Media & arkisto

Uutiset

Kun haet lisäaikaa opintoihisi, tärkeintä on arvioida realistisesti mahdollisuutesi opiskella. Työssäkäynti, oman elämäntilanne tai terveydentila saattavat esimerkiksi hidastaa opintoja, ja ne kannattaa huomioida valmistumissuunnitelmaa tehdessä. Suunnitelma täytyy täyttää, jotta voit saada lisäaikaa opintoihisi.

Täysipäiväinen opiskelu tarkoittaa 45 opintopisteen suorittamista lukuvuodessa. Jos opiskelet hitaammin, valmistumissuunnitelmaan tulee liittää selvitys aikataulusta poikkeamisen syistä.
Jos vetoat opintojen viivästymisessä ja lisäaikahakemuksessa yksilöllisiin syihin, niillä tulee olla selvä yhteys viivästymiseen. Samasta syystä voit hakea lisäaikaa vain kerran. Lisäaikaa ei myönnetä uudelleen, jos opintosi eivät ole ensimmäisellä lisäajalla edenneet lainkaan tai jos olet suorittanut opintoja, jotka eivät ole kuuluneet valmistumissuunnitelmaasi.

Tarkimmat lisätiedot lisäajan myöntämisen perusteista saat Flammasta sekä yliopiston nettisivuilta: helsinki.fi/fi/rajauslaki.

Huomioi myös, että jotkin opintosi saattavat vanhentua. Lisäajalla ei myöskään kannata ilmoittautua poissaolevaksi, sillä opintoaikasi kuluu silloin samoin kuin olisit ilmoittautunut läsnäolevaksi.
Hae siis lisäaikaa vain silloin kun aiot todella opiskella – älä varmuuden vuoksi tai rutiinilla!

Lisätietoja:

Anne Rautanen, asiantuntija
anne.rautanen@hyy.fi

Pitäisikö ylioppilaskuntien jäsenyyden olla automaattista vai valinnaista? Hallituspuolue kokoomus äänestää puoluekokouksessaan sunnuntaina 12.6. aloitteesta, jolla halutaan lakkauttaa ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys. Yliopistojen opiskelijat kuuluvat nyt suoraan oman yliopistonsa ylioppilaskuntaan ja ilmoittautuvat maksavat jäsenmaksun ylioppilaskunnalleen lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä.

Kokoomuksen Nuorten Liiton ja Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan aloitteessa on muutamia kyseenalaisia oletuksia, joille HYYn hallitus ei soisi keskustelun kasautuvan. Se ei silti tarkoita, ettei automaatiojäsenyyden vastustaminen – tai sen puolustaminen – voisi olla mielekkäästi perusteltua. Automaatiojäsenyyden lakkauttaminen kuitenkin vähentäisi sekä yliopistoyhteisöjen autonomiaa että opiskelijayhteisöjen omaa demokraattista päätösvaltaa, mikä ei toivottavasti ole lakkauttamista ajavienkaan tavoite.

Mihin HYY käyttää opiskelijoiden jäsenmaksut?

Helsingin yliopiston opiskelijat maksavat HYYlle jäsenmaksuna 48 euroa lukuvuodessa sekä lisäksi pakollisen YTHS-maksun 55 euroa lukuvuodessa. Yhteensä vuonna 2015 jäsenmaksuja kertyi 1 274 893 euroa. HYY käyttää ne yliopistolaissa määrättyihin tehtäviin. Erityisiä lakisääteisiä tehtäviä ovat yliopiston hallinnon toimielinten opiskelijaedustajien valinta. Lisäksi yliopistolaki määrää ylioppilaskuntien tarkoitukseksi toimia ”jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä”. Eli ylioppilaskunnat ovat sekä opiskelijoiden ainoita edunvalvojia, että vastaavat opiskelijaelämän ja -kulttuurin elinehdoista kaikissa Suomen yliopistoissa.

Jäsenmaksujen lisäksi HYY rahoittaa toimintaansa omalla liiketoiminnallaan; HYYn vuotuinen budjetti on noin 3,5 miljoonaa euroa. Läheskään kaikkien ylioppilaskuntien taloudellinen asema ei kuitenkaan ole yhtä vakavarainen – niiden toiminta on lähes yksinomaan jäsenmaksutulojen varassa.

Tekevätkö ylioppilaskunnat todella työtä, joka ei sille kuulu?

Toisin kuin kokoomuksen aloitteessa esitetään, ylioppilaskuntien tehtäviä eivät ole vain yliopistolakiin erikseen kirjatut ”erityiset tehtävät” vaan niiden omaan päätösvaltaan kuuluvat tehtävät: etenkin opiskelijoiden edunvalvonta yliopistolla ja koko yhteiskunnassa sekä opiskelijoiden oman järjestötoiminnan pitäminen elinvoimaisena tarjoamalla tiloja, taloudellista tukea ja koulutusta vastuulliseen yhdistystoimintaan. Kaikille niille löytyy perustelu myös yliopistolaista.

Opiskelijaelämän edellytykset ovat Suomessa ylioppilaskuntien käsissä. Monissa maissa opiskelijaelämän ja -kulttuurin puitteet ovat yliopistojen rahoittamaa ja järjestämää. Suomalainen opiskelijaliike on kansainvälisesti yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen aktiivinen ja merkittävä opiskelijoiden edustaja. Joskus ylioppilaskunnat järjestävät jäsenilleen jopa palveluja, joita julkinen sektori ei opiskelijoille tarjoa. HYY esimerkiksi tarjoaa perheellisille jäsenilleen lastenhoitopalveluja ja järjestöjensä avulla oikeusapua. Ylioppilaskunnat ovat myös perinteisesti esimerkillisen aktiivisia ja taitavia kehitysyhteistyön tekijöitä.

Ylioppilaskunnat eivät kuitenkaan tee mitään, minkä tarpeellisuutta ja oikeutusta ei voisi kyseenalaistaa demokratian keinoin – joko vaikuttamalla ja vetoamalla ylioppilaskunnan edustajiston jäseniin, asettumalla itse ehdolle vaaleissa ja äänestämällä.

Se, että valtaosa yliopisto-opiskelijoita ei koe ylioppilaskuntien toimintaa itselleen niin tärkeiksi, että äänestäisivät edustajistovaaleissa, on valitettavaa ja tietenkin myös merkki ylioppilaskuntien epäonnistumisesta. Emme ole saaneet työstämme näkyvää ja merkityksellistä kaikille opiskelijoille – tai luoneet opiskelijaliikkeessä ja -politiikassa vaikuttamisesta mielekästä opiskelijoiden enemmistölle.

Toisaalta ylioppilaskunnat tekevät töitä myös siksi, että jokaisen opiskelijan ei tarvitsisi kiinnostua opiskelijapolitiikasta yliopistoaikanaan. Automaatiojäsenyys takaa sen, että ylioppilaskuntien palvelut ja edunvalvonta ovat olemassa aina kaikille sitä tarvitseville – ja että ylioppilaskunta pystyy tarvittaessa aina edustamaan kaikkia yliopistonsa opiskelijoita.

Toivottavasti julkinen keskustelu automaatiojäsenyydestä saa myös kaikki opiskelijat kiinnostumaan ylioppilaskuntiensa toiminnasta ja jäsenmaksujensa käytöstä. HYYn edustajistovaalit pidetään seuraavan kerran loka–marraskuun 2016 vaihteessa, ja ylioppilaskunnan hallitus toivoo, että keskustelu automaatiojäsenyydestä vain voimistuu Helsingin yliopiston opiskelijoiden keskuudessa – ja että se näkyisi selkeänä nousuna myös äänestysaktiivisuudessa.

Miksi vain yliopisto-opiskelijat maksavat pakollisen jäsenmaksun?

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoille jäsenyys opiskelijakuntiin on valinnaista. Opiskelijakuntien automaatiojäsenyys on viimeksi vuonna 2014 ollut eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä, eikä sen määräämiselle nähty silloin perusteita. Opiskelijakunnille ja ylioppilaskunnille määrättiin tuolloin kuitenkin samat erityistehtävät – ja se on nyt Kokoomusnuorten ja -opiskelijoiden aloitteessa katsottu perusteeksi luopua myös ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä. 

Vaikka lakiin kirjatut erityiset tehtävät ovat samat sekä ylioppilaskunnille että opiskelijakunnille, tehtävien vaativuudessa ja laajuudessa on merkittäviä eroja. Ylioppilaskunnat ajavat opiskelijoiden etua huomattavasti laajemmin niin yliopistoissaan, kaupunki- ja kuntapolitiikassa kuin valtakunnan politiikassakin. 

Ylioppilaskunnat ovat myös taloudellisesti täysin riippumattomia yliopistoistaan ja pystyvät siksi edustamaan kaikkia opiskelijoitaan joukkona ja ajamaan heidän etujaan ilman huolta rahoituksen loppumisesta. Ennen kaikkea ylioppilaskunnat voivat hoitaa lakisääteisen erityisen tehtävänsä, opiskelijaedustajien valinnan täysin itsenäisesti ilman, että yliopistot pystyvät vaikuttamaan siihen tai estämään toimintaa lopettamalla rahoituksensa.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat saavat taas usein valtaosan rahoituksestaan suoraan korkeakoululta, ei jäsenmaksuista. Korkeakoulujen osuus rahoituksesta voi olla jopa 50–70 %. Rahoitus perustuu sopimukseen, ammattikorkeakoulut voivat kohdentaa sen tarkoin haluamaansa toimintaan tai lopettaa sen kokonaan, jos eivät ole tyytyväisiä opiskelijakunnan toimintaan. 

Opiskelijoiden vaikutusvalta yliopistoissa perustuu viime kädessä juuri siihen, että ylioppilaskunnat pystyvät autonomisesti edustamaan kaikkia yliopistonsa opiskelijoita. Se, miten ylioppilaskunnat siinä kulloinkin onnistuvat on taas asia, johon voi vaikuttaa kaikin demokratian suomin keinoin.

Lisätietoja: 

Susanna Jokimies
Hallituksen puheenjohtaja
050 543 9610
susanna.jokimies(at)hyy.fi

Millaista opiskelijatapahtumaa juuri sinä haluaisit järjestää Viikissä? Haluatko konfettia, keskusteluja, pallomeren, tanssia vai kenties eläimiä? Oletko taitava järjestäjä ja organisoija? Tunnetko Viikin kampusta ja opiskelijoita? Tule meille koordinoimaan Viikkiin tulevaa suurtapahtumaa!

Tapahtuma järjestetään viikolla 47 ja sen tarkemmasta päivästä sovitaan yhdessä projektikoordinaattorin sekä Viikin opiskelijajärjestöjen kanssa. Koordinaattori voi koota halutessaan itselleen avuksi pienen tiimin. Koordinaattorille maksetaan 500 euron palkkio sekä 15 % provisio kaikista koordinaattorin itse sopimista mahdollisista sponsoreista.

Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään toimittamaan osoitteeseen hanna.hynynen(at)hyy.fi otsikolla ”Viikkikoordinaattori 2016” viimeistään sunnuntaina 7.8.2016. Mahdolliset haastattelut pidetään viikolla 32.

Lisätietoja: 

Hanna Hynynen, asiantuntija-tuottaja (kulttuuri) p. 050 537 2831, hanna.hynynen(a)hyy.fi
Noora Eilola, kulttuurista vastaava hallituksen jäsen p. 050 325 8041, noora.eilola(a)hyy.fi

Pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijat ovat saaneet 6. kesäkuuta läpi yhden tärkeimmistä tavoitteistaan kaupunkipolitiikassa: uusien opiskelija-asuntojen määrä Helsingissä saadaan kasvuun. Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan maanantaina 6.6.2016 nostaa vuosittaista opiskelija-asuntojen rakentamistavoitetta 300 asuntoon. Kiintiön nosto on ollut pääkaupunkiseudun opiskelijoiden World Student Capital -verkoston ajama aloite ja päätavoite Helsingin kuntapolitiikassa koko alkuvuoden 2016.

Helsingissä opiskelija-asuntoja ei tällä hetkellä riitä kaikille, koska ne ovat erittäin kysyttyjä. Vain 26 % helsinkiläisistä korkeakouluopiskelijoista asuu opiskelija-asunnoissa, ja jonossa on parhaillaan 4000 opiskelijaa. Lisäksi nuorten asunnottomuus on jopa kaksinkertaistunut vuodesta 2005 vuoteen 2014 (Kvartti 1/2016).

– Kaupunginhallituksen päätös parantaa opiskelijoiden asemaa asuntomarkkinoilla. Hienoa, että kaupunki on nyt huomioinut opiskelijoiden huolen ja valmistelutyön, kiittää WSC-verkoston puheenjohtaja Andrey Veremenko.

Suurin syy opiskelijoiden hankalaan asuntotilanteeseen pääkaupunkiseudulla on asuntojen kalleus ja asuntojen saatavuus.  Opiskelijat ovat matalien tulojensa takia erityisen haavoittuvassa asemassa vapailla asuntomarkkinoilla, joilla he eivät pysty lompakon paksuudella kilpailemaan. Helsingin seudun opiskelija- asuntosäätiö Hoasin asunnot ovat kolmanneksen halvempia kuin suurimpien kiinteistönomistajien vapaarahoitteiset vuokra-asunnot – ja vuokrien nousu opiskelija- ja nuorisoasunnoissa hillityintä.

Lisäksi WSC-verkosto on erityisen tyytyväinen siihen, että kaupunginhallituksen päätöksen myötä opiskelija- ja nuorisoasuntojen kiintiöt erotetaan toisistaan. Kun nuorisoasunnoilla on yläikärajana 29 vuotta, ovat opiskelija-asunnot tarjolla kaikenikäisille päätoimisille opiskelijoille.

Myös kansainväliset opiskelijat ovat erittäin kiinnostuneita Hoasin asunnoista. Päätös helpottaa myös heidän kotiutumistaan Helsinkiin: vieraan kielen ja paikallisen järjestelmän tuntemattomuus tekevät vapailla asuntomarkkinoilla toimimisesta usein liian hankalaa.

Kaupunginhallituksen päätös tukee opiskelijoiden asemaa kaupungin elävöittäjinä ja kehittäjinä. Hoas uskaltaa rakentaa ja viedä opiskelijoita uusille ja keskeneräisille alueille, joille muut eivät vielä ole rakentaneet. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen asumisen ja maankäytön toteutusohjelma tulee vielä 15.6. kaupunginvaltuuston vahvistettavaksi.

Lisätietoja:

Henna Pursiainen, HYYn hallituksen jäsen, WSC-verkoston viestintävastaava
puh. +358 50 595 0318
henna.pursiainen@hyy.fi
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Matti Tarhio, HOASin toimitusjohtaja
puh. +358 400 800 255
matti.tarhio@hoas.fi
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS