Media & arkisto

Uutiset

Mistä kampanjassa on kyse?

#HYYtymättömät – Verenluovutushaaste Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijajärjestöille 

Tänäkin syksynä autetaan isolla kädellä – Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY ja sosiaalityön opiskelijoiden ainejärjestö Stydi ry haastavat kaikki HYY:n alaiset järjestöt hengenpelastustalkoisiin. 

Vuosi sitten alkanut kampanja jatkuu tänä vuonna entistä isommalla innolla, kun #HYYtymättömät on osa Helsingin yliopiston läpi lukuvuoden jatkuvaa ”HYVIÄ TEKOJA – Luovuta verta, tue tiedettä” -kampanjaa. Kampanjalla luodaan positiivista hyvän tekemisen meininkiä ja kannustetaan opiskelijoita ja henkilöstöä luovuttamaan verta sekä samalla tukemaan tiedettä.

Miksi luovuttaa? 

Joka arkipäivä tarvitaan noin 800 vapaaehtoista verenluovuttajaa, jotta noin 50 000 vakavasti sairasta potilasta (esim. keskosvauvat, syöpäpotilaat ja onnettomuuksien uhrit) saa tarvitsemansa hoidon vuosittain. Joskus se voit olla sinä – luovutettua verta ei voi korvata lääkkeillä. Monta kättä voi auttaa enemmän kuin yksi, joten laitetaan yhdessä veri kiertämään. Se ei maksa mitään!

Miksi järjestömme kannattaa osallistua kampanjaan? 

Verenluovutuskampanja starttaa 3.10.2016 ja kampanja-aikana 3.10.–30.11.2016 jäsenmääräänsä nähden prosentuaalisesti sekä määrällisesti eniten verta luovuttaneet järjestöt voittavat HYY:n saunatilan käyttöönsä illaksi. Lisäksi kaikki luovuttajat saavat #HYYtymättömät-haalarimerkin kiitokseksi urotyöstään.

Osallistukaa kampanjaan näin: 

1. Päivittäkää järjestönne VeriRyhmän yhteystiedot ilmoittamalla osoitteeseen sanomatalo.verenluovutus@veripalvelu.fi tämän vuotisen yhteyshenkilönne nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Mikäli edellisen yhteyshenkilön nimi on tiedossa, ilmoittakaa se viestissä. 
TAI Rekisteröikää järjestöllenne VeriRyhmä osoitteessa www.veripalvelu.fi/ryhmat. Nimetkää VeriRyhmänne ”HYY + järjestönne nimi”, esim. HYY-Stydi 
2. Ilmoittakaa kampanjassa mukanaolosta HYY:lle täyttämällä seuraava lomake: http://urly.fi/ELz
3. Käykää luovuttamassa verta porukalla tai yksitellen jossain pääkaupunkiseudun veripalvelutoimistoista tai verenluovutustilaisuuksista. Jotta pistelaskenta onnistuu, muistakaa mainita järjestönne nimi luovutuspaikan henkilökunnalle ilmoittautumisen yhteydessä.
Mikäli haluatte luovuttaa ryhmänä, sopikaa etukäteen luovutusaika puhelimitse verenluovutustoimiston kanssa, yhteystiedot löytyvät sivulta https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus/luovuta-verta/missa-luovutat. Näin Veripalvelu osaa varautua mahdollisiin ruuhkiin. Sopiva ryhmäkoko on n. 4-6 hlö ja luovutukseen kannattaa varata tunti.
4. Luovuttajaksi sopivuus kannattaa testata etukäteen osoitteessa www.sovinkoluovuttajaksi.fi. Myös verenluovuttajien maksuttomaan infopuhelimeen voi soittaa, jos jokin asia askarruttaa, p. 0800 0 5801.
5. Viestikää kampanjasta ja mahdollisista yhteisistä verenluovutuspäivistä omissa kanavissanne. Halutessanne voitte hyödyntää Veripalvelun nettisivuilta www.veripalvelu.fi löytyvää aineistopankkia.
6. Käyttäkää somessa hashtageja #HYYtymättömät2016 #HYYtymättömät #HYviätekoja #isokäsielämälle #VeriRyhmä jotta verenluovutushaaste leviää ja yhä useampi potilas saa apua. Kampanjasta tiedotetaan Facebookissa www.facebook.com/HYY.HUS ja www.facebook.com/veripalvelu. Seuratkaa meitä!

Yhteystietoja

Verenluovutuskampanjan yhteyshenkilö HYY, tiedottaja Siiri Salo, tiedottaja@hyy.fi
Veripalvelun yhteyshenkilö, sairaanhoitaja Linda Holmström, p. 029 300 1030
Helsinki, Sanomatalon veripalvelutoimisto, Töölönlahdenkatu 2, 2. krs, ma, ke, pe 11–19, ti, to 8–19, Ryhmävaraukset: 029 300 1030
Helsinki, Kivihaan veripalvelutoimisto, Kivihaantie 7, ma–to 11–18, pe 9–16, Ryhmävaraukset: 029 300 1020
Espoon veripalvelutoimisto, Kauppakeskus Iso Omena, Piispansilta 9, ma, ke 12–19, ti, to, pe 11–18, Ryhmävaraukset: 029 300 1040
Muut luovutuspisteet pääkaupunkiseudulla: www.veripalvelu.fi/verenluovutustilaisuudet 
www.veripalvelu.fiwww.sovinkoluovuttajaksi.fi
Maksuton luovuttajainfo, p. 0800 0 5801
www.facebook.com/HYY.HUSwww.facebook.com/veripalvelu

Suuren suosion saanut Anna Paavilaisen Play Rape on puhutteleva esitys valtarakenteista. Viime kädessä raiskaukset lavalla ovat ohjaajan ja työryhmän tulkintoja. Miten ne on kirjoitettu, miten ne halutaan lavalla esittää? Onko naishenkilön raiskaus perusteltua mieshenkilön hahmokehityksen kannalta? Tarvitaanko raiskauksia? Miksi ne näytetään graafisen yksityiskohtaisesti lavalla, vai voisiko ne jättää katsojan mielikuvituksen varaan? Anna Paavilaisen esitys on loistava, intensiivinen, herkkä ja raju.

HYYn jäsenille tarjous su 16.10 ja su 6.11. klo 19 näytöksiin liput vain 10 €/lippu (norm. opiskelijalippu 22 €), niin kauan kuin lippuja riittää.

Esitykset suurella näyttämöllä, kesto 1 tunti, ei väliaikaa.

Lippujen varaus p. 010 7331 331, mainitse koodi ”HYY yliopisto”. Liput lunastetaan Kansallisteatterin lippumyymälästä, ja HYYn jäsenyyden todistava opiskelijakortti tai yliopiston läsnäolotodistus on oltava mukana.

Lisätiedot esityksestä: http://www.kansallisteatteri.fi/esitykset/play-rape/

Herra kansleri, herra rehtori, hyvät ystävät,

On suuri kunnia pitää puhe täällä Helsingin yliopiston avajaisissa suuressa juhlasalissa. Teidän 800 kuuntelijan joukossa on niin uusia opiskelijoita, yliopiston henkilökuntaa kuin yliopiston ystäviä. Monella teistä on mahdollisuuksia ja valtaa muuttaa sekä yliopistoa että yhteiskuntaa.

Olin huolissani valmistellessani tätä puhetta. Toimin 27 000 opiskelijan yhteisön, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Saan koko opiskelijayhteisön äänen voimalla puhua teille tänään. Tästä huolimatta pelkäsin, että mitä tahansa nyt sanon, miten tieteellisesti näkökulmani perustelisin tai retorisesti taidokkaasti argumentoisin, en saisi muutettua teidän kuulijoiden asenteita tai toimintaa.

Yksi puhe harvoin muuttaa maailmaa. Mutta yksi puhe voi tarjota uuden ajatuksen, sytyttää kipinän kiivaaseen keskusteluun tai herättää halun ottaa kantaa esimerkiksi twitterissä.  

Yliopistomme tutkimus on monella alalla maamme arvostetuinta ja kansainvälisesti tunnustettua. Tutkijoiden intohimo tieteeseen ja totuuden etsimiseen on peruskivemme. Sama intohimo tulisi yliopistolla palaa opetukseen ja oppimiseen.
Tänä syksynä joukko innostuneita opiskelijoita aloittaa opintonsa ja on koko yliopistoyhteisön tehtävä ruokkia heidän tiedon nälkäänsä.

Opettajat, kannustan teitä haastamaan myös opiskelijat etsimään totuutta. Ottakaa heidät osaksi tiedeyhteisöä ja tutkimusryhmiä. Arvostetun 376 vuoden iän saavuttaneessa yliopistossa ei tarvitse käyttää 300 vuotta vanhoja opetusmetodeja. Vaatikaa opiskelijoilta keskustelua ja argumentointia. Rohkaiskaa opiskelijoita yhteistyöhön, tekemään projekteja ja harjoittelemaan kriittistä tiedon arviointia. Vaatikaa aikaa opetuksenne suunnitteluun ja suunnitelkaa.

Opiskelijat, kannustan teitä muuttamaan tätä yliopistoa. Etsikää totuutta ja pysykää uteliaina. Tutustukaa toisiinne yli tiederajojen, tutustukaa tutkijoihin ja professoreihin, kysykää ja kiittäkää, osallistukaa järjestötoimintaan, tehkää virheitä ja naurakaa.
En näe, enkä halua rakentaa tässä salissa vastakkainasettelua. Näen yliopistoyhteisön, jossa jokainen meistä arvostaa sivistystä, tutkimusta ja Helsingin yliopistoa. Uskon, että meidän visiomme unelmien yliopistosta on samanlainen. Korkeatasoinen tutkimus, innostava opetus ja näitä kahta yliopiston perustehtävää tukeva hallinto kasvattavat fukseista tulevaisuuden asiantuntijoita, tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia.

Kukaan meistä yliopistoyhteisön jäsenistä ei pärjää yliopistolla yksin. Meillä on velvollisuus tukea toisiamme totuuden etsimisessä, tieteen tekemisessä, oppimisessa sekä opiskelijoiden opintojen etenemisessä.
Meidän tulee arvostaa toistemme taitoja. Rakentaessamme tulevaisuuden yliopistoa tarvitsemme koko yhteisömme panoksen fuksista professoriin. Meidän tulee kuulla toisiamme. Ja meidän tehtävämme on nostaa tutkitun tiedon ääni yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Milloin sinä viimeksi olet kertonut omasta tieteenalastasi yliopiston ulkopuoliselle ihmiselle? Milloin sinä viimeksi olet kertonut ääneen, mitä olet tänään oppinut? Milloin sinä viimeksi olet ottanut kantaa asioihin: kirjoittanut mielipidekirjoituksen, osallistunut mielenosoitukseen tai twiitannut meille yliopistolaisille tärkeistä asioista?

Vain yhtenä yksittäisenä pienenä esimerkkinä: jos jokainen meistä twiittaisi nyt samaan aikaan saman twiitin, se takuulla huomattaisiin.
Hyvä yliopistoyhteisö: yhdessä me saamme äänemme kuuluviin.

Uudet opiskelijapalvelut aloittivat toimintansa 1.8.2016. Helsingin yliopiston opiskelijat ohjataan käyttämään lähipalvelupistettään kaikkiin opintoihin liittyvissä asioissa. Ylioppilaskunta kävi testaamassa lähipalvelupisteitä ja kertoo nyt kokemuksistaan sekä jakaa vinkkejä avun löytämiseksi.

Lähipalvelupisteet sijaitsevat jokaisella neljällä kampuksella: keskustassa kolme ja muilla kampuksilla yksi kullakin. Oman lähipalvelupisteesi löydät täältä. Testiryhmä suosittelee selvittämään lähipalvelupisteen sijainnin etukäteen, sillä osassa palvelupisteitä opastus oli puutteellinen. Jos olet tuutori, varmistathan että fuksisi tietävät, mistä neuvontaa saa.

Haasteita kaikilla testatuilla pisteillä

Meilahden palvelupisteeltä ohjattiin suoraan opintohoitajalle, kun kysyttiin opintovaiheisiin liittyvä kysymys. Neuvontaa ei valitettavasti ollut käyntihetkellä saatavilla ruotsiksi. Kuten aiemminkin, pre-klinikkavaiheen opiskelijoita neuvoo opintoneuvoja ja klinikkavaiheen opiskelijoita opintohoitaja.

Viikin lähipalvelut olivat helposti löydettävissä infokeskus Koronassa. Sieltä saadun ohjauksen perusteella kaikki opintoihin liittyvät asiat hoidetaan suoraan tiedekunnan kanssa. Ketä palvellaan ohjaamalla opiskelijat käyttämään lähipalvelupistettä, kun niillä on Viikissä selkeästi vain uudelleenohjaamisen funktio? Tämä tuntuu resurssien haaskaamiselta ja opiskelijan ajan tuhlaamiselta.

Metsätalon palvelupisteellä testaajamme päätyi neuvomaan vaihto-opiskelijaa, sillä osa opasteista oli vain suomeksi. Aidosti esteettömät palvelut edellyttävät toimivaa kolmikielisyyttä. Metsätalosta saavat apua kaikki humanistisen ja teologisen tiedekunnan opiskelijat. 

Siltavuorenpenkereen palvelupisteellä kaikkiin kysymyksiin vastattiin vain ohjaamalla seuraavalle henkilölle, joka ei ollut edes paikalla. Huomioikaa, että esimerkiksi liikkuvuuspalvelut ovat paikalla vain maanantaisin ja torstaisin klo 12-14. Lisäksi kaikki opasteet olivat vain suomeksi. 

Kruununhaan lähipalvelupisteellä testitiimimme testasi opintoneuvojilta saatavaa palvelua muun muassa rekisteröinteihin, vaihtoasioihin ja korvaavuuksiin liittyen. Oli alusta asti selvää, että lähipalvelupisteillä kaikki on vielä alkutekijöissään ja osa henkilöstöstäkin on uutta. Kaikki testitiimin jäsenet ohjattiin lopulta muualle selvittelemään asioita. Mikäli sinulla on vaihtoasioita, huomioithan, että liikkuvuuspalvelut sijaitsevat opintoneuvonnan viereisessä huoneessa. Kurssien vastaavuus- ja kokonaisuuksien rekisteröintiasioissa parhaiten sinua palvelevat oppiaineen koulutussuunnittelijat, joiden yhteystiedot saat lähipalvelupisteeltä tai lähipalvelutiimien sivuilta.

Palvelut kehittyvät rutiinin myötä

Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että lähipalvelupisteiltä löytää varmimmin apua yleisiin tiedekuntatason kysymyksiin. Palvelu oli ystävällistä ja sitä sai muutaman minuutin jonotuksen jälkeen. Aina pyritään etsimään henkilö, joka voi hoitaa asiaa eteenpäin. Henkilöstöstä osa on nyt lähes kokonaan uusissa tehtävissä, eivätkä välttämättä tunne tiedekuntien kurssitarjontaa ja erityispiirteitä vielä kunnolla. 

Selkeimmät haasteet ylioppilaskunnan mielestä ovat kolmikielisyyden sekä yksityisyyden puute; palvelupisteiden opasteet eivät olleet kunnossa kv-opiskelijoita ajatellen ja palvelupisteillä ei ole mahdollista asioida kahden kesken. 

Yliopisto toivoo palautetta uusista opiskelijapalveluista. Sitä voi antaa täällä. Kaikissa tilanteissa lisää tietoa voi kysyä myös HYYn hallituslaisilta ja asiantuntijoilta.