Media & arkisto

Uutiset

Keväällä 2018 Kela tiukensi ja yhtenäisti opiskelijoita koskevia linjauksia toimeentulotuen myöntämisessä kesäkuukausille. Jo aiemmin opiskelijan on tullut todistaa, ettei hän työnhausta huolimatta ole saanut kesätöitä, eikä voi kesällä suorittaa tutkintoaan edistäviä opintoja ja hakea niihin kesäajan opintotukea. Ennen toimeentulotuen hakemista myös mahdolliset säästöt on käytettävä. Aiemmin useissa kunnissa on ilman muita tuloja olevalle opiskelijalle myönnetty kesäajaksi toimeentulotukea vaatimatta opintolainan nostoa. Perustoimeentulotuki on sittemmin siirtynyt Kelalle, jonka uuden linjauksen mukaan lukuvuoden kaikki opintolainaerät tulee olla nostettuina ennen toimeentulotuen saamista.

Kelan linjaus perustuu näkemykseen, että opintotuki on opiskelijan ensisijainen tukimuoto. Opintolainan valtiontakaus kuuluu opintotukeen. Opintolaina on kuitenkin ainoa laina, joka otetaan toimeentulotukea hakiessa huomioon tulona. Muita pankista haettavia luottoja ja pikavippejä sen sijaan ei huomioida. Kelan mukaan takaisin maksettavaa tuloa ei pidetä toimeentulotukilain tarkoittamina huomioon otettavina tuloina. Ainoana poikkeuksena tähän on opintolaina.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan mukaan linjaus on epäoikeudenmukainen, sillä minkään muun ihmisryhmän ei oleteta rahoittavan perustoimeentuloansa, eli ruokaansa ja vuokraansa, lainarahalla. Erityisen kohtuuttomaksi linjauksen tekee se, että opintolaina on tarkoitettu nimenomaan opiskelun rahoittamiseen. Kela siis velvoittaa opiskelijoita rahoittamaan heistä itsestään riippumattoman kesäajan työttömyysjakson opintojen edistämiseen tarkoitetulla lainarahalla.

Sosiaaliturvan kulujen leikkaamista on viime aikoina perusteltu sillä, että valtion velkaantuminen on pysäytettävä ja että velkaa ei saa jättää tuleville sukupolville. Samaan aikaan nuoria, vasta aikuiselämäänsä aloittavia ihmisiä velvoitetaan rahoittamaan työttömyysajan ruokansa opiskeluun tarkoitetulla lainarahalla. Opiskelija, joka hakee toimeentulotukea, on jo valmiiksi heikoilla: töitä, tuloja tai säästöjä ei ole. Lisäksi päälle on otettava velkaa.

Opintolainaa, kuten muitakaan lainoja, ei tulisi laskea tuloksi toimeentulotukea haettaessa etenkään opiskeluajan ulkopuolella. HYY vaatii Kelalta kohtuullisempia toimintatapoja ja sitä, että opiskelijoita kohdeltaisiin yhdenvertaisesti verrattuna muihin ihmisryhmiin.

Titta Hiltunen
Hallituksen jäsen

Hannele Kirveskoski
Asiantuntija

 

Millaista on opiskelijan yliopistoarki eri kampuksilla? Mitä hankaluuksia opiskelijat kohtaavat opinnoissaan, mikä taas on parasta omassa opiskeluympäristössä? HYY on kevään aikana selvittänyt opiskelijoiden kokemia haasteita ja tuen tarpeita ja vienyt opiskelijoiden terveisiä eteenpäin yliopiston johdolle.

Karkkia ja edunvalvontaa

― Kerro meille, mikä opinnoissa mättää – saat karkin, ja viemme terveisesi eteenpäin yliopiston johdolle!


HYYn koulutuspoliittista edunvalvontaa hoitavat hallituksen jäsenet Mathilda Timmer, Topias Tolonen ja Sebastian Österman sekä asiantuntijat Anne Soinsaari ja Jenna Sorjonen ovat kevään aikana päivystäneet kaikille kampuksille pystytetyillä Opinto Pop Up -pisteillä keräämässä opiskelijoiden kokemuksia yliopistoarjesta. Kokosimme opiskelijoiden terveiset Viikistä, Kumpulasta, Meilahdesta ja keskustasta tähän juttuun.

Erityisesti kaikkien kampusten kirjastopalvelut olivat opiskelijoiden mieleen, joskin opiskelu- ja ryhmätyötilaa toivotaan lisää. Kiitosta sai myös yliopiston henkilökunta, joka yrittää kaikkensa auttaakseen opiskelijoita. Haasteita kuitenkin riittää opintojen suunnittelussa, kurssi- ja tenttijärjestelyissä ja opintojen ohjauksessa.
 
Luentotallenteita ja tenttiongelmia Viikissä

Pop up -edunvalvontaa Viikissä

Opiskelijat kiittävät: Satsaukset laadukkaiden luentotallenteiden tekemiseen, vertaistukea tarjoavat HOPS-työpajat
Opiskelijat moittivat: Läsnäolopakollisten luentojen lisääntyminen, tenttikäytäntöjen epäselvyys, ongelmat ruotsinkielisten tenttikysymysten laadussa, tenttitulosten viivästyminen
 
Joustavia suoritusmahdollisuuksia Kumpulassa

Pop up -edunvalvontaa Kumpulassa

Opiskelijat kiittävät: Uusiin koulutusohjelmiin siirtyminen tehty joustavasti, kielikurssien suoritusmahdollisuus osana oman alan kurssia, ajantasaiset sisällöt opinnoissa, hyvät ryhmätyötilat kirjastossa
Opiskelijat moittivat: Kurssiaikataulujen myöhästyminen, kurssien päällekkäisyys, pedagogisten opintojen aikatauluongelmat ja kuormittavuus, opiskelutilojen puute ilta-aikaan
 
Suuret ryhmäkoot puhuttavat Meilahdessa

Pop up -edunvalvontaa Meilahdessa

Opiskelijat kiittävät: Terkon opiskelutilat, Helsinki Think Companyn tapahtumat, hyvä opetus
Opiskelijat moittivat: Liian suuret ryhmäkoot etenkin klinikkaopetuksessa, lukujärjestysten epäselvyydet, tenttitulosten viivästyminen, opiskelijaopintoneuvojien katoaminen, Terkon meluisuus
 
Lisääntyneet läsnäolopakot keskustassa

Pop up -edunvalvontaa keskustassa

Opiskelijat kiittävät: Tiedekulma, Kaisa-kirjasto, opiskelijoiden palvelut, tenttiakvaario, yhteisöllisyyttä lisäävät tapahtumat
Opiskelijat moittivat: Läsnäolopakollisten luentojen lisääntyminen, joustavien suoritustapojen vähentyminen, kurssien päällekkäisyys, opintojen epätasainen kuormittavuus vuoden aikana, itsenäisen puurtamisen paljous, ruotsinkielisen opintoneuvonnan puute
 

Epäkohtiin tartutaan yhteistyössä yliopiston johdon kanssa

―Kampuksilla päivystämisen lisäksi keväällä on myös tavattu kaikkia tiedekuntajärjestöjä, ja opiskelijoiden terveisiä on välitetty eteenpäin tiedekuntien dekaaneille, opetuksesta vastaavalle vararehtorille Sari Lindblomille ja opiskelijapalveluista vastaavalle kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivurannalle, Topias HYYn hallituksesta kertoo.

Lindblom ja Niinistö-Sivuranta tapasivat ainejärjestöjen edustajia huhtikuussa ja kommentoivat opiskelijoiden kokemia ongelmia. Tutkintoja ja opintoja koskevien linjausten vastaisiin viivästyksiin tenttisuoritusten arvostelussa luvattiin puuttua välittömästi. Läsnäolopakollisten luentojen lisääntyminen tuli vararehtori Lindblomille yllätyksenä, sillä tämä ei ole ollut tavoitteena eikä mikään yliopiston linjauksissa velvoita tekemään luennoille osallistumista pakolliseksi. Lindblom kuitenkin ymmärtää opettajien pyrkimyksen taata opiskelijoiden oppimisen velvoittamalla heidät osallistumaan luennoille.

― Huolena läsnäolopakkojen lisääntymisessä on, että opiskelijoiden opinnot viivästyvät tarpeettomasti. Luentojen läsnäolovelvoite on heijastunut myös vaihtoehtoisten suoritustapojen vähentymiseen, mikä edelleen hankaloittaa opintojen suunnittelua. Tietoomme on tullut monia tapauksia, joissa massaluennolle osallistuminen on tehty pakolliseksi, jolloin läsnäolovelvoitteelle on vaikeaa nähdä rehtorin päätöksessä edellytettyjä pedagogisia perusteita, HYYn hallituksen jäsen Mathilda kommentoi.


Vaikeimpia ratkottavia ovat resurssipulasta juontuvat ongelmat

― Olemme saaneet paljon palautetta ruotsinkielisten opiskelijoiden vaikeuksista saada opintoneuvontaa omalla äidinkielellään. Positiivista on, että ongelma on kehitysjohtaja Niinistö-Sivurannan tiedossa, ja ruotsintaitoisia opintoneuvojia etsitään parhaillaan, kaksikielisyysasioista vastaava HYYn hallituksen jäsen Sebastian kommentoi.

Myös viivästykset suoritusten arvostelussa ja opiskelijoiden vaikeudet saada neuvontaa ongelmiinsa ovat paljolti seurausta yliopiston vähentyneistä hallinnollisista resursseista, eli siitä, että opettajia ja opiskelijoita tukevaa hallintohenkilökuntaa on selvästi aiempaa vähemmän. Tähän ei nykyisessä taloustilanteessa ole luvassa välitöntä helpotusta, vaan ratkaisuja on löydettävä tehtävien järjestämisestä eri toimijoiden kesken ja prosessien virtaviivaistamisesta. Sama koskee tarvetta opiskelutiloille – yliopiston tilat eivät ole lisääntymässä, vaan suunta on tiivistämiseen päin.

― Seuraamme HYYssä tiiviisti tilavähennysten toteutusta, ja pyrimme varmistamaan opiskelutilojen säilymisen vähintään nykyisellä tasolla. Tilojen uudelleenjärjestäminen mahdollistaa kuitenkin myös tilojen miettimisen uudella tavalla, ja opetustiloja tuleekin kehittää luomalla nykyistä muokattavampia ja digitaalisen työskentelyn paremmin mahdollistavia opetustiloja. Myös opiskelijoiden terveys on huomioitava esimerkiksi huolehtimalla ilmanlaadusta ja istumisen vähentämisestä, Mathilda linjaa.

Mikäli opiskelet kesällä, hae viimeistään nyt opintotuki kesäkuukausille. Kesälläkin opintotukeen kuuluvat opintoraha ja opintolaina. Yleisen asumistuen maksamiseen kesäopinnot eivät vaikuta. Muista kuitenkin, että jos sinulla on kesätyötuloja tai asumistilanteesi muuttuu, kannattaa hakea asumistuen tarkistusta. Kaiken edellä mainitun teet helposti Kelan asiointipalvelun kautta.

Jos yrityksistä huolimatta olet vielä ilman kesätöitä, etkä ole löytänyt järkeviä kesäopintoja, voit hakea kesän aikana Kelasta perustoimeentulotukea. Huomaathan, että Kela edellyttää nykyään opiskelijan nostavan lukuvuoden koko opintolainan ennen perustoimeentulotuen hakemista, jos opinnot jatkuvat syksyllä. Aiemmin käytäntö on saattanut vaihdella, mutta nyt Kela on tarkentanut sitä, joten nostamattomat ja nostettavissa olevat opintolainat huomioidaan tuloina.

Perustele järkevien opintojen puute huolellisesti, jotta asiaan perehtymätönkin käsittelijä voi ymmärtää tilanteesi. Hakemuksessa tulee myös kertoa, mitä työpaikkoja olet hakenut.

Lisätietoja kesäajan toimeentulotuesta ja perustoimeentulotuesta opiskelijalle löydät täältä.

Voit hakea apua myös kotikaupunkisi sosiaalitoimesta. Heillä on mahdollisuus myöntää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea ja etsiä yhdessä ratkaisuja tilanteeseen.

Helsingin sosiaalitoimi 
Espoon sosiaalitoimi
Vantaan sosiaalitoimi

Myös Kampin Ohjaamo (Fredrikinkatu 48) auttaa löytämään tilanteeseen sopivaa apua.

Lisätietoja:
Hannele Kirveskoski, asiantuntija (toimeentulo, kansainvälisyys)
050 543 9608
hannele.kirveskoski@hyy.fi

Eri tahot ovat esitelleet linjojaan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta, mutta opiskelijat ovat jääneet lähes täysin ulkopuolelle. Opiskelijoiden tulee olla mukana kokonaisuudistuksessa ja opiskelijoiden tuen tulee olla selkeästi osa sosiaaliturvaa. Tuleeko opiskelijalle siis seuraavalta hallitukselta keppiä, porkkanaa vai jotain muuta? Anna äänesi kuulua! Opiskelija, kerro, mitä sosiaaliturva sinulle merkitsee ja kuinka sitä uudistaisit. Vastaamaan pääset tästä.

Tänä keväänä julkisessa keskustelussa on ollut esillä niin sanottu sosiaaliturvan tai perusturvan kokonaisuudistus. Sipilän hallitus käynnisti uudistuksen viime syksynä asettamalla sitä varten perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushankkeen (TOIMI). On todennäköistä, että uudistus tehdään seuraavalla hallituskaudella.

Uudistustarpeesta vallitsee yksimielisyys: nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä koetaan monimutkaisena ja byrokraattisena. Sosiaaliturvan uudistuksella tavoitellaan yksinkertaisuutta, kannustavuutta ja sitä, että mahdollisimman harva jäisi viimesijaisen toimeentulotuen varaan.

Käytännön arvokeskustelua sosiaaliturvan uudistamisesta ei ole erityisesti käyty. Erilaiset ideologiat näkyvät kuitenkin hieman uudistusehdotuksissa: onko tuki vastikkeellista vai vastikkeetonta, onko se yksilö- vai perhekohtaista ja toimiiko tuki turvaverkkona vai onko se aktiivisuutta edellyttävää? Alkujaan hyvinvointivaltioissa sosiaaliturvaa kehitettiin riskien hallinnan näkökulmasta: kansalainen vakuutettiin sairauden, työttömyyden tai muun ansionmenetykseen johtavan tilanteen varalta. 1990-luvulta alkaen päätöksenteossa on vahvistunut ajatus, että sosiaaliturvan tulee kannustaa työntekoon. Eli jos et aktivoi itseäsi ja täytä asetettuja vaatimuksia, keppiä on luvassa.

Uudistuksesta on tehty erilaisia ehdotuksia, mutta lähes kaikkia niitä yhdistää se, että opiskelijat ovat jääneet ulkopuolelle. Opintotukeen on tehty paljon muutoksia ja opiskelijoiden ottaminen mukaan olisi kallista, sillä opintorahan taso on päästetty ja leikattu todella matalaksi. Opiskelijat ovat kuitenkin selvitysten mukaan olleet viime vuosien leikkauspolitiikan suurimpia häviäjiä ja ainoa ryhmä, jonka oletetaan rahoittavan perustarpeensa lainarahalla, olivat tulevaisuudennäkymät kuinka epävarmat hyvänsä. Valtionvelkaa ei haluta jättää seuraaville sukupolville, joten opiskelijat velkaantuvat henkilökohtaisesti ennätystahtia.

Selvitysten perusteella opiskelijoiden toimeentulo on alhainen ja oma toimeentulo koetaan heikoksi. Asumiskulut vievät merkittävän osan tuloista, ja tuoreen selvityksen perusteella opiskelijat jäävät jopa kahden eri köyhyysrajan alle. Opintotuessa on jatkuvasta “uudistamisesta” huolimatta ongelmakohtia, jotka pahimmassa tapauksessa syventävät taloudellista ahdinkoa ja pakottavat opiskelijoita toimeentulotuelle. Tänä keväänä julkaistiin myös perheellisiä opiskelijoita koskeva selvitys, jonka mukaan arki on monelle perheelliselle opiskelijalle jatkuvaa kamppailua.

Opiskelijoiden siirto yleiseen asumistukeen oli myönteinen muutos, mutta se tarkoitti monelle myös tuen tason laskua tai tuen menettämistä. Yleisen asumistuen historiallinen jäänne, ruokakuntakohtaisuus, kannustaa asumaan yksin ja kalliimmin. Kelan virheelliset avoliittotulkinnat ja vaikeus todistaa tulkinnat vääriksi ovat tarpeettomasti hankaloittaneet monen opiskelijan taloudellista tilannetta.

Opiskelijalle tulisi olla mahdollista opiskella täysipäiväisesti. Tämän mahdollistaa ennakoitava, riittävä toimeentulo. Opintojen aikainen työkokemus on myös tärkeää, mutta entä, jos se vie voimia opiskelulta? Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuuksia paikata toimeentuloaan työnteolla sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. Muutoinkaan epäonnistumiset ja haasteet eivät saa johtaa umpikujiin tai toimeentulon vaarantumiseen. Hyvinvoivat ja opiskelukykyiset opiskelijat ovat koko yhteiskunnan etu ja kiistaton panostus sen tulevaisuuteen. Opiskelijoiden tulee olla mukana, kun sosiaaliturvaa uudistetaan ja pelkän kepin sijaan olisi aika tarjota myös porkkanaa.

HYY katsoo, että pitkällä tähtäimellä koko Suomen tulee siirtyä yleiseen, yhtäläiseen ja yksilökohtaiseen perustuloon. Välittöminä parannuksina opiskelijoiden tilanteeseen toimisivat esimerkiksi yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuuden poistaminen, opintorahan tason nosto ja sitominen indeksiin sekä lainapainotteisuuden vähentäminen. 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimus tulee poistaa ja opintotuen kaksiportaisuutta järkevöittää. Opintotuen tulee olla selkeästi osa sosiaaliturvaa  ja se tulee siirtää opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön. Näillä toimilla pääsemme lähemmäs yksilökohtaista, riittävää perustoimeentuloa.

Opiskelija, käy kertomassa, mitä sinä ajattelet sosiaaliturvasta ja mitä se sinulle merkitsee – muistutetaan, että opiskelijoiden täytyy olla mukana uudistuksessa! Kysely: https://www.lyyti.fi/reg/Opiskelijoille_keppia_vai_porkkanaa_0129/fi 

Tähän asti perusturvan/ sosiaaliturvan uudistamisesta esitettyjä linjoja:

  • Hyvän yhteenvedon löydät esimerkiksi tästä Helsingin Sanomien artikkelista.
  • Juho Saaren vetämä eriarvoisuustyöryhmä jätti raporttinsa maaliskuussa, valitettavasti opiskelijoita siinä ei juuri käsitelty.
  • OECD:n Suomelle ehdottama yleistuki: kokoomus ja kristilliset kannattavat tällaista mallia - opiskelijat eivät ole suunnitelmissa mukana.
  • SDP:n ehdotus on yleisturva, joka parantaisi merkittävästi opiskelijan toimeentuloa.
  • Sininen tulevaisuus julkaisi tänä keväänä oman sosiaaliturvaohjelmansa. Opiskelijoita siinä ei mainittu.
  • Usealta puolueelta on tulossa uudistusehdotus. Aiemmin ainakin vihreät ja vasemmisto ovat kannattaneet perustuloa. Keskusta kertoo kannattaneensa vuosikymmeniä perustuloa ja toivoo, että sosiaaliturvan uudistamisessa voidaan edetä perustulokokeilusta saadun tiedon pohjalta.
  • EAPN-FIN Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto käynnisti kansalaisaloitteen takuutulosta, jossa opiskelijat eivät olleet mukana.

Hannele Kirveskoski
Asiantuntija (toimeentulo, kansainvälisyys)

HYYn 150. vuosijuhlat – parasta ikinä!

Päräyttävät, yllättävät, liikuttavat, naurattavat, näyttävät? Millaiset olisivat juuri sinun mielestäsi parhaat mahdolliset HYYn vuosijuhlat? Haluatko konfettia, säihkettä vai jotain ihan muuta? Oletko taitava järjestämään juhlia? Tule meille vuosijuhlamestariksi!

Vuosijuhla järjestetään lauantaina 24.11, ja sitä vietetään akateemisen pöytäjuhlan muodossa avoimin jatkoin. Vuosijuhlamestari kokoaa vuosijuhlatiimin, osallistuu juhlan sekä jatkojen suunnitteluun ja vastaa käytännön toteutuksesta. Tehtävää voi hakea myös parina. Vuosijuhlamestarille maksetaan 1500 euron palkkio tai kahdelle vuosijuhlamestarille 1500 euroa kullekin. Vuosijuhlamestari tai –mestarit saavat lisäksi 15 % provision kaikista vuosijuhlamestarin sopimista sponsoreista. Tehtävän onnistunut hoitaminen vaatii sujuvaa suomen tai englannin kielen taitoa.

Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään toimittamaan osoitteeseen hallinto@hyy.fi otsikolla ”Vuosijuhlamestari 2018” TI 29.5.2018 klo 10 mennessä. Haastattelut pidetään 31.5.-1.6.

Lisätietoja: Arttu Lehtinen, tuottaja, 050 537 2831, arttu.lehtinen@hyy.fi

Opintotuki ja omat tulot

Oletko jo tarkistanut vuoden 2017 tulosi? Se kannattaa tehdä nyt! Jos olet tienannut nostamiisi opintotukikuukausiin nähden liikaa, voit palauttaa tukikuukausia toukokuun loppuun asti ilman korkoa. Mikäli Kela perii sinulta tukikuukausia takaisin ensi vuonna, lisätään perittävään summaan korko. Jos tulorajasi ylittyy ja palautat vuoden 2017 tukikuukausia, palauta niitä syksyltä: näin palautat ainoastaan opintorahan, et opintotuen asumislisää.

Yleistä asumistukea ei tarvitse palauttaa ja se määräytyy ilmoittamasi keskiarvotulon mukaan. Yleiseen asumistukeen eivät siis päde samat tulorajat kuin opintorahaan ja tuet eivät ole kytköksissä toisiinsa. Yleinen asumistuki kannattaa kuitenkin tarkistaa, jos tulosi muuttuvat. Jos siis tiedät jo nyt kesän töistäsi, katso alempaa lisätietoa!

Lisätietoja opintotuen palautuksesta Kelan sivulta.
Tulorajat voit tarkistaa täältä.

Yleinen asumistuki ja tulojen muutos

Hae asumistuen tarkistusta Kelasta heti, kun tiedät tulevista kesätöistäsi ja olet allekirjoittanut työsopimuksen.

Asumistuen tarkistusta kannattaa hakea varsinkin, jos olet aikaisemmin saanut vain opintorahaa ja ainoastaan se on huomioitu asumistukipäätöksessäsi. Jos sen sijaan olet jo asumistukea hakiessasi ilmoittanut keskiarvotulosi niin, että siihen sisältyvät myös kesätyöstä saamasi tulot, sinun ei välttämättä tarvitse hakea tarkistusta. Asia kannattaa tarkistaa Kelan sivuilta löytyvällä asumistukilaskurilla.

Jos sinulla ei kesällä ole lainkaan asumismenoja, muista lakkauttaa asumistukesi kesän ajaksi!

Milloin tarkistusta kannattaa hakea?

Yleisessä asumistuessa periaatteena on, että asumistuki tarkistetaan, jos ruokakunnan tulot nousevat vähintään 400 euroa kuukaudessa tai pienenevät vähintään 200 euroa kuukaudessa edellisen asumistukipäätöksen tuloihin verrattuna. Samoin asumistuki voidaan tarkistaa, jos asunto vaihtuu tai asumismenot nousevat yli 50 euroa kuukaudessa.

Asumistuen tarkistusta tulee hakea Kelalta itse ja sen voi tehdä helposti esimerkiksi Kelan asiointipalvelun kautta. Sitä kautta voit myös lähettää kaikki tarvittavat liitteet.

Yleinen asumistuki tarkistetaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen muutos on voimassa kuukauden 1. päivästä alkaen. Eli näin:

Jos kesätyöt alkavat...
…1.6., tuki tarkistetaan 1.7. alkaen
…4.6., tuki tarkistetaan 1.8. alkaen

Tiesitkö, että yleistä asumistukea voidaan maksaa ollessasi tilapäisesti poissa? 

Jos esimerkiksi työskentelet muualla kesän ja maksat vuokraa vakituisesta asunnostasi, voit saada siihen asumistukea 3 kuukauden ajan. Tukea maksetaan kuitenkin vain yhteen asuntoon kerrallaan.

Lisätietoja asumistuen tarkistuksen hakemisesta Kelan sivuilta.

Asumistuki on ruokakuntakohtainen

Asumistuki myönnetään yhteisesti koko ruokakunnalle. Yksi asukas hakee tuen koko ruokakunnan puolesta ja sama henkilö hakee myös tarvittaessa asumistuen tarkistusta. Tuen saamiseen vaikuttavat ruokakunnan jokaisen jäsenen tulot ja monet eri etuudet. Opintolainaa ei huomioida tulona.


Hannele Kirveskoski
Asiantuntija (toimeentulo, kansainvälisyys)
hannele.kirveskoski[at]hyy.fi
050 543 9608

Innostaako liikkuminen sinua ja haluatko innostaa fuksitkin liikkumaan? Hae liikuntatuutoriksi nyt!
Liikuntatuutori
Liikuntatuutoroinnin tarkoituksena on tutustuttaa fukseja opiskelijaliikuntaan - niin UniSportin monipuoliseen tarjontaan kuin omatoimisiin liikuntamahdollisuuksiin. Tuutoroinnin tavoitteena on innostaa fuksit myös liikunnalliseen elämäntapaan opiskelukiireiden keskellä. Mitään vaatimuksia huippukunnosta tai valmentajakoulutuksesta liikuntatuutoreille ei ole. Riittää, että haluat tehdä uusien opiskelijoiden fuksisyksystä liikkuvampaa ja hauskempaa!

Liikuntatuutoreille järjestetään 29.5.2018 koulutusilta, jossa annetaan eväitä hyvien tapahtumien järjestämiseen ja suunnitteluun. Tilaisuudessa pääset tutustumaan myös muihin liikuntatuutoreihin, joiden kanssa voit syksyn tapahtumia järjestäessä tehdä yhteistyötä. Yhteistyökumppanina on luonnollisesti myös UniSport, joka tarjoaa tuutoreille ilmaiseksi tiloja, ohjattuja vuoroja sekä mahdollisesti myös rahallista tukea muualla kuin UniSportin tiloissa tapahtuvaan liikuntaan. Ei ole väliä, järjestätkö jalkapalloa, hotjoogaa vai kävelyretken, liikunta voi olla hyvin monenlaista liikuntaa.

Liikuntatuutoroinnista saa palkkioksi 4 kuukauden kausikortin UniSportille. Lisäksi järjestettyäsi 5 tapahtumaa ja raportoituasi kokemuksistasi, saat palkkioksi toiset neljä kuukautta.

Liikuntatuutorilta vaaditaan:
• motivaatiota toimia liikuntatuutorina
• halua järjestää 5 liikunnallista tapahtumaa fukseille syksyllä 2018

Liikuntatuutorointiin ei ole esteenä:
• jos toimit myös tavallisena tuutorina syksyllä 2018
• jos sinulla on jo Unisportin kausikortti (palkkio lisätään kautesi perään!)

Hae liikuntatuutoriksi 27. toukokuuta klo 23.55 mennessä tällä lomakkeella:
https://www.lyyti.fi/reg/Haku_liikuntatuutoriksi_5854.

HYYn hallituksen liikuntatuutoroinnista vastaava Aleksanteri Gustafsson (aleksanteri.gustafsson@hyy.fi) vastaa kaikkiin asiaan liittyviin kysymyksiin.