Media & arkisto

Uutiset

Hallitusohjelmassa määrätään opintotukeen 70 miljoonan euron leikkaus vuoteen 2019 mennessä ja yhteensä 150 miljoonan euron leikkaus pitkällä aikavälillä. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen välitti terveisensä opiskelijoille SYL:n seminaariin 15. helmikuuta erityisavustajansa Matias Marttisen sanoin: ”Nämä leikkaukset ovat perseestä.”

Mutta ne ovat välttämättömiä, koska Sipilän hallitusohjelmassa on niin sovittu.

Opiskelijoiden toimeentulosta leikkaaminen ja lainanoton muuttaminen elinehdoksi eivät ole välttämättömyyksiä vaan poliittisia päätöksiä. Arjen välttämättömyyksiä sen sijaan ovat ruoan, vuokran ja lääkkeiden maksaminen. Opintolainaan pakottaminen tarkoittaa väistämättä sitä, että opiskelijoiden halutaan elävän velaksi.

Opintotuesta leikataan pitkällä aikavälillä – eli nykyhallituksen toimikauden jälkeenkin – 150 miljoonaa euroa eli neljäsosa. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysmies Roope Uusitalo on julkisuudessa todennut, että leikkaus tarkoittaa opintolainan osuuden kasvattamista.

Jos koulutus ymmärretään vain opiskelijoiden henkilökohtaiseksi investoinniksi tulevaisuuteen, missä ja milloin sen voi muuttaa rahaksi, kun korkeakoulutettujen työttömyys vain kasvaa?

Uusitalo on luvannut selvityksensä opintotuen leikkauksista ja uudesta tukijärjestelmästä ensi viikon alussa. Koska opetusministeriö on ilmaissut voimattomuutensa hallitusohjelmaan kirjattujen leikkausvaatimusten edessä, ensi viikolla alkanee suomalaisen opintotukijärjestelmän alasajo.

Mitä Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu opintotuen uudistamisesta?
* Opintotukimenoista säästetään vuoteen 2019 mennessä 70 miljoonaa euroa ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa
* Opintorahan, asumislisä ja opintolainan yhteissumma nousee 1100 euroon kuukaudessa (nykyään n. 900€/kk)
* Lainahyvitys säilyy ”taloudellisten reunaehtojen puitteissa”
* Opintotukikuukausia rajataan
* Opintotuki voi olla yksi- tai useampiportainen
* Opintotuen indeksisidonnaisuus poistetaan (se sidottiin indeksiin vuosikausien vaikuttamistyön jälkeen vuonna 2014, HYY huom.)

Onko opintotuki toimeentulotukeen verrattava sosiaalietuus vai koulutuspolitiikkaa?

Koska opintotuki on opiskelijan ensisijainen taloudellinen turvaverkko, sen voi hyvin ymmärtää sosiaalietuudeksi. Opintotuki on myös vastikkeellista: sen saamiseksi täytyy noudattaa tiukkoja ehtoja opintojen etenemisestä. Tosin toisin kuin varsinaiset sosiaalietuudet, opintoraha ja asumislisä (enintään 538,36 euroa/kk) yhdessä opintolainan (400 euroa/kk) kanssa eivät riitä varsinkaan pääkaupunkiseudulla asumiseen ja elämiseen niille opiskelijoille, jotka eivät saa opiskelija-asuntoa. Pelkän opintotuen varassa jää kauas alle suomalaisen pienituloisuusrajan.

Kelan mukaan opintotuen asumislisän (enintään 201,60 euroa) lisäksi myös opintoraha (enintään 336,76 euroa) kuluu yhä useammalla opiskelijalla kokonaan vuokranmaksuun, ja trendi on vain voimistunut viimeisten 10 vuoden ajan.

Opintotuki on kuitenkin myös koulutuspolitiikan väline: sillä kannustetaan yhdenvertaisesti väestöä kouluttautumaan. Hallitus haluaa nyt nostaa opiskelijan saamaa kokonaissummaa kasvattamalla lainan osuutta, opintorahan kustannuksella. Niin kauan kun alimmista sosioekonomisista taustoista ja ei-akateemisista perheistä peräisin olevat opiskelijat eivät koe velkaantumista mahdolliseksi vaihtoehdoksi kattaa oma perustoimeentulo, opintotuen muuttaminen lainapainotteiseksi ei kohtele kaikkia opiskelijoita tasavertaisesti. Pahimmillaan se vain hankaloittaa koulutukseen hakeutumista ja valmistumista.

Yleinen asumistuki ja perustulo olisivat parhaat korjausliikkeet

Opiskelijat ovat usein äänessä vaatimassa etujensa säilyttämistä. Se johtuu siitä, että opiskelijoiden toimeentuloa on leikattu – ja opintotuen ehtoja kiristetty – useasti.

Opiskelijoilla on tarjota vaihtoehtoja opintotuen uudistamiseksi. Ensinnäkin opiskelijat tulisi siirtää yleisen asumistuen piiriin. Ilahduttavasti keskustan sivistys- ja sosiaali- ja terveysvaliokuntien jäsenet vastasivat kannanotossaan 24.2. opiskelijoiden ehdotukseen myönteisesti. SYL on tiedottanut Kelan arvioivan, että kaikkien korkeakouluopiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen saajiksi ei aiheuttaisi valtiolle lisäkuluja.

Yleinen asumistuki huomioi erot asumisen hinnassa eri puolilla Suomea paremmin kuin opintotuen asumislisä. Opiskelijat haluavat kehittää yleistä asumistukea yksilökohtaiseksi, mikä parantaisi myös monen muun väestöryhmän asemaa. Nykyinen, ruokakuntakohtainen asumistuki näet perustuu edelleen malliin, jossa miehet elättävät perheet, ja naiset hoitavat kotona lapsia. Sellaiseen ajatteluun perustuva lainsäädäntö ei kuulu 2010-luvun Suomeen.

Opiskelijat kannattavat lisäksi perustuloa. Se poistaisi kannustinloukkuja, rohkaisisi kaikenlaisen työn tekemiseen ja yrittämiseen sekä yksinkertaistaisi sosiaaliturvajärjestelmää. Perustulo voi parhaimmillaan tarjota yhdenvertaisen ja yksinkertaisen sosiaaliturvamallin, jonka varassa voisi vapaasti tehdä yksilöllisiä elämänvalintoja ja uranvaihtoja – ilman kannustinloukkuja ja jatkuvaa epävarmuutta toimeentulosta.

Timo Jääskeläinen, HYYn hallituksen jäsen
timo.jaaskelainen@hyy.fi

Aino Jones, asiantuntija
aino.jones@hyy.fi

Professori Roope Uusitalo ehdotti Ekonomi-lehden kolumnissaan, että kauppakorkeakoulujen opiskelijat tulisi reputtaa, jos he eivät suostu nostamaan opintolainaa. Koska Uusitalo ei visko mietteitään vain yksityisenä mielipidevaikuttajana vaan opintotuen uudistusta valmistelevana opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysmiehenä, hänen puheenvuorojensa laadusta on syytä huolestua.

Vaikka Uusitalo tuskin on opiskelijoiden oikeusturvasta piittaamattoman heittonsa kanssa edes tosissaan, se kuvastaa hyvin arvomaailmaa, jonka varassa opintotukea nyt uudistetaan. Opiskelua kohdellaan jokaisen henkilökohtaisena investointina, johon kannustaa houkutteleva laina, ei täysipäiväisen opiskelun mahdollistava opintotuki.

Opintolaina on Uusitalolle pikemmin jopa kannattava sijoitus kuin välttämätön osa toimeentuloa: Kelan tarjoaman lainahyvityksen ansiosta tavoiteajassa valmistunut opiskelija saa opintolainastaan lähes kolmasosan anteeksi, ja velka muuttuu itse asiassa tuotoksi. Nykyisen, osin lainasta koostuvan opintotukijärjestelmän ongelma on Uusitalon mukaan se, että opiskelijat eivät ymmärrä velkaantua, vaikka se olisi ”hyvä sijoitus”. Siitä varsinaisten ongelmien etsinnän kuitenkin vasta tulisi alkaa. Niistä Uusitalo ei tosin ole viisi kuukautta kestäneen selvitystyönsä aikana ainakaan julkisuudessa puhunut vielä lainkaan.

Ensinnäkin opintolainahyvitys helpottaa opiskelijan toimeentuloa vasta sitten kun opiskelija on jo valmistunut. Tiedossa kuitenkin on, että suurin osa opiskelijoista ottaa lainaa kattaakseen välttämättömimmät elinkustannuksensa, ei tavoitellakseen voittoa valmistumisen jälkeen.

Toiseksi, opiskelija saa valmistuttuaan lainahyvityksen vain, jos tavoiteajassa suoritettu tutkinto on opiskelijan ensimmäisenä aloittama tutkinto. Hyvitys on siis myös kannustin olla vaihtamatta vääräksi osoittautunutta alaa. Se ei ainakaan nopeuta valmistumista.

Valmistumisen jälkeen odottava lainahyvitys ei myöskään auta silloin kun opinnot viivästyvät esimerkiksi sairauden vuoksi. Jopa joka kolmas opiskelija kärsii mielenterveysongelmista, eikä mielenrauhaa ja toipumista edistä ainakaan mieltä kalvava velkataakka, josta ei hyvityksiä enää heru.

Nämä kolme olivat vasta lainahyvityksen ongelmia, joita Uusitalo ei ole julkisuuteen tuonut.

Uusitalo myöntää kolumnissaan, ettei hänen tietonsa riitä ymmärtämään, miksi suuri osa opiskelijoista karttaa velkaantumista. Taloustieteen lisäksi hän toivoisi osaavansa psykologiaa ymmärtääkseen epärationaalisina pitämiensä opiskelijoiden toimintaa. Opintotuen uudistamisessa hyödyllisten tieteenalojen joukkoon voisimme lisätä vielä ainakin sosiaalipolitiikan, koulutuspolitiikan, sosiologian sekä käyttäytymis- ja kasvatustieteen.

Uusitalo on luvannut selvityksensä opintotukijärjestelmän uudistukseksi valmistuvan maanantaiksi 29. helmikuuta.

Timo Jääskeläinen, HYYn hallituksen jäsen
timo.jaaskelainen@hyy.fi

Aino Jones, asiantuntija
aino.jones@hyy.fi

”Niin muuttuu maailma, mutta Aleksis Kiven Nummisuutarit pitää paikkansa nerokkaana suomalaisuuden kuvauksena. Se kuva ei ole mairitteleva, mutta myötätuntoinen se on. Kiven vimmainen näytelmä saa energisen tulkinnan kehutun Janne Reinikaisen ohjauksessa.”

HYYn jäsenille tarjous to 10.3., ti 15.3. ja to 31.3. klo 19 näytöksiin liput vain 10 €/lippu (norm. opiskelijalippu 22 €), niin kauan kuin lippuja riittää.

Esitykset suurella näyttämöllä, 2 h 35 min sisältäen väliajan.

Lippujen varaus p. 010 7331 331, mainitse koodi ”HYY yliopisto”. Liput lunastetaan Kansallisteatterin lippumyymälästä, ja HYYn jäsenyyden todistava opiskelijakortti tai yliopiston läsnäolotodistus on oltava mukana.

Lisätiedot esityksestä: http://www.kansallisteatteri.fi/esitykset/nummisuutarit/

Lippumyymälän yhteystiedot ja aukioloajat: http://www.kansallisteatteri.fi/liput/lippumyymala/

Opintotukea on viime aikoina uudistettu tiuhaan tahtiin. Opintotukikuukausien määrää on rajoitettu, opintopistevaatimuksia on lisätty, ja opintotuen yleisiä ehtoja on tiukennettu kerta kerran jälkeen. Nykyiset korkeakouluopiskelijat ovat niin monen eri opintotukijärjestelmän piirissä, että perässä on vaikea pysyä. Opiskelijan kannalta ainoa positiivinen uudistus, opintotuen indeksiin sitominen, peruttiin viime vuoden lopulla Sipilän hallituksen päätöksen mukaisesti.

Hallitus on päättänyt, että opintotukea uudistetaan jälleen vuonna 2016. Uudistamisesta puhuminen on kuitenkin valheellista – se on vain keino välttyä puhumasta leikkauksista. Hallitusohjelmassaan hallitus on päättänyt säästää opintotukimenoista vuoteen 2019 mennessä 70 miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä tavoitellaan 150 miljoonan euron säästöjä.

Säästöt ovat massiivisia. Opintorahaa maksettiin korkeakouluopiskelijoille vuonna 2014 noin 350 miljoonaa euroa. Asumislisää opiskelijat saivat vuonna 2014 hieman yli 250 miljoonaa euroa. 70 ja 150 miljoonan euron säästöt lohkaisevat korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta suuren osan. Sinunkin opintotukesi on siis leikkausuhan alla.

Hallitus asetti loppusyksystä 2015 opintotuen uudistamista selvittämään Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalon. Uusitalo on viimeksi tammikuussa 2016 julkisuudessa nostanut esiin lukukausimaksujen määräämisen kaikille opiskelijoille ja esittänyt, että opiskelijan on itse kannettava opiskelunsa kustannukset ja riskit, koska opiskelija hyötyy opinnoistaan kasvaneen tulotason myötä tulevaisuudessa. Uusitalo jättää huomiotta sen, että yhteiskunta hyötyy yksilöiden korkeakoulutuksesta ja kasvavasta tulotasosta yksilöä huomattavasti enemmän sekä verotulojen että kasvavan kulutuksen kautta, puhumattakaan kansalaisten korkean koulutustason merkityksestä innovaatioiden syntymisessä. Yksilölle sälytetty riski myös vähentää erityisesti pienituloisten perheiden lasten korkeakouluttautumista.

Hallitus on määrännyt Uusitalon selvitystyölle selkeät reunaehdot, joiden mukaan opintotuen uudistusten tulee varmistaa, että opiskelijoiden opinnot eivät leikkausten vaikutuksesta hidastu ja että uudistus ei vaikeuta ja vähennä matalista sosio-ekonomisista asemista tulevien opiskelijoiden kouluttautumista. On vaikea kuvitella, miten uudistus, jota tehdään selvästi eurot edellä, voi täyttää nämä ehdot. Säästöt mitä todennäköisimmin tarkoittavat joko suoria leikkauksia opintorahaan – joka nykyiselläänkin tuskin riittää elämiseen Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla – tai opintotukikuukausien määrän tuntuvaa vähentämistä.

Uusitalo jättää raporttinsa opintotuen ”uudistamisesta” opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle helmikuussa.

Nykyinen opintotuki nimensä mukaisesti tukee opiskelijaa, mutta helmikuun jälkeen voi olla aika myös opiskelijan nostaa äänensä kuuluvin ja osoittaa tukensa opintotuelle ja sen säilymiselle!

Tarkennettu 18.2. opintotuen hallitusohjelmassa määriteltyjä säästötavoitteita.

Palauta ylimääräiset tukikuukaudet vuodelta 2015 vapaaehtoisesti toukokuun loppuun mennessä, tai tee uudelleenselvityspyyntö mikäli olet saanut virheellisen takaisinperintäpäätöksen vuoden 2014 opintuen osalta! Laske myös jo nyt kuinka monta tukikuukautta voit nostaa kuluvan vuoden aikana.

Opintotukea nostava opiskelija saa ansaita opiskeluaikanaan jokaista tukikuukautta kohti 660 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohti 1 970 euroa. Muun tulon voi ansaita milloin tahansa kalenterivuoden aikana, sillä Kela laskee opiskelijalle hänen nostamiensa opintotukikuukausien perusteella vuositulorajan.  Jos tulosi ylittävät vuositulorajasi, opintotukea on maksettu sinulle liikaa ja sitä joudutaan perimään takaisin. Muista myös että opintotukea nostaessasi sinun tulee huomioida myös opintopisteiden suoritusvaatimukset: 5 op jokaista tukikuukautta kohti, ja 20 op jokaista lukukautta kohti jonka aikana olet käyttänyt yhdenkin opintotukikuukauden.

Tänä vuonna Kela perii takaisin liikaa maksettua opintotukea vuodelta 2014. Opintotuen tulovalvonta tehdään verotustietojen vahvistuttua, ja viime viikolla Kela lähetti takaisinperinnän päätösehdotukset 33 850 tuensaajalle. Tukea peritään takaisin enintään niin paljon kuin opiskelija on saanut opintorahaa ja asumislisää tukivuodelta.

Koska takaisin perittävään opintotukeen lisätään 15 % korotus, eikä korkeakouluopiskelija saa tukikuukausia käyttöönsä uudelleen, kannattaa tämän vuoden osalta laskea tarkkaan jo nyt kuinka monta tukikuukautta voi nostaa, ja peruuttaa mahdolliset ylimääräiset opintotuet. Ylimääräiset tukikuukaudet voi myös palauttaa vapaaehtoisesti. Vapaaehtoinen palautus tulee tehdä seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä, jotta vuosituloraja nousee ja saat tukikuukaudet uudelleen käyttöösi. Kelan sivuilta löytyy laskuri, jonka avulla voit laskea vuositulorajasi: http://www.kela.fi/asioi-verkossa_opiskelijat_omat-tulot

Jos olet saanut takaisinperinnän päätösehdotuksen, voit 30 päivän kuluessa pyytää, että asia käsitellään uudelleen. Jos olet vuoden 2014 aikana aloittanut opintosi, valmistunut tai käyttänyt loppuun enimmäistukiaikasi, lue päätösehdotuksen mukana tulleet ohjeet. Jos vuositulorajan ylitys johtuu muuna kuin opiskeluaikana saamistasi tuloista, tee uudelleenkäsittelypyyntö 17.3. mennessä. Sinun on selvitettävä ei-opiskeluajan tulosi, koska Kela on saanut Verohallinnolta vain yhteenlasketut vuositulosi.

Lisätietoja löydät Kelan sivuilta:
http://www.kela.fi/opiskelijan-omat-tulot_aloittanut-tai-valmistunut
http://www.kela.fi/tulot_opiskelijan-omat-tulot

Hae opiskelijaedustajaksi Ison Pyörän kandiohjelmien johtoryhmiin

Ison Pyörän valmistelu on edennyt vaiheeseen, jossa uusien koulutusohjelmien sisältöjä aletaan suunnitella. Suunnittelusta vastaavat johtoryhmät, joihin yliopisto on pyytänyt ylioppilaskuntaa nimeämään opiskelijajäsenet. Jokaiseen ryhmään nimetään yksi varsinainen opiskelijajäsen sekä hänelle varajäsen. Varajäsenellä on johtoryhmän työskentelyssä läsnäolo-oikeus.

Haku avautuu 12.2. kandiohjelmien kaikkiin 32 johtoryhmään. Rehtori päätti kandiohjelmista 8.2. (Rehtorin päätös 15/2016) ja päätös sekä uudet kandiohjelmat löytyvät Flammasta.

Kandiohjelmien johtoryhmät koostuvat kolmikannan mukaan opiskelija-, opetus- ja keskiryhmän jäsenistä. Johtoryhmät aloittavat työskentelynsä viimeistään maaliskuun alussa ja työskentely jatkuu tiiviinä syksyyn 2016.

Ylioppilaskunnan hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset tulee lähettää viimeistään maanantaihin 22.2.2016 kello 12.00 mennessä osoitteeseen kirjaamo(at)hyy.fi. Ylioppilaskunta toivoo hakijoiksi eri sukupuolten edustajia. Lisätietoja tehtävästä antaa asiantuntija (yliopistohallinto ja korkeakoulupolitiikka) Janne Lardot, puh. 050-543 8460, sähköposti janne.lardot(at)hyy.fi.

Ylioppilaskunta nimeää opiskelijajäsenet myös maisteriohjelmien johtoryhmiin. Niistä käynnistetään erillinen haku myöhemmin.

HYY lausui tänään osana World Student Capial -verkostoa (WSC) Helsingin kaupunginhallitukselle luonnoksesta Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaksi 2016 (AM-ohjelma). Luonnoksessa opiskelija- ja nuorisoasuntotavoite on sama kuin edellisessä ohjelmassa, eli 300 asuntoa vuodessa. WSC-verkosto muistuttaa lausunnossaan, että opiskelija-asuntojen riittävällä tarjonnalla on tutkitusti suuri merkitys Helsingin houkuttelevuudelle opiskelukaupunkina muualta Suomesta ja ulkomailta tulevien opiskelijoiden silmissä. Verkosto vaatiikin, että pelkästään opiskelija-asunnoille asetetaan vähintään 300 asunnon vuosituotantotavoite ja määritellään nuorisoasunnoille oma, tarpeeseen perustuva tuotantotavoite. Lisäksi verkosto esittää, että opiskelija-asuntojen autopaikkanormia lievennetään huomattavasti. Kohtuullinen normi olisi 1 autopaikka 1 000 kerrosneliömetriä kohden.

Lue koko lausunto.

Haluatko työllistyä kesä- tai viikonlopputöissä turvallisuusalalla tai oletko muuten kiinnostunut järjestyksenvalvonnasta? HYY tarjoaa 32-tuntisen järjestyksenvalvojan peruskurssin todella edulliseen 50 euron hintaan.

Koulutuksen ja tentin läpäissyt voi hakea kotipaikkansa kihlakunnan poliisilaitokselta järjestyksenvalvojakorttia. Kortti on voimassa enintään viisi vuotta. Kurssilta saat lisäksi yleistietoa tapahtumista sekä eväitä henkilökohtaisen turvallisuuden ylläpitoon, itsepuolustukseen ja ensiapuun. Helsingissä tarvitaan jatkuvasti koulutettuja järjestyksenvalvojia keikkaluontoisiin töihin mm. konsertteihin ja urheilutapahtumiin.

Kurssi järjestetään Otaniemessä seuraavasti:

PE 4.3. klo 17–22
LA 5.3. klo 9–20
SU 6.3. klo 9–20
MA 7.3. klo 17–22

HYYn tarjoama kurssi on hinnaltaan noin neljäsosan normaalista, ja tämän vastineeksi osallistujat sitoutuvat toimimaan järjestyksenvalvojina kolmessa HYYn tapahtumassa 2016–2017, joita ovat esimerkiksi Vappu (1.5.), Avajaiskarnevaalit (29.8.), Fuksiseikkailu (28.9.) ja ylioppilaiden soihtukulkue (6.12.)

Kurssille otetaan 10 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, toimi siis nopeasti!

Ilmoittautumislinkki: http://goo.gl/forms/uGwcKiWlQi

Lisätietoja:

Hanna Hynynen
asiantuntija-tuottaja (kulttuuri)
hanna.hynynen(a)hyy.fi
+358 (0) 50 537 2831