Media & arkisto

Uutiset

Vuosittain lokakuussa tehtävä opintojen edistymisen seuranta koskee jatkossa koko opiskeluaikaa ja seurannassa huomioidaan kaikki korkeakouluopinnot. Muutos parantaa montaa korkeakoulututkintoa samanaikaisesti suorittavien tilannetta. Toisaalta se tuo seurannan piiriin myös keskeytyneet opinnot ja niihin käytetyt tukikuukaudet, kun uusien opintojen aloittaminen ei enää nollaa opintojen riittävää edistymistä. Opiskelija voi kuitenkin mahdolliseen selvityspyyntöön vastatessaan selvittää syyt, joiden vuoksi hän keskeytti aiemmat opintonsa. Kela pyrkii huomioimaan tämän päätöksissään.

Kela tarkistaa vuosittain lokakuussa, ovatko korkeakouluopiskelijan opinnot edistyneet riittävästi. Ensi lokakuussa tehtävä seuranta koskee lukuvuotta 1.8.2017-31.7.2018 ja koko sitä aikaa, jonka opiskelija on opiskellut korkeakoulussa Suomessa. Edistymisen seurannassa huomioidaan kaikki kotimaisten korkeakouluopintojen suoritukset ja käytetyt tukikuukaudet aikaisintaan 1.8.2011 alkaen.

Opintopisteitä tulee olla keskimäärin vähintään 5 käytettyä tukikuukautta kohti ja jokaisen lukuvuoden aikana vähintään 20 opintopistettä. Kelan seurannassa tarkastellaan edeltävän lukuvuoden tai tarvittaessa koko opiskeluajan keskimääräistä opintopistemäärää. Jos opiskelija tietää, ettei opintosuorituksia kerry riittävästi, hän voi perua tai palauttaa opintotukea. 20 opintopisteen vähimmäisvaatimukseen tukikuukausien palauttaminen ja peruminen ei kuitenkaan vaikuta. Uutta muutoksessa on se, että niin sanottu vähimmäissuoritusvaatimus ei koske lukuvuotta, jonka kevätlukukauden aikana opiskelija suorittaa korkeakoulututkinnon.

Jos opiskelija valmistuu ennen seurantaa, hän on edistynyt opinnoissaan riittävästi. Jos opinnot jatkuvat korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen, opintosuoritukset ja tukikuukaudet huomioidaan tutkinnon suorittamiskuukauden jälkeiseltä ajalta, eli esimerkiksi kandidaatin tutkinnon suorittaminen nollaa seurannan.

Lisätietoja Kelan sivuilta.

Hannele Kirveskoski
Asiantuntija (toimeentulo, kansainvälisyys)
hannele.kirveskoski@hyy.fi
050 543 9608

HYYn hallitus on valinnut Jaakko Kalskeen HYYn järjestöasiantuntijaksi. Hän aloittaa tehtävissään huhtikuun alussa.

Järjestöasiantuntija vastaa HYYn piirissä toimiville järjestöille suunnatusta koulutuksesta, neuvonnasta ja tiedottamisesta sekä järjestöpalveluiden ja -avustusten koordinoinnista ja kehittämisestä. Lisäksi järjestöasiantuntijan toimenkuvaan kuuluu järjestötietokantojen ylläpito, talousjohtokunnalle esittelijänä toimiminen sekä tila-asioiden hoito. 

Aiemmissa tehtävissään Kalske on työskennellyt ammattiliitto YKAn (Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry) opiskelija-asiamiehenä ja Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat ry:n pääsihteerinä. Hän on myös toiminut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä osastonsihteerinä sekä tutkimus- ja kehittämisavustajana. 

HYYstä Kalskeella on vankka tausta. Hän on toiminut Valtio-opin opiskelijat ry:n puheenjohtajana ja tiedottajana. Hänellä on myös kokemusta tiedekuntatason tiedotus- ja tilavastaavan tehtävistä sekä varapuheenjohtana toimimisesta. Hän on toiminut myös hallopedinä ja kuraattorina. 

29-vuotias Kalske on valtiotieteiden maisteri pääaineenaan valtio-oppi politiikan tutkimuksen linjalla, pitkänä sivuaineenaan viestintä. Lisäksi Kalske on teologian ylioppilas. 

‘’Uusista tehtävistäni olen erittäin otettu ja iloinen. Edeltäjäni on jättänyt minulle mainiot lähtökohdat toiminnan jatkamiseen ja kehittämiseen, ja näitä molempia suunnittelen tekeväni. Odotan innolla paitsi työskentelyä HYYn toimistolla, mutta myös yhteistyötä järjestöjen kanssa!’’ Kalske kuvaa työn aloitustaan. 

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Ylioppilaslehden Kustannus Oy hakevat päätoimittajaa Ylioppilaslehteen määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 1.8.2018–31.5.2020.

Päätoimittaja vastaa Ylioppilaslehden ja muiden Ylioppilaslehden Kustannus Oy:n tuotteiden julkaisemisesta, toimittamisesta ja sisällöstä sekä toimii toimituksen esihenkilönä. Päätoimittaja toimeenpanee yhtiön strategiaa, rekrytoi Ylioppilaslehden toimituksen ja vastaa lehden taloudesta Ylioppilaslehden Kustannus Oy:n hallitukselle. Lisäksi päätoimittaja edustaa lehteä ja nuoren sukupolven ääntä useissa julkisissa yhteyksissä.

Lähivuosina Ylioppilaslehden tavoitteena on laajentaa kohderyhmäänsä, vahvistaa digitaalisia kanaviaan ja monipuolistaa tarjontaansa. Hakijalta edellytetään paitsi osaamista toteuttaa näitä painotuksia, myös näkemystä luotsata yli 100-vuotiasta instituutiota. Tehtävässä menestyminen edellyttää journalistisen osaamisen lisäksi myös valmiuksia rekrytointiin ja esihenkilötyöhön, johtamis- ja talousosaamista sekä ymmärrystä media-alasta. Eduksi katsotaan soveltuvat opinnot ja ymmärrys opiskelijamaailmasta.

Ylioppilaslehden päätoimittajan valintatyöryhmälle osoitetut hakemukset liitteineen ja juttunäytteineen (max. 3) tulee toimittaa sähköisesti osoitteeseen hallinto@hyy.fi viimeistään sunnuntaina 8.4. klo 12. Sähköpostiin tulee merkitä otsikoksi ”Hakemus Ylioppilaslehden päätoimittajaksi”. Päätoimittajan palkka luontoisetuineen on
3 500,00 €/kk.

Haastatteluun kutsuttaville tiedotetaan asiasta 13.4. Henkilökohtaiset haastattelut järjestetään torstaina 19.4. klo 8.00-12.00 ja perjantaina 20.4. klo 10.00-12.00. Edustajisto valitsee päätoimittajan kokouksessaan 15.5., jolloin esitettäviltä odotetaan lyhyttä esittelypuheenvuoroa. Kokous alkaa klo 17.

Ylioppilaslehti on vuonna 1913 perustettu opiskelijalehti, joka käsittelee yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöitä ennen kuin muut ovat ehtineet niihin havahtua. Lehti toimitetaan kotiin muun muassa jokaiselle Helsingin yliopiston opiskelijalle, ja sen levikki on noin 35 000 kappaletta. Lehteä kustantaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) kokonaan omistama Ylioppilaslehden Kustannus Oy, jonka liikevaihto oli 486 000 euroa vuonna 2016.

Lisätietoja antavat Ylioppilaslehden päätoimittaja Robert Sundman, p. 040 507 2125 ja HYYn hallituksen puheenjohtaja Lauri Linna, p. 050 543 9610. Hakuaika päättyy sunnuntaina 8.4. kello 12.

Ovatko laina-ajat liian lyhyitä? Eikö kurssikirjoja koskaan ole tarpeeksi? Meneekö kirjasto liian aikaisin kiinni? Eikö e-kirja toimi? Ei hätää, voit vaikuttaa!
 
Yhteistyö palveluiden käyttäjien kanssa ensiarvoisen tärkeää, jotta kirjasto voi tarjota ja kehittää tarkoituksenmukaisia palveluita. Kirjastolla onkin kirjastoneuvottelukunnat jokaisella yliopiston kampuksella. Kirjaston neuvottelukuntiin haetaan kaudelle 1.4.2018–31.3.2020 opiskelijaedustajia Viikkiin, keskustaan, Meilahteen, Kumpulaan – hae 26.3.2018 klo 14.00 mennessä!

Mitä kampuskirjaston neuvottelukunnassa tehdään?

Kirjaston neuvottelukuntien tehtävänä on toimia asiakkaiden ja kirjaston keskustelu- ja yhteistyöfoorumina, välittää tietoa toimintaympäristön muutoksista sekä tehdä ehdotuksia kirjaston toiminnan kehittämiseksi. Kirjastoneuvottelukuntien jäseninä on Helsingin yliopiston tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita ja sidosryhmien edustajia.  Kokouksia on 3-4 kertaa vuodessa. Kokouskieli on suomi. Neuvottelukuntien toiminta alkaa huhtikuussa pidettävällä perehdytystilaisuudella.

Nimestään huolimatta neuvottelukunnan kokouksissa ei neuvotella vaan käsitellään kaikkea mahdollista kirjaston palveluihin liittyvää e-kirjoista lukupaikkoihin, avoimesta tieteestä altmetriikkaan. Pääset vaikuttamaan opiskelijoille tärkeisiin kirjastopalveluihin ja oppimaan uusia asioita julkaisumaailmasta. Mitään erityistä ei tarvitse osata etukäteen, tärkeintä on tuoda asioihin opiskelijoiden näkökulma.

Kirjastoneuvottelukunta on näköalapaikka kirjaston palveluihin. Toimiessasi neuvottelukunnan jäsenenä opit tuntemaan kirjaston palvelut ja saat ajankohtaista tietoa kirjaston kehityshankkeista.

Miten voin hakea neuvottelukunnan jäseneksi?

Kampusneuvottelukuntiin haetaan lähettämällä lyhyt hakemus kampuskohtaisten hakusivujen kautta alla olevien ohjeiden mukaan ma 26.3.2018 klo 14.00 mennessä!

Keskustakampuksen kirjastoneuvottelukunta
Opiskelijat: 3 jäsentä, väitöskirjatutkijat: 1 jäsen
Lähetä hakemus keskustan neuvottelukuntaan täällä.   

Kumpulan kirjastoneuvottelukunta
Opiskelijat: 3 jäsentä, jatko-opiskelijat: 1 jäsen
Lähetä hakemus Kumpulan neuvottelukuntaan täällä.  

Terkon (Meilahden) kirjastoneuvottelukunta
Opiskelijat: 3 jäsentä, jatko-opiskelijat: 1 jäsen
Lähetä hakemus Meilahden neuvottelukuntaan täällä

Viikin kirjastoneuvottelukunta
Opiskelijat: 3 jäsentä, jatko-opiskelijat: 1 jäsen
Lähetä hakemus Viikin neuvottelukuntaan täällä


Lisätietoja tehtävästä antaa koulutuspoliittinen asiantuntija Jenna Sorjonen, puh. 050-3255202, sähköposti jenna.sorjonen(at)hyy.fi.

Kuva: Veikko Somerpuro. Helsingin yliopisto.

Suursitsejä juhlitaan jälleen toukokuussa, tarkemmin sanottuna torstaina 24.5.2018! Opiskelijat täyttävät Senaatintorin jo kolmatta kertaa HYYn juhliessa 150 vuotta ja osakuntalaitoksen 375 vuotta.

Järjestöjen ilmoittautuminen tapahtumaan aukeaa torstaina 15.3. klo 12 osoitteessa https://www.lyyti.fi/reg/Suursitsit2018. Järjestöillä on mahdollisuus ostaa haluamansa paikkamäärä sunnuntaihin 15.4. klo 23.59 asti, ja järjestöt vastaavat ostamiensa paikkojen täyttämisestä tahoillaan.

Ilmoittautuminen tapahtuu Lyyti-järjestelmän kautta, ja järjestöjen tulee maksaa osallistumismaksut (6,5 €/sitsaaja) suoraan ilmoittautumisen yhteydessä. Paikkavarauksen lisäksi järjestöt voivat tilata ilmoittautumislomakkeella haluamansa määrän virallisia Suursitsit 2018 -haalarimerkkejä.

HUOM! Järjestöt ottavat itse vastaan jäsentensä ilmoittautumiset sekä mahdolliset maksut ja hoitavat osallistujilleen astiat, ruoat sekä juomat perinteisten sitsitarjoilujen tyyliin. Infoa sitsien jatkoista julkaistaan myöhemmin.

Lisätietoja ilmoittautumisesta saa osoitteesta suursitsit@hyy.fi.

Suursitsit Facebookissa: https://www.facebook.com/events/591821771178334/

#torillasitsataan
#hyy150
#osakunnat375

HYYn hallitus on valinnut Anne Soinsaaren HYYn toiseksi koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi. Hän on aloittanut tehtävässään helmikuun puolessa välissä. 

Koulutuspoliittinen asiantuntija vastaa muun muassa opetuksen kehittämisestä Helsingin yliopistossa, opetukseen liittyvien uusien trendien havaitsemisesta sekä opintojen työelämäyhteyksistä. Lisäksi asiantuntijan toimenkuvaan kuuluu oman alansa asioista viestiminen toimiston sisällä ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Aiemmissa tehtävissään Soinsaari on työskennellyt muun muassa Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton järjestösihteerinä ja perehtynyt elinikäisen oppimisen tematiikkaan ollessaan Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston korkeakouluharjoitteilijana.  

Hänellä on vankka tausta opiskelijapolitiikasta Tampereen yliopiston ylioppilaskunnasta. Siellä Soinsaari toimi kaksi kautta ylioppilaskunnan edustajistossa sekä vuoden ylioppilaskunnan hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana. Lisäksi hän toimi kaksi vuotta Tampereen yliopiston hallituksen jäsenenä sekä opiskelijaedustajana useissa yliopiston työryhmissä.

27-vuotias Soinsaari on yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Hän viimeistelee Tampereen yliopistoon sosiologian graduaan, jonka aiheena on yliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. 

''Olen ilahtunut  ja innostunut uudesta tehtävästäni! Koulutuspoliittisena asiantuntijana saan työskennellä kiinnostavien kysymysten parissa huikeassa työyhteisössä ja edistää HYYn unelmaa: Maailman onnellisimmat opiskelijat rakentavat oikeudenmukaisempaa maailmaa'', Soinsaari kertoo.

Haluaisitko päästä vaikuttamaan tiedekuntasi opiskeluympäristöön? Oletko kiinnostunut opiskelijaelämään liittyvistä terveyskysymyksistä ja halukas vaikuttamaan terveyden edistämiseen?

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) keskeinen tehtävä on opiskelijoiden terveyden edistäminen. Paikallisesti terveyden edistämistoimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden, yliopistojen ja muiden sidosryhmien edustajien kesken ns. terveystyöryhmissä.

Helsingin yliopiston opiskelijoiden asioita käsitellään kahdessa terveystyöryhmässä, keskustakampuksen tiedekunnat keskenään ja muiden kampusten tiedekunnat keskenään. Keskustakampuksen terveystyöryhmään haetaan nyt yhtä jäsentä edustamaan oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoita ja yhtä varajäsentä edustamaan teologisen tiedekunnan opiskelijoita loppukaudeksi 31.8.2019 asti.

Terveystyöryhmien tehtäviä ovat:
•    opiskelijoiden terveyteen ajankohtaisesti vaikuttavien opiskeluympäristön ja opiskelijaelämän ilmiöiden hahmottaminen     
•    YTHS:n toteuttamien opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta tarkastelevien oppilaitosselvitysten tulosten käsittely
•    opiskelukyvyn edistämisen paikkojen tunnistaminen
•    YTHS:n saamien kehittämisehdotusten käsittely
•    YTHS:n, yliopiston ja opiskelijoiden toiminnan esittely ja yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen
•    verkostoituminen opiskelijoiden paremman terveyden edistämiseksi

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) esittää opiskelijaedustajan YTHS:lle, joka kutsuu asiantuntijajäsenensä ylioppilaskunnan ehdotuksen perusteella. Terveystyöryhmät kokoontuvat pari-kolme kertaa lukukaudessa päiväsaikaan. On tärkeää, että opiskelijaedustajat pystyvät osallistumaan kokouksiin. 

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle osoitetut, perustellut ja vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa sunnuntaihin 25.3.2018 mennessä sähköpostitse HYYn kirjaamoon (kirjaamo@hyy.fi). Hakijoilta toivotaan kiinnostusta opiskeluympäristöön ja opiskelijaelämään liittyviin terveyskysymyksiin sekä innostunutta otetta terveyden edistämiseen. Aine- ja tiedekuntajärjestötoiminnan kokemus katsotaan eduksi. Ylioppilaskunta toivoo hakemuksia eri sukupuolten edustajilta. Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero sekä tiedekunta.

Lisätietoja: HYYn asiantuntija Sofia Lindqvist, etunimi.sukunimi@hyy.fi, 050 543 9605.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiötä koskeva lainsäädäntö ja säätiön toiminta tulee muuttumaan osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta vuonna 2020. Opiskelijoiden terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö on vasta valmisteluvaiheessa ja lainsäädäntöä koskevat yksityiskohdat varmistuvat vasta kesäkuussa 2018, mutta mediassa esiintyvien tietojen perusteella voi lainsäädännön sisällöistä kertoa seuraavaa:

•    YTHS:n palvelut laajenevat ammattikorkeakouluopiskelijoille, myös YAMK-opiskelijoille.
•    ulkomaiset vaihto-opiskelijat ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta rajattaan YTHS:n palveluiden ulkopuolelle.
•    Opiskelijoiden maksama terveydenhoitomaksu nousee 54 eurosta 75 euroon. Samaan aikaan YTHS:n käyntimaksut poistuvat kokonaan.
•    Sote-uudistuksen myötä terveydenhuoltoon liittyvää lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan. Osana tätä prosessia opiskeluterveydenhuollon tehtäviä tuodaan lähemmäs terveydenhuoltoa kuin sairaanhoitoa. Tämä tarkoittaa sitä, että YTHS:n erikoislääkäripalveluita tullaan vähentämään.

Erikoislääkäreiden, kuten gynekologien ja ihotautilääkäreiden, poistuminen ei tarkoita esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveyteen tai ihosairauksien hoidon loppumista. Yleislääkärit pystyvät tarjoamaan monia YTHS:n nykyisiä palveluita. Jos opiskelijalla on tarve erikoislääkärin palveluihin, tulee YTHS ohjaamaan opiskelijan erikoislääkäripalveluiden piiriin.

Tässä tekstissä esitetyt tiedot perustuvat lakiluonnokseen ja luonnokseen voi tulla vielä muutoksia lainsäädännön prosessissa.

Lisätietoja:

YTHS:n mediatiedote 9.3.2018

Kohtaatko haasteita tiedekunnassasi tai opinnoissasi? Tuottavatko koulutusuudistukset suunnattomia esteitä valmistumiselle tai löytyykö yliopiston rakenteista koulutuspoliittisia mörköjä?

HYYn koulutuspoliitiikasta vastaavat hallituksen jäsenet ja asiantuntijat päivystävät Helsingin yliopiston kampuksilla 20.3., 27.3., 3.4. ja 10.4. Keräämme tietoa opiskelijoiden kokemuksista koulutusuudistukseen ja yleisesti opiskeluun liittyen. Vastalahjaksi annamme työkaluja ongelmien ratkaisemiseksi! Näkemyksesi opiskelun ja tiedekuntien toiminnan ratkaisua vaativista haasteista viemme kevään aikana tiedekuntien ja tiedekuntajärjestöjen tietoon.

Päivystämme POP UP -pisteillämme klo 9–16.30 seuraavissa paikoissa:

20.3. Viikki
Missä: Biokeskus 1:n aula & Metsätieteiden talon kampuskohtaamispaikka
Lisätietoa Facebookissa https://www.facebook.com/events/215070039235438/

27.3. Kumpula
Missä: Physicumin aula
Lisätietoa Facebookissa https://www.facebook.com/events/2047552312200655/

3.4. Meilahti
Missä: Terkon aula 
Lisätietoa Facebookissa https://www.facebook.com/events/1790787050986832/

10.4. Keskusta
Missä: Porthanian aula
Lisätietoa Facebookissa https://www.facebook.com/events/1347547225351465/

Helsingin yliopistolla on vain 18 lukukausimaksuja maksavaa opiskelijaa. Jos Helsingin yliopisto maan merkittävämpänä monialayliopistona ei pysty houkuttelemaan maksavia opiskelijoita, miten lukukausimaksujen voi odottaa lisäävän suomalaisen koulutuksen vetovoimaisuutta?

Vuonna 2017 Suomen korkeakouluissa otetiin käyttöön lukukausimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta saapuville opiskelijoille. Laki velvoittaa korkeakoulut perimään vieraskielisistä tutkinnoistaan vähintään 1 500 € suuruisia maksuja, mutta maksusta voidaan vapauttaa esimerkiksi jatkuvan tai pysyvän oleskeluvan perusteella. Korkeakouluilla tulee lisäksi olla apurahajärjestelmä maksuvelvollisten opiskelijoiden tukemiseksi.

Helsingin yliopistolla lukukausimaksut vaihtelevat vieraskielisissä maisteriohjelmissa 13 000-18 000 € välillä. Samalla rahalla saa tutkinnon jo Oxfordista. Apurahajärjestelmän puitteissa Helsingin yliopistolla oli myös viime vuonna tarjolla yhteensä 26 erityyppistä apurahaa, joista paras kattaa sekä lukukausimaksun että elinkustannuksia. Lisäksi tarjolla oli apurahoja, joilla katetaan lukukausimaksut tai elinkustannukset, sekä puolet lukukausimaksusta kattava apuraha. 26 apurahan saaneesta vain kuusi hakijaa vastaanotti opiskelupaikan ja aloitti opintonsa. Luku on pysäyttävä. Edes apurahat eivät monelle olleet riittävä houkutin.

Lukukausimaksujen käyttöönotto johti Helsingin yliopiston kansainvälisten maisteriohjelmien kohdalla merkittävään laskuun hakijoiden määrässä vuonna 2017. Odotetusti EU/ETA-alueen ulkopuolisten hakijoiden määrä väheni: ennen lukukausimaksuja heitä oli noin kolme neljäsosaa hakijoista, vuosien 2017–2018 hauissa enää reilu puolet.

Hakijamäärän notkahdus oli merkittävä. Tänä vuonna hakijamäärä nousi, mutta se ei itsessään ole ratkaisevaa. Oleellista on, kuinka moni hakija on hakukelpoinen, kuinka moni hyväksytty ottaa paikan vastaan sekä kuinka moni lopulta saapuu Helsinkiin ja aloittaa opintonsa.

Kuten yllä olevasta taulukosta ilmenee, viime vuonna moni hyväksytty ei ottanut paikkaa vastaan, eivätkä aivan kaikki paikan vastaanottaneetkaan lopulta aloittaneet opintojaan. Erityisen merkittävä lasku tapahtui EU/ETA-alueen ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden kohdalla: vuonna 2016 heitä aloitti 132, viime vuonna enää 56. Nähtäväksi jää, kuinka luvut asettuvat tämän vuoden osalta.

Hakijamääriä ei voi suoraan verrata eri vuosina, sillä Helsingin yliopisto uudisti kaikki syksyllä 2017 alkavat maisteriohjelmansa. Lisäksi vuonna 2016 käytössä oli EU- ja ETA -maiden ulkopuolisille hakijoille 100 € suuruinen hakijamaksu, joka johti laskuun hakemusten määrissä. Vuosina 2017 ja 2015 hakija on siis voinut hakea useaan paikkaan rinnakkain, eikä hän välttämättä ole sitoutunut hakemukseen.

Lukukausimaksut eivät ole olleet korkeakouluille merkittävä tulonlähde, ja niihin liittyy myös kustannuksia. Lukukausimaksuihin ja apurahajärjestelmään liittyvän byrokratian ja hallinnon pyörittäminen sekä koulutusohjelmien markkinointi vievät paljon resursseja.

Yliopistoyhteisön suhtautuminen maksuihin on alusta asti ollut selvä. Ilman lukukausimaksuja Suomeen voitaisiin houkutella parhaat mahdolliset osaajat lähtömaiden tulotasosta riippumatta. Moni muualta maahan tullut opiskelija tahtoo jäädä valmistumisensa jälkeen Suomeen ja työllistyä. Kansainväliset opiskelijat tuovat mukanaan arvokasta osaamista, kansainvälisiä verkostoja ja työllistyessään he veronmaksajina rahoittavat myös korkeakoulujärjestelmää kokonaisuudessaan. Selvityksen perusteella nuoret, osaavat kansainväliset opiskelijat hyödyttävät työllistyessään Suomen taloutta (lähde: Otuksen selvitys).

Kansainvälisten opiskelijoiden saaminen Suomeen on maan huoltosuhteen ja kilpailukyvyn suhteen ensiarvoisen tärkeää. Sen edistämisessä lukukausimaksut eivät kuitenkaan ole toimiva ratkaisu. Korkeatasoinen, maksuton koulutus sen sijaan olisi.

Hannele Kirveskoski
Asiantuntija, toimeentulo ja kansainvälisyys

Sivut