Media & arkisto

Uutiset

Miksi yliopistolaki pitäisi avata turhaan?

Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti tänä keväänä Korkeakouluvisio 2030 -hankkeen, johon kutsuttiin osallistumaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluväkeä sekä keskeisiä sidosryhmiä yhteiskuntaelämän eri osa-alueilta. Visiotyö oli lähtökohdiltaan lupaava, sillä viime vuosina yliopistojen kehittäminen on ollut poukkoilevaa ja hallituskausiin sidottua.  

Visiotyön viime metreillä opetusministeriö on esittänyt yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä siirrettäväksi yhden korkeakoululain piiriin (Helsingin Sanomat 4.9.2017 http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005352698.html). Tämä ehdotus ei ole ollut aikaisemmin esillä julkisissa tilaisuuksissa, vaan ministeriö on nostanut aiheen pöydälle kuulematta lainkaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteisöjä.  

Konkreettisista tavoitteistaan ministeriö on ollut vaitonainen, lukuun ottamatta mahdollisuutta yhdistää yliopistoja ja ammattikorkeakouluja keskenään. Nyt ministeriön esityksestä jättää auki sen, onko yliopistolaki tarkoitus myllätä kokonaan uudelleen.  

Korkeakouluvisio-hankkeen yhteydessä on esitetty monia kannatettavia tavoitteita, kuten korkeakoulutettujen määrän kasvattamista puoleen ikäluokasta, aiempaa laajempia monitieteisiä koulutusohjelmia ja joustavampaa liikkuvuutta ohjelmien ja korkeakoulujen välillä. Yhteenkään tavoitteista ei tarvita uutta lainsäädäntöä. Ne onnistuvat vallan mainiosti ilman yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien kokonaisremonttia.  

Korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen – tai edes ylläpitäminen nykyisellään – edellyttää tuhoisien koulutusleikkausten perumista ja yliopistojen rahoituksen turvaavan yliopistoindeksin palauttamista. 

Monitieteiset koulutusohjelmat ja suurempi liikkuvuus puolestaan vaativat yt-neuvottelujen ja säästöjen sijaan työrauhaa korkeakouluihin, jotta henkilöstöllä on todella aikaa ja resursseja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on vienyt läpi kunnianhimoisen koulutusohjelmauudistuksen, jonka tarkoitus on ollut perustaa nimenomaan aiempaa laaja-alaisempia ja monitieteisempiä koulutusohjelmia. 

Hakeeko opetusministeriö siis lakiuudistuksella kenties jotain aivan muuta? Tuodaanko yliopistot ja ammattikorkeakoulut askel askeleelta toisiaan lähemmäs, jolloin niiden tutkimukseen ja työelämään suuntautuneet profiilit hukkuvat matkan varrella? Harkitaanko toiseen tutkintoon lukukausimaksuja? Ollaanko ylioppilaskuntien lakisääteistä asemaa ja yliopistodemokratian periaatteita muuttamassa? 

Kysymme vilpittömästi, sillä korkeakouluvisio tai opetusministeriön ehdotus lakiuudistukseksi eivät anna vastauksia. 

Arvon opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, luovuttaisiinko ylhäältä päin johdetuista lakiuudistuksista ja keskityttäisiin toiminnan kehittämiseen koko korkeakouluyhteisön – eli myös opiskelijoiden ja henkilöstön – voimin?


Laura Luoto, HYYn hallituksen puheenjohtaja
laura.luoto@hyy.fi
0505439610

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) esittää valtiotieteiden ylioppilas Joel Lindqvistiä ja valtiotieteiden ylioppilas Ada Saarista Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitukseen vuodelle 2018.

HYYn hallituksessa Lindqvist on tänä vuonna vastannut kaupunkiasioista ja asumisesta. Saarinen on HYYn hallituksen varapuheenjohtaja ja vastaa edunvalvonnan koordinoinnista ja viestinnästä sekä toimeentulosta. 

Yhteiskuntapolitiikka opiskeleva Lindqvist, 23, on vetänyt HYYssä muun muassa pääkaupunkiseudun opiskelijaverkosto World Student Capitalin kuntavaalikampanjaa Helsingissä. Kampanja tuki opiskelevia ja nuoria ehdokkaita vaaleissa. SYL:n hallitukseen Lindqvist tuo kaikkea vaalikampanjassa kerryttämänsä osaamisen.

”Nyt siitä on ihan mustaa valkoisella: Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen on laskenut, että opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jonka tulot ovat laskeneet vuosina 2011–2018. Näinä aikoina opiskelijaliikkeen tulee olla valppaampana kuin koskaan. Ensi vuonna meidän täytyy tehdä hartiavoimin töitä sen eteen, että myös opiskelijoiden ääni kuullaan tämän maan päätöksenteossa”, Lindqvist linjaa.

Saarinen, 24, opiskelee yleistä valtio-oppia, ja hänellä on pitkä kokemus opiskelijajärjestötoiminnasta. Hän on vastannut muun muassa HYYn linjapaperin uudistamisesta ja #äläkelaamunsuhdetta-kampanjasta, jonka tavoitteena on yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuuden purkaminen. SYL:n hallituksessa hän haluaisi jatkaa työtä edunvalvojana opiskelijoiden oikeuksien puolesta.

”Eduskuntavaalit 2019 ovat ylioppilasliikkeelle näytön paikka. Meidän tulee nostaa esille ja ottaa kantaa moniin kysymyksiin opiskelijan sosioekonomisesta asemasta, koulutuksen merkityksestä ja sukupolveamme kohtaavista haasteista“, Saarinen vaatii.

”Joel on tänä vuonna vastannut HYYn kuntavaalikampanjasta, joka onnistui upeasti. Saimme monia HYYn tavoitteita Helsingin kaupungin strategiaan. Joelilla on taktista silmää vaikuttamistyölle, hän on kokenut lobbaaja ja joviaali työtoveri. Ada ideoi meidän #äläkelaamunsuhdetta-kampanjan, joka sai huomiota monessa valtakunnallisessa mediassa. Ada on luova tekijä, jolla on paloa tehdä töitä opiskelijoiden hyväksi”, hehkuttaa hallituksen puheenjohtaja Laura Luoto.

SYL valitsee vuoden 2018 hallituksen liittokokouksessaan Tampereella 17.–18.11. SYL valvoo opiskelijan etua valtakunnan tasolla ja ottaa kantaa koulutuspoliittisiin, sosiaalipoliittisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin.

Lisätietoa:

Joel Lindqvist
joel.lindqvist@hyy.fi
040 570 3980

Ada Saarinen
ada.saarinen@hyy.fi
050 595 0328

Laura Luoto, HYYn hallituksen puheenjohtaja
laura.luoto@hyy.fi
050 543 9610

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) perustajayhteisö ja merkittävä taustavaikuttaja. Haemme nyt Hoasin valtuuskuntaan 3 varsinaista ja 3 varajäsentä toimikaudelle 2018–2019. HYYn edustajista valitaan myös valtuuskunnan varapuheenjohtaja.


Hoasin valtuuskunnan tärkein tehtävä on valvoa Hoasin hallituksen toimintaa. Tarvittaessa se myös nimeää Hoasin hallituksen jäseniä. Hoasin valtuuskuntaan kuuluu 16 jäsentä ja se kokoontuu vuosittain pääsääntöisesti kevät- ja syyskokoukseen.

Sääntömääräisten kokouksien lisäksi valtuuskunta voidaan kutsua koolle myös ideoimaan, sparraamaan ja kehittämään Hoasia. HYY tarjoaa koulutusta ja taustatukea tehtävään. Hoasin valtuuskunnan jäsenyys on luottamustoimi, josta ei makseta palkkiota.

Hakijoilta edellytetään kiinnostusta opiskelija-asumiseen, motivaatiota toimia Hoasin tarkoituksen, eli opiskelijoiden asuntotilanteen helpottamisen eteen sekä innostusta kehittää Hoasia. Hoasin toimintaympäristön tuntemus ja valmius toimia yhteistyössä HYYn kanssa edesauttavat luottamustoimen menestyksekästä hoitamista. Lisäksi Hoasilla asuminen, asukastoimikunta-aktiivisuus ja kokemus HYYn toiminnasta luetaan hakijoiden eduksi.



Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään toimittamaan sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@hyy.fi viimeistään keskiviikkona 11.10.2017. Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan etunimet, sukunimi, henkilötunnus, osoite, kotipaikka, kansalaisuus, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Jos olet kiinnostunut valtuuskunnan varapuheenjohtajuudesta, muista mainita se hakemuksessasi. Voit liittää mukaan myös CV:si. Ylioppilaskunta toivoo hakijoiksi eri sukupuolten edustajia ja eri opintojen vaiheissa olevia hakijoita monipuolisista taustoista.

Tutustu Hoasin sääntöihin täällä:
https://www.hoas.fi/globalassets/hoas-osion-liitteet/saation-saannot.pdf

Lisätietoja:
HYYn asumisen asiantuntija Sofia Lindqvist, etunimi.sukunimi@hyy.fi, 050 543 9605

Poliisi on myöntänyt ilmauksen järjestäjille luvan kokoontua ylioppilastalojen välissä perjantaihin 15.9. Klo 18 asti. Ennen sitä poliisi ei voi eikä aio puuttua ilmaukseen, ellei ilmene esimerkiksi väkivallan uhkaa.

Ylioppilaskunta on monikulttuurinen yhteisö, joka vastustaa rasismia eikä hyväksy minkäänlaista syrjintää. Arvojamme ovat inhimillisyys ja vastuullisuus, joiden toteutumista edistämme niin yliopistossa, ylioppilaskunnassa kuin kaikkialla yhteiskunnassa.

Jatkamme yhteydenpitoa poliisin kanssa ja olemme tehneet heille selväksi, ettemme hyväksy heidän ratkaisuaan sallia mielenilmaus aukiolla.

Emme voi sietää sitä, että turvapaikanhakijoita vastaan hyökkäävä järjestäytynyt liike käyttää opiskelijoiden omistamaa tilaa toimintaan, joka herättää pelkoa ja turvattomuutta etenkin rodullistetuissa ihmisissä. Ylioppilaskunnan tiloihin on kaikilla oltava mahdollisuus saapua ilman tarvetta pelätä.

Lukuvuosi on juuri alkanut, ja ylioppilaskunnan tiloja käyttävät monet vasta Suomeen saapuneet kansainväliset opiskelijat. Heidän ensi kosketuksensa uuteen kotikaupunkiin ja yliopistoon ei voi olla toistuvasti väkivaltaisesti, rasistisesti ja uhkaavasti toiminut ääriliike.

HYY varaa ylioppilastalojen välisen aukion omalle toiminnalleen lauantaista 16.9. voidakseen pitää aukion turvallisena tilana kaikille opiskelijoilleen.

HYY etsii joukkoonsa viestintäasiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen 3.10. alkaen tai sopimuksen mukaan.

Meillä on paikka uudelle viestintäasiantuntijalle. Uusi asiantuntijamme syttyy yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, kohderyhmien kohauttamisesta ja työyhteisönsä sparrauksesta. Hän siivilöi toiminnastamme 27 000 jäsentämme, mediaa, päättäjiä tai sidosryhmiä kiinnostavat asiat – ja kertoo ne kiinnostavasti ja oikeissa kanavissa. 

Viestintäasiantuntija vastaa HYYn monipuolisesta viestinnästä ja tukee koko organisaation vaikuttamistyötä. Palvelumme, tapahtumamme ja edunvalvontatyömme kaipaavat kaikki omaa otettaan viestintään, ja asiantuntijana taidat oikeiden sisältöjen, sävyjen ja kanavien valinnan. Viestintäasiantuntija kehittää ja hallitsee HYYn sosiaalisia medioita ja verkkosivuja, kirjoittaa tiedotteet, ideoi ja editoi kannanottoja ja lausuntoja sekä tuottaa julkaisuja ideoista painoon asti. Hän pitää luontevasti ja johdonmukaisesti yhteyttä mediaan ja sidosryhmiin. Työyhteisölle viestintäasiantuntija on sisäinen sparraaja, kouluttaja ja päivittäinen konsultti.

Me olemme:

Ylioppilaskunta, joka palvelee noin 27 000 Helsingin yliopiston opiskelijaa
Tehokas, aktiivinen ja innostava työyhteisö, johon kuuluu mm. 8 asiantuntijaa ja 12 hallituksen jäsentä, jotka ovat opiskelijoita

Sinulta odotamme:

Kokemusta viestintätyöstä ja sosiaalisen median käytöstä tavoitteelliseen viestintään
Erityisesti intoa strategiseen viestintään ja brändin hallintaan
Hyviä viestintätaitoja, etenkin sisällöntuotannon ja sosiaalisen median hallintaa
Luontevaa suullista ja virheetöntä kirjallista suomen kielen taitoa – hyvä kielitaito englanniksi ja ruotsiksi lasketaan eduksi
Hyviä projektinhallintataitoja sekä kokemusta julkaisujen tuottamisesta ja toimittamisesta
Erinomaisia tiimityöskentelytaitoja
Paineensietokykyä nopeasti muuttuvissa tilanteissa
Korkeakouluopintoja

Meiltä saat:

Ylioppilaskuntien TES:n (2 270, 85 €/kk) mukaista palkkaa mahdollisine koulutus- ja kokemuslisineen sekä lounasedun
Joustavat työajat ja etätyömahdollisuudet
Koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia
Rennon ja hauskan työyhteisön

Lähetä meille vapaamuotoinen, enintään sivun pituinen hakukirjeesi, jossa kerrot, mikä tekee sinusta hyvän viestijän ja miksi olisit juuri etsimämme asiantuntija. Liitä mukaan ansioluettelosi.

Lähetä hakemus liitteineen osoitteeseen hallinto@hyy.fi otsikolla "Viestintäasiantuntija".

Haku päättyy torstaina 21.9. klo 12.00. Haastattelut pidetään ensisijaisesti 27.9 ja mahdollisuuksien mukaan 26.9. Valinta tehdään perjantaihin 29.9. mennessä.  

Lisätietoja antavat pääsihteeri Jannica Aalto (0400 816 426) ja hallituksen puheenjohtaja Laura Luoto (050 543 9610).

HYY korostaa toiminnassaan monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Toivomme hakijoiksi mahdollisimman runsaslukuista joukkoa eritaustaisia ihmisiä.

”Pakkojäsenyys on ylioppilaskunnille avoin piikki kasvattaa budjettia. Vain pieni osa ylioppilaskuntien jäsenmaksuista käytetään ylioppilaskuntien lakisääteisten tehtävien järjestämiseen. Ylioppilaskunnat ja ylioppilaskuntien palkkalistoilla olevat työntekijät keksivät itselleen jatkuvasti uusia tehtäviä ja pakollinen jäsenyys mahdollistaa jäsenmaksujen jatkuvan korottamisen.”

- Eroaylioppilaskunnasta.fi

HYY ei tuhlaa rahojaan päähänpistoihin, vaikka niin joskus sitkeästi väitetään. Ylioppilaskunta käyttää varojaan siihen, että opiskelijat voisivat elää mahdollisimman hyvää elämää.

HYYn talouden suunnittelua ohjaa nykyisin kunnianhimoinen tavoite: jäsenmaksuttomuus vuonna 2025.

Mistä ylioppilaskunnan rahat tulevat?



Ylioppilaskunnan rahat tulevat kahdesta lähteestä. Kolmasosa on peräisin jäsenmaksuista ja kaksi kolmasosaa HYY Yhtymän voitonjaosta. HYY Yhtymän osuutta on tarkoitus kasvattaa entisestään, vaikka HYYn jäsenmaksu on jo nyt alhaisin Suomen ylioppilaskunnista.

HYYn tärkeimmät tulonlähteet ovat sen keskustassa omistamat kiinteistöt, kuten ylioppilastalot ja Kaivopiha. Niiden lisäksi HYY Yhtymä saa tuloja muun muassa sijoitustoiminnasta sekä majoitus- ja ravintolaliiketoiminnasta.



Mihin ylioppilaskunta käyttää rahaa?



Ylioppilaskunta käyttää rahaa jäsentensä palveluihin, mahdollistaa järjestökenttänsä toiminnan ja parantaa opiskelijoiden yhteiskunnallista asemaa. Ylioppilaskunta huolehtii myös opiskelijaedustajien valitsemisesta yliopiston hallintoon ja rahoittaa sekä osallistuu ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimintaan. Kaikilla näillä tavoilla ylioppilaskunta toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä opiskelijoiden yhteiskunnallisen aseman edistäjänä.



Rahojen käytöstä päättää demokraattisesti valittu ylioppilaskunnan edustajisto. Vuosittaisten budjettien valmistelu on taloushallinnon ammattilaisen käsissä. Ylioppilaskunnan suurimmat kuluerät ovat henkilöstö, tilat ja järjestöille myönnettävät toiminta-avustukset. Ylioppilaskunnan henkilöstöön kuuluu puolipäiväistä korvausta saava hallitus, 8 asiantuntijaa, AD, kolme sihteeriä, arkistonhoitaja ja kaksi Pikku HYYn lastenhoitajaa. Heidän avullaan HYY pystyy tuottamaan palvelunsa ja pitämään huolen siitä, että opiskelijoiden ääni kuuluu niin yliopistolla, kaupungissa kuin koko maassa.



Tarjoamalla piirissään toimiville noin 250 järjestölle tiloja ja tukia ylioppilaskunta mahdollistaa monimuotoisen opiskelijaelämän, jossa on sijaa kaikille jäsenille.

Millaiset tulevaisuuden näkymät ovat?



Suunnitelmat ovat suuria: ylioppilaskunta pyrkii jäsenmaksuttomuuteen vuoteen 2025 mennessä. Toiminnan koko on tarkoitus pitää kutakuinkin samana. Se edellyttää, että HYY Yhtymä pystyy kasvattamaan tulostaan ja voitonjakoaan ylioppilaskunnalle. Lisäksi ylioppilaskunta pyrkii kerryttämään käyttörahastoaan yhden vuoden menoja vastaavalle tasolle. Käyttörahaston varoilla toiminta voidaan turvata Yhtymän tuloksen ehtymisen tai suurten yllättävien menojen varalta.


Tavoitteiden yhteensovittaminen vaatii tarkkaa ja pitkäjänteistä punnintaa jäsenmaksujen tason ja tulevien menojen välillä. Jos esimerkiksi jäsenmaksua laskettaisiin reilusti jo nyt, käyttörahasto voi jäädä kertymättä, tai HYY Yhtymältä olisi pakko tulouttaa rahaa, jota se taas tarvitsisi uusiin investointeihin.



HYY Yhtymä on tehostanut toimintaansa ja tehnyt merkittäviä uusia investointeja, joita on luvassa paljon lisää. Merkittävimpiä ovat lukuisat uudet tontit, joista ylioppilaskunta saa vuosikymmenien ajan tasaista vuokratuottoa. Uusiin investointeihin liittyy aina riski, mutta se on pyritty minimoimaan sijoituskohteiden tarkalla valinnalla.

Ylioppilaskunta on monin tavoin perheyrityksen kaltainen. Lyhyen aikavälin voittojen tavoittelu ei olisi vastuullista; meidän kvartaalimme on yhden sukupolven mittainen.

Tulevien opiskelijasukupolvien on saatava hyötyä ylioppilaskunnan vuosisatojen aikana kerryttämästä omaisuudesta.



Lauri Linna

HYYn hallituksen talousjohtokunnan puheenjohtaja
lauri.linna@hyy.fi