Media & arkisto

Uutiset

HYY ja Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali tarjoavat HYYn jäsenille R&A-sarjakortin erikoishintaan 10 € alennuksella ja näytöslippuja HYY-sarjaan puoleen hintaan! Rakkautta & Anarkiaa –festivaali järjestetään 30. kerran 14.–24.9.2017.

HYYn jäsenet voivat ostaa sarjakortteja (11 näytöksen sarjakortti + katalogi) alennettuun hintaan (–10 €) perjantaista 1.9. alkaen Kino Engelistä (Sofiankatu 4) teatterin aukioloaikoina. Sarjakortteja saa 7.9. alkaen myös Kinopalatsista ja Festivaalikeskuksesta (Yrjönkatu 27).

HYYllä on festivaalilla oma opiskelijasarja. HYYn jäsenille on tarjolla viisi elokuvaa puoleen hintaan ma–pe 18.–22.9. Näytöslippuja voi ostaa 7.9. klo 10 alkaen Kino Engelistä, Kinopalatsista sekä Festivaalikeskuksesta Yrjönkadulla. Festivaalin aikana lippuja saa kaikista näytösteattereista.

HYY-sarjan näytökset Savoy-teatterissa

Ma 18.9. klo 16.00 A Ciambra 

Ti 19.9. klo 16.00 A Gentle Creature 

Ke 20.9. klo 16.00 David Lynch: the Art Life 

To 21.9. klo 16.00 Newton 

Pe 22.9 klo 16.00 The Summit (Helsingin yliopiston professori Teivo Teivaisen videoalustuksella)

Erikoisihintaista sarjakorttia ja opiskelijasarjan näytöslippuja ostettaessa on näytettävä HYYn jäsenyyden todistava, syyslukukauden 2017 voimassa oleva opiskelijakortti tai Helsingin yliopiston opiskelutodistus ja henkilöllisyystodistus. Alennushintaisia sarjakortteja voi ostaa yhden per henkilö, HYY-sarjan näytöslippuja yhden kappaleen kuhunkin näytökseen. 

Festivaalin koko ohjelmisto julkistetaan perjantaina 1.9.2017.

Helsingin yliopiston hallitus on yliopiston ylin päättävä toimielin. Hallitukseen valitaan tänä syksynä kaksi opiskelijajäsentä, joista päätöksen tekee Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Hallituksen opiskelijajäsenten toimikausi on kaksi vuotta ajalla 1.1.2018–31.12.2019. Haku päättyy 7.9.2017 klo 12.00. Lisätietoa täällä.

Valtiovarainministeriö on tilannut kolmelta ekonomistilta, Bengt Holmströmiltä, Sixten Korkmanilta ja Vesa Vihriälältä, kolmisivuisen talouspoliittisen muistion evästykseksi hallituksen tuleviin budjettineuvotteluihin. Julkisen talouden ja työllisyysasteen lisäksi Holmström, Korkman ja Vihriälä antavat ministeriölle neuvoja myös korkeakoulupolitiikkaan. Lyhyeen muistioon mahtuu paljon poleemista, muun muassa opintotuen sitomista entistä tiukemmin opintojen etenemiseen ja lukukausimaksuja kaikille opiskelijoille.

Aloitetaan hyvistä ehdotuksista. Kolmikon tavoitteena on kohentaa suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa sekä kehittää koulutusjärjestelmän rakennetta ja toimintatapoja. Ekonomistit toivovat myös lisää ulkomaisia osaajia. Kaikki ovat helposti allekirjoitettavia tavoitteita, sillä korkeakoulutettujen nuorien määrän kasvu on Suomessa pysähtynyt ja asema suhteellisesti heikentynyt muihin OECD-maihin verrattuna.

Valitettavasti monet Holmströmin, Korkmanin ja Vihriälän korjauskeinoista kuvaavat tulevaisuuden sijaan pikemminkin nykytilaa. Muistiossa esitetyt laaja-alaiset kandidaatintutkinnot ovat jo nyt todellisuutta suuressa osassa kotimaisia monialayliopistoja; hyödyllisintä olisi nyt tarkkailla, millaisia vaikutuksia tuoreilla koulutusuudistuksilla on.

Pahimmillaan kolmikon ehdottamat lääkkeet aiheuttavat monin verroin pahempia sivuvaikutuksia kuin hoidettava vaiva. Heidän ehdottamansa uusi opiskelijavalinta kandidaatin- ja maisterintutkinnon välille tuntuu nurinkuriselta tilanteessa, jossa opintopolun nivelvaiheet saavat jo nykyisin aikaan tarpeetonta tyhjäkäyntiä. Bolognan prosessiin on turha vedota, sillä suomalainen perustutkintorakenne on ollut jo vuodesta 2005 kaksiportainen, eikä opiskelijoiden valinta suoraan maisterintutkintoon ole sen kanssa ristiriidassa. Liikkuvuutta yliopistojen välillä voi lisätä myös nykyisessä järjestelmässä. 

Holmströmin, Korkmanin ja Vihriälän mukaan opintotuki ja opiskeluoikeus tulisi sitoa tiukasti opintojen etenemiseen. Heiltä taisi unohtua, että jo nyt opintotukeen kuuluu opintopisteiden vähimmäissuoritusvaatimus ja että opintotuki on jyvitetty erikseen kandidaatin ja maisterin tutkintoon ja että opintoaikoja on rajattu jne. jne. Opiskelijaa ei välttämättä kannattaisi työntää vain syvemmälle byrokratiaviidakkoon, vaan tarvetta olisi pikemmin norminpurkutalkoille.

Lopuksi vaikeimpaan asiaan eli korkeakoulujen rahoitukseen. Ekonomistit katsovat, ettei korkeakouluille löydy nykyistä enempää pysyvää julkista rahoitusta, joten ainut keino on turvautua opiskelijoilta kerättäviin lukukausimaksuihin. Holmströmin, Korkmanin ja Vihriälän voi kuvitella hyräilevän lastenlaulua kolmesta iloisesta rosvosta: ”kun pakko on niin siepataan, ei tarpeetonta milloinkaan…”

HYY on tänä vuonna kommentoinut lukukausimaksuja jo useampaan otteeseen. Ekonomistikoplan sivulauseessa mainitsema ”hyvin suunniteltu opintolainajärjestelmä” ei suinkaan ratkaise sosiaaliseen liikkuvuuteen liittyviä ongelmia, sillä nimenomaan pienituloisten perheiden lapset vierastavat opintolainan ottamista (Callender & Mason 2017, 41-42; Otus 2013, 34)*.

Mitkä olisivat toimivia vaihtoehtoja?

Nyt kun talous osoittaa elpymisen merkkejä olisi aiheellista tarkastella jo tehtyjä koulutusleikkauksia kriittisin silmin. Esteet ovat poliittisia, eivät taloustieteellisiä. Ulkomaalaisten osaajien saamiseksi Suomi voisi esimerkiksi lakata karkottamasta väitöskirjatutkijoita ja poistaa EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrää kutistavat lukukausimaksut

Valtiovarainministeriöstä on viime vuosina kehittynyt eräänlainen yleisministeriö, jolla on valta kommentoida myös muiden ministeriöiden sisäisiä asioita. Toivottavasti valtiovarainministeri Petteri Orpo ymmärtää jättää Holmströmin, Korkmanin ja Vihriälän koulutuspoliittiset neuvot omaan arvoonsa. Niillä ei pelasteta Suomen taloutta — eikä ainakaan yliopistoja.

Heikki Isotalo
Asiantuntija, koulutuspolitiikka

*Lisätty lähde sosiaalisessa mediassa nousseen huomion perusteella. Pienituloisten velanottamisen vierastamisesta on empiiristä tutkimusta Englannista.
Callender, Claire ja Mason, Geoff (2017) Does Student Loan Debt Deter Higher Education Participation? New Evidence from England. Annals of the American Academy of Political and Social Science, vol. 671.

Oletko innostunut juhlien järjestämisestä? Haluatko olla mukana tekemässä säkenöivää vuosijuhlaa upeissa puitteissa? Tule mukaan HYYn vuosijuhlatiimiin!

HYYn 149. vuosijuhla järjestetään torstaina 23.11.2017 Crowne Plaza -hotellin monipuolissa tiloissa. Elegantin pöytäjuhlan jälkeen ilta jatkuu kaikille avoimien jatkojen merkeissä pitkälle yöhön. Luvassa on syksyn upeimmat juhlat ja kenties yksi opiskelijaelämäsi unohtumattomimmista hetkistä, jonka järjestelyyn sinulla on nyt mahdollisuus osallistua!

Haemme vuosijuhlatiimiin kahta laulunjohtajaa ja 3-4 airutta. Laulunjohtajana juonnat pöytäjuhlaa, olet avainasemassa juhlan tunnelman luomisessa ja pääset vaikuttamaan juhlan lauluihin. Jos olet rohkea esiintyjä ja sinulla on kokemusta laulunjohtamisesta, tule mukaan tiimiin! Tehtävään voi hakea myös parina.

Airueena puolestaan pääset mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan juhlan sisältöön ja yksityiskohtiin liittyviä asioita niin ennen juhlaa kuin juhlan aikanakin. Tärkeintä on, että olet innostunut ja valmis monenlaisiin tehtäviin aina koristelusta kukkien noutamiseen ja vieraiden ohjaamiseen juhlassa.

Laulunjohtajat ja airuet pääsevät osaksi fantastista vuosijuhlatiimiä sekä nauttimaan vuosijuhlasta ilmaiseksi - puhumattakaan huikeasta kokemuksesta ison vuosijuhlan järjestämisestä. Vuosijuhlatiimille järjestetään myös juhlan jälkeen kiitos-ilta.

Kiinnostuitko? Huippua! Laita viestiä osoitteeseen emma.korhonen@hyy.fi (viimeistään 15.9.)

Lisätietoja:
Emma Korhonen, vuosijuhlamestari p.0405765841, emma.korhonen@hyy.fi