esityksen (HE 77/2015) korkeakouluissa perittävistä lukuvuosimaksuista, jotka koskevat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita. Maksut koskevat alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavia vieraskielisiä koulutuksia. Korkeakoulut saavat itse päättää lukuvuosimaksujen suuruuden, mutta vähimmäismäärä jokaiselle maksulle on 1500 euroa lukuvuodessa. Korkeakouluilla tulee olla apurahajärjestelmä, jolla tuetaan maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Laki tuli voimaan voimaan 1.1.2016 ja korkeakoulujen tulee alkaa periä maksuja viimeistään 1.8.2017.

Helsingin yliopisto määrittelee lukuvuosimaksujen suuruuden rehtorin päätöksellä tammikuussa 2016. Lukuvuosimaksujen suuruus sijoittunee koulutusohjelmasta riippuen 10000–25000 euron välille. Samalla Helsingin yliopisto rakentaa markkinointikoneistoa sekä apurahajärjestelmää, jotta pakolliset maksut saadaan käyttöön 2017 syksyä varten.

Yliopiston lukuvuosimaksuja suunnitteleva työryhmä alkaa talven ja kevään aikana selvittää opintoihin liittyviä käytäntöjä, kuten markkinointia, apurahajärjestelmää, maksuista saatavien tulovirtojen jakautumista, opiskelijapalautteen vastaanottamista.

Maksuttoman koulutuksen lopun alku kaikille?

Suomalaisille tai EU-kansalaisille ei ole tulossa lukuvuosimaksuja, eikä niitä ole toistaiseksi aihetta pelätä. Nyt määrättyjä lukuvuosimaksuja voidaankin pitää kuitenkin ensiaskeleen sille, että myös suomalaisten lompakon paksuus määrittelee tulevaisuudessa sen, kuka voi opiskella.

HYY yhdessä koko muun opiskelijaliikkeen kanssa vastustaa lukuvuosimaksuja poikkeuksetta. Ne tuskin tuovat lisärahoitusta yliopistolle, vaan pikemminkin aiheuttavat kuluja stipendijärjestelmien, markkinoinnin ja maksuhallinnon byrokratian pyörittämisen vaatimien lisämenojen vuoksi. Lisäksi lukuvuosimaksut saattavat vähentää merkittävästi ulkomailta tulevien lahjakkaiden opiskelijoiden määrän suomalaisissa korkeakouluissa. Esimerkiksi Ruotsissa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä romahti lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen vuonna 2010.

Maksuton koulutus on mahtava myyntivaltti Suomelle, ja yleinen trendi maailmalla on pikemminkin lukuvuosimaksuista luopuminen. Esimerkiksi Saksa on päättänyt palata maksuttoman koulutuksen malliin.

Ylioppilaskunta tekee vaikuttamistyötä yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa, ja pyrkii vaikuttamaan päättäjiin, jotta koulutus säilyisi kaikille maksuttomana myös tulevaisuudessa.

Aloita vuosi teatterissa! Olipa kerran minä kertoo kirjailijasta, joka kirjoittaa Kansallisteatterille näytelmää narsismista ja päätyy uhraamaan yksityisyytensä saadakseen yleisön arvostamaan itseään. Rooleissa nähdään mm. Jessica Grabowsky, Minna Haapkylä ja Katja Küttner.

HYYn jäsenille tarjous la 6.2. klo 19, la 20.2. klo 13 ja ma 29.2 klo 19 näytöksiin liput vain 10 €/lippu (norm. opiskelijalippu 20 €), niin kauan kuin lippuja riittää.

Lippujen varaus p. 010 7331 331, mainitse koodi ”HYY yliopisto”. Liput lunastetaan Kansallisteatterin lippumyymälästä, ja HYYn jäsenyyden todistava opiskelijakortti tai yliopiston läsnäolotodistus on oltava mukana.

Lisätiedot esityksestä: http://www.kansallisteatteri.fi/esitykset/olipa-kerran-mina/

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vuoden 2016 hallitus on järjestäytynyt kokouksessaan keskiviikkona 13.1.2016 ja päättänyt jäsentensä vastuualueet.

Uusi hallitus alkaa toteuttaa HYYn edustajiston laatimaa tavoiteohjelmaa. Vuoden 2016 päätavoite on tehdä ylioppilaskunnasta entistä merkityksellisempi jäsenilleen. Ylioppilaskunnassa kokeillaan vuoden aikana uusia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja yhdessä jäsenien kanssa.

Uuden hallituksen vastuualueet ja yhteystiedot:

Susanna Jokimies: hallituksen puheenjohtaja
p. 050 543 9610
susanna.jokimies@hyy.fi

Crista Hämäläinen: varapuheenjohtaja, edunvalvonnan koordinointi, viestintä, edustajistovaalit
p. 050 595 0328
crista.hamalainen@hyy.fi

Aapeli Piesala: talousjohtokunnan puheenjohtaja, kehitysyhteistyö
p. 050 595 0324
aapeli.piesala@hyy.fi

Tarik Ahsanullah: HYY Yhtymän asiat, koulutuspolitiikka, oikeusturva
p. 050 595 0327
tarik.ahsanullah@hyy.fi

Noora Eilola: kulttuuri, viestintä
p. 050 325 8041
noora.eilola@hyy.fi

Timo Jääskeläinen: toimeentulo, asuminen
p. 050 325 9175
timo.jaaskelainen@hyy.fi

Maria Loima: koulutuspolitiikka, työelämä
p. 050 576 5073
maria.loima@hyy.fi

Laura Luoto: koulutuspolitiikka, kansainvälisyys
p. 050 543 9612
laura.luoto@hyy.fi

Rasmus Olander, kaksikielisyys, terveys, liikunta
p. 050 595 0329
rasmus.olander@hyy.fi

Antti Pollari, uudet opiskelijat ja tuutorointi, yhdenvertaisuus, sukukansa-asiat
p. 050 543 9611
antti.pollari@hyy.fi

Henna Pursiainen: kaupunki, ympäristö
p. 050 595 0318
henna.pursiainen@hyy.fi

Santeri Velin, järjestöt, kampusviljely
p. 050 543 9615
santeri.velin@hyy.fi


Lisätietoja:
Susanna Jokimies, hallituksen puheenjohtaja
p. 050 543 9610
susanna.jokimies@hyy.fi

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) perustajayhteisöjä ja merkittävä taustavaikuttaja. Hoasin sääntöjä uudistettaessa valtuuskunnan rooli ja koko muuttuvat. Haemme nyt uudenmuotoiseen Hoasin valtuuskuntaan viittä varsinaista ja viittä varajäsentä. Kaksi edustajaa valitaan vuoden mittaiselle kaudelle 2016 ja kolme edustajaa kahden vuoden mittaiselle kaudelle 2016–2017. HYYn edustajista valitaan myös valtuuskunnan varapuheenjohtaja.

Hoasin valtuuskunnan tärkeimpänä tehtävänä on valvoa Hoasin hallituksen toimintaa. Tarvittaessa se myös nimeää Hoasin hallituksen jäseniä. Hoasin valtuuskuntaan kuuluu 16 jäsentä ja se kokoontuu vuosittain pääsääntöisesti kevät- ja syyskokoukseen. Sääntömääräisten kokouksien lisäksi valtuuskunta voidaan kutsua koolle myös ideoimaan, sparraamaan ja kehittämään Hoasia. HYY tarjoaa koulutusta ja taustatukea tehtävään. Hoasin valtuuskunnan jäsenyys on luottamustoimi, josta ei makseta palkkiota.

Hakijoilta edellytetään kiinnostusta opiskelija-asumiseen, motivaatiota toimia Hoasin tarkoituksen, eli opiskelijoiden asuntotilanteen helpottamisen eteen sekä innostusta kehittää Hoasia. Hoasin toimintaympäristön tuntemus ja valmius toimia yhteistyössä HYYn kanssa edesauttavat luottamustoimen menestyksekästä hoitamista. Lisäksi Hoasilla asuminen, asukastoimikunta-aktiivisuus ja kokemus HYYn toiminnasta luetaan hakijoiden eduksi.



Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään toimittamaan sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@hyy.fi viimeistään 31.1.2016. Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan etunimet, sukunimi, henkilötunnus, osoite, kotipaikka, kansalaisuus, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Voit liittää mukaan myös CV:si.

Lisätietoja: 

HYYn asumisen asiantuntija Sofia Lindqvist, sofia.lindqvist@hyy.fi, 050 543 9605