Media & arkisto

Uutiset

Keväällä vaadimme, että opiskelijat tulee ottaa mukaan, jos maan seuraava hallitus aloittaa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen. Samalla pyysimme opiskelijoita kertomaan omia näkemyksiään ja jakamaan kokemuksiaan sosiaaliturvan merkityksestä heille. Kysyimme, mitä opiskelijoille tarkoittavat opintotuki ja sosiaaliturva yleisesti, mitä mieltä he ovat perustulosta ja millaisia odotuksia sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen kohdistuu.

Kysely oli avoinna toukokuusta syyskuuhun 2018 ja linkkiä jaettiin HYYn sosiaalisen median kanavissa ja jäsentiedotteessa. Saimme runsaasti vastauksia, jotka kuvaavat hyvin  opiskelijan arkea ja toimeentuloa. Ne myös osoittavat, että opiskelijoilla on paljon sanottavaa sosiaaliturvasta, ja että heidän tulee saada äänensä kuuluviin, mikäli sosiaaliturvan kokonaisuudistus aloitetaan.

Monelle vastanneelle opintotuki oli mahdollisen yleisen asumistuen ohella tärkeä tulonlähde sekä opiskelun mahdollistaja. Viime vuonna opintotukeen tehdyt leikkaukset vaikuttavat monen opiskelijan arkeen. Useassa vastauksessa toivottiin, että opiskelu olisi mahdollista ilman opintolainaa. Nyt lainan nostaminen elämisen perustarpeita varten on monelle käytännössä välttämätöntä. Toisaalta osa näki opintolainan hyvänä asiana. Vaihtoehtoisesti tulotasoa nostetaan työn tekemisellä  osa-aikaisesti, satunnaisesti ja kesäisin.

Yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuus, opintorahan alhainen taso sekä opintotuen tulorajat nähtiin ongelmallisina monessa vastauksessa. Vastauksissa näkyivät epätoivo ja kituuttaminen, mutta myös kiitollisuus suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää kohtaan. Monelle se on tarjonnut mahdollisuuden korkeakouluopiskeluun ja yhteiskunnan tuki opiskelijoille koetaan tärkeäksi.

HYY, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus teettävät tänä syksynä myös selvityksen opiskelijoiden toimeentulosta. Opiskelija, tarkkaile sähköpostiasi ja vastaa kyselyyn, mikäli sellainen sinulle saapuu! Viestimme selvityksen tuloksista tammikuussa 2019.

Alla on ensimmäisiä poimintoja opiskelijoiden vastauksista HYYn kyselyyn sosiaaliturvan merkityksestä.

Mikä merkitys opintotuella on sinulle?

Mikä tämänhetkisessä opiskelijan tukijärjestelmässä on mielestäsi hyvää? Mikä taas huonoa?

Mitä ajattelet perustulosta ja mitä se merkitsisi toteutuessaan juuri sinulle?

Mitä sosiaaliturva yleisesti merkitsee sinulle?

Mitä odotat sosiaaliturvan uudistukselta ja millainen uudistus parhaiten tukisi opiskelijoita ja opiskelemista?

Mikä merkitys opintotuella on sinulle?

‘’Suuri merkitys sillä ilman opintotukea minulla ei olis mahdollisuutta opiskella. Opintotuen kanssakin erittäin haastavaa olla vuosia köyhyysrajan alapuolella.’’

"Opintotuki on minulle todella tärkeä, koska opintorahan ansiosta saan katettua osan kuukausittaisista kuluistani. Jos tukea ei olisi, joutuisin käymään töissä, mikä olisi minulle todella rankkaa, koska jo itsessään opiskelu on minulle rankkaa pitkään jatkuneen masennuksen vuoksi. Mielestäni on väärin, että opintorahaa on leikattu ja opiskelijoita usutetaan ottamaan lainaa. Esimerkiksi masennukseen sairastuneet opiskelijat, kuten minä, eivät välttämättä halua ottaa lainaa sen pelossa, että opinnot keskeytyvät, jos mielenterveysongelmat pahenevat. Rahatilanteesta stressaaminen vain pahentaa ja lisää mielenterveysongelmia, samalla yhteiskunnan hoitokulut kasvavat."

"Se oli aikanaan olennainen tuki siihen, että pystyin keskittymään opintoihin. Tukikuukausien loppumisen jälkeen työssäkäynti on hidastanut opintojen etenemistä."

“Kaksiportaisena se ensimmäinen porras loppui aivan liian aikaisin, kun ei LuK-FM -tutkinnoissa opinnot käytännössä jakaudu ajallisesti niin, että ensin tekisi sen kandin ja vasta sitten maisterin, vaan olen käynyt eri tutkintoihini sijoittuvia kursseja paljolti samaan aikaan. Opinnot ovat tuen ensimmäisen portaan loppumisen takia viivästyneetkin, kun on pitänyt hankkia työpaikka, josta tuskin tulee olemaan hyötyä työkokemuksenakaan kun ei ole millään lailla omaa alaani. Tuki on myös ollut käsittämättömän lainapainotteinen, on tuntunut raskaalta joutua elämään velaksi yhteiskunnassa, jossa kenenkään muun kuin opiskelijan ei oleteta niin tekevän.”

‘’Se turvaa minulle katon pään päällä sekä lämpimän ruoan kerran päivässä. Kun opintotuki viimeksi laski, jouduin ottamaan osa-aikatöitä. Työt viivästyttivät opintojani vuodella mutta myös vaikuttivat negatiivisesti arvosanoihini sekä opiskelijaelämään. Moni työssä käyvä näkee opiskelun laiskotteluna, vaikka minulle opiskeluaika on ollut henkisesti raskainta aikaa elämässä. Takaraivossa jyskyttää deadlinet, tentit, opinnäytetyöt ja opinnoissa menestyminen. Samalla kun kamppailee opintojen kanssa pitäisi ehtiä urheilemaan, näkemään kavereita ja kaukana asuvaa perhettä, verkostoitua ja ajaa opiskelijoiden etuja esimerkiksi ainejärjestötoiminnassa, pitää huolta mahdollisesta parisuhteesta ja välillä ehkä siivotakin - niin kuin kaikkien muidenkin. Opintotuki mahdollistaa sen, että kaiken muun stressin lisäksi minun ei tarvitse stressata rahasta, vaikka tarkkaan pennini laskenkin ja mietin kilohintoja. Helposti voisi käydä niin, että kaikki stressi ajaisi pahoinvoinnin kierteeseen, joka aiheuttaisi masennusta ja lopulta opintojen katkeamisen.’’

Mikä tämänhetkisessä opiskelijan tukijärjestelmässä on mielestäsi hyvää? Mikä taas huonoa?

"Se, että opiskelija käytännössä pakotetaan ottamaan lainaa jos työnteosta ei tule mitään, luo epävarmuutta tulevaisuutta kohtaan: entä jos en työllistykään syystä tai toisesta, millä maksan lainan? Entä jos palkkatulot ovatkin niin heikot, että joudun kituuttamaan myös työelämään siirryttyäni samalla tavalla kuin olen kituuttanut opiskellessani?"

"Tällä hetkellä tukijärjestelmä reagoi paremmin vuokra-asuntojen hintaan asuinpaikasta riippuen (opiskelijat saatiin yleisen asumistuen piiriin). Kuitenkin kimppa-asuminen on tehty vaikeaksi ja tukijärjestelmä suosii yksin asumista minkä johdosta muutenkin kortilla olevien yksiöiden hinta nousee."

‘’On naurettavaa, että opiskelijat, joiden varassa yhteiskunnan tulevaisuus on, ovat ainoa väestöryhmä, joka ei saa tarvitsemaansa taloudellista tukea. Edellytys laina ottamisesta on järjetön.

Useimmat oppilaitokset suunnittelevat koulutusohjelmansa niin intensiivisiksi, että opinnot kyllä kärsivät, jos opiskelija joutuu työskentelemään paljon ja jatkuvasti niitä suorittaessaan. Esimerkiksi itse en terveydellisistä syistä edes pystyisi tekemään niin pitkiä päiviä, mikä meinasi omalla kohdallani estää opintojen aloittamisen. Kela kuitenkin katsoi, etten ollut pitkästä sairaushistoriasta huolimatta oikeutettu muihin tukiin, niinpä en itekään pidä tilannettani mitenkään poikkeuksellisena.

Omat opiskeluhaaveeni pelasti se että vanhempieni oli lopulta mahdollista tukea näin opiskelujen alkuvaiheessa. Elän äärimmäisen tiukalla taloudella enkä osallistu sosiaaliseen opiskelijaelämään taloudellisen tilanteeni vuoksi juuri lainkaan (en tarkoita juhlimista vaan kahvittelua, retkiä, liikuntaa ja muuta sellaista) ja tulevaisuus näyttää koko ajan epävarmalta. Silti tiedän, etteivät monet ole näinkään onnekkaita kuin minä.’’

“Opiskelijan tuet ovat naurettavan pienet - niin pienet, ettei niillä eläminen ole juuri kenenkään kohdalla mahdollista. Opiskelija on tuomittu köyhyyteen; opinto- ja asumistuella rahat eivät riitä edes perustarpeisiin, tienata saa vain vähän jotta ei menettäisi oikeutta opintotukeen. Töiden tekeminen opiskelujen ohella ei ole monelle edes mahdollista, ja jos töitä tekee niin paljon, että elämä ei ole taloudellista kituuttamista, aikaa ei ole opinnoille. Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, jotka yhteiskunnassamme pakotetaan ottamaan lainaa maksaakseen ruoan ja asumisen kaltaiset elämisen vähimmäisedellytykset. Opiskelijan asumistuen muuttamisen yleiseksi asumistueksi jälkeen olen aikuinen ihminen, jonka kuukausitulot ovat 250 euroa. Vastoin kummankaan meistä tahtoa (ei-suurituloinen) kumppanini joutuu elättämään minua.”

“Opintoraha ja yleinen asumistuki riittävät kohtalaisesti, jos asuu yksin ja onnistuu saamaan suhteellisen halvan asunnon. Säästää siitä ei kuitenkaan voi, ja koko ajan hermostuttaa ajatella, että ehkä opinnot venyvät syystä tai toisesta, ja tukikuukaudet loppuvat kesken. Omakohtaisesti: minulla ei ole varaa harrastaa mitään tai käydä terapiassa. Isoja hankintoja, kuten silmälaseja (n. 200-300 €) pitää miettiä tarkkaan.”

“Hyvää on, että noh, opintoraha on olemassa. Huonoa on opintorahan riittämättömyys ja vähäinen tukikuukausimäärä sekä turha byrokratia kuten opintotuen kaksiportaisuus.”

“Asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla ovat täysin kohtuuttomia, eikä opiskelijalla ole vain tukien varassa mahdollista selvitä asumis- ja elinkustannuksista. Mielestäni velkaantuminen ja opintolainan tyrkyttäminen ei saa olla ensisijainen vaihtoehto. Vaikka moni sanoo opintolainan olevan ilmaista lainaa, se ei tietenkään sitä ole. Lisäksi Kelan tulkinnoissa on ongelmallisuutta, erityisesti nämä avoliittotulkinnat yms. tulisi ehdottomasti karsia pois. On kohtuutonta, että toista ihmistä vaaditaan elättämään toista. Raha-asiat ja elättämiskysymykset ovat henkilökohtaisia asioita, eikä esimerkiksi kämppiksiä voi missään tilanteessa rinnastaa toisilleen elatusvelvollisiksi. On myös käsittämätöntä, että kahden aikuisen taloudessa myös puolison tulot vaikuttavat opiskelijan tukeen.”

“Huonoa oli opintorahan leikkaus ja asumistuen siirtyminen yleisen asumistuen piiriin. Koska asun kumppanini kanssa, en saa asumistukea lainkaan. Kuukausituloni ovat 225€, joka lienee köyhyysrajan alapuolella.”

Mitä ajattelet perustulosta ja mitä se merkitsisi toteutuessaan juuri sinulle?

“Perustulo mahdollistaisi paremmin siirtymät opiskelusta työelämään/määräaikaiseen työhön ja takaisin. Se toisi joustoa valintoihin, kun ei olisi pakko taktikoida sillä, "saako" opiskella silloin kun ei ole töitä. Työttömyysjaksot voisi helpommin hyödyntää opiskelemalla eli pitämällä osaamista ajan tasalla.”

“En osaa sanoa. En koe omaavani riittävästi faktoja aiheesta, jotta voisin olla kunnolla puolesta tai vastaan. Ainakin joillekin ryhmille (esim. opiskelijat) perustulo voisi mielestäni olla perusteltu, ja voisi vaikkapa korvata nykyisen opintotuen. Se olisi tuki, joka todella kannustaisi valmistumaan tavoiteajassa, ilman stressiä kertyvästä lainasta ja tarpeesta työskennellä osa-aikaisesti. Joillain aloilla opiskelu todellakin vie lähes kaiken ajan, koska omaksuttavaa tietoa on paljon ja se on teoreettista. Nykyinen systeemi ei kohtele kaikkia samoin. Toisaalta pitäisi olla jonkinlaista tukea (esim. lainaa) tarjolla heille, jotka haluavat/joutuvat vaihtamaan alaa, ja "ilmaiset" tuet on jo käytetty.”

“Kannatan ehdottomasti perustuloa. Perustulo mahdollistaisi kouluttautumisen monille, joille se jää nyt vain haaveeksi. Perustulo olisi pelastava muutos, joka muuttaisi elämääni radikaalisti positiivisempaan suuntaan.”

“Se vapauttaisi energiaa tärkeämpiin asioihin, kuten opiskeluun. Olen elänyt mm. toimeentulotuella, ja silloin olin hyvin stressaantunut raha-asioista. Perustulo, vaikka pienikin, toisi jatkuvuutta elämään, kun ei tarvitsisi joka kuukausi jännittää, paljonko rahaa tulee, ja muistaako toimittaa kaikki paperit ajoissa.”

“Mielestäni Suomi ei kuitenkaan ole vielä valmis perustulolle, koska tarvitaan yhä laajempia, perusteellisempia ja realistisempia kokeiluja, joihin tarvitaan paljon enemmän rahaa kuin ensimmäiseen kokeiluun. Ensimmäinen kokeilu oli kaikin puolin aivan liian riittämätön ja se perustui vain poliittisiin intresseihin. Ei näin.”

“Perustulo on kiinnostava ja mielestäni ehdottomasti kokeilemisen ja tutkimisen arvoinen asia. Perustulo toisi tietynlaista turvaa nykyiseen epävarmuuden ja pätkätöiden sävyttämään työelämään. Perustulo madaltaisi kynnystä ryhtyä esimerkiksi yrittäjäksi, kun yhteiskunnan taholta olisi taattu edes jonkinlainen tulo. Perustulo olisi hyvä tuki myös yllättävien elämäntilanteiden, kuten sairastumisen tai mielenterveyden järkkymisen varalle. Kuka tahansa voi joutua "tyhjän päälle" tai kenen tahansa voimavarat voivat ehtyä. Tällaisiin tilanteisiin perustulo toisi turvaa. Perustulo lisäisi myös tavallisen kansalaisen näkökulmasta kunnioitusta ja kiitollisuuden tunteita Suomen valtiota ja yhteiskuntaa kohtaan.”

Mitä sosiaaliturva yleisesti merkitsee sinulle?

“Tärkeää tukea opiskeluelämänvaiheeseen, mutta usein aiheuttaa huonoa omatuntoa, kun koen, että pitäisi selvitä sataprosenttisesti omillaan, vaikka tiedän, ettei sataprosenttinen työnteko ja sataprosenttinen opiskelu onnistu yhtä aikaa.”

“Jos olisin syntynyt mihin tahansa muualle kuin Pohjoismaihin, en olisi perhetaustastani johtuen ikinä pystynyt opiskelemaan yliopistossa. Olen todella kiitollinen, että olen Suomessa saanut kuulua sosiaaliturvajärjestelmään, joka on jo lapsuudessani mutta erityisesti opiskeluaikana tukenut minua ja perhettäni ja mahdollistanut korkeakouluttautumisen.”

“Sosiaaliturva merkitsee minulle mahdollisuutta kokea olevani osa tätä yhteiskuntaa ja menestyä elämässä, vaikka tulen köyhästä perheestä.”

“Sosiaaliturva on turvaverkko. Se erottaa meidät monista maailman maista - erittäin positiivisella tavalla. Olen siitä ylpeä, ja sitä leikatessa minua hävettää ja suututtaa kovasti. Rakenteellinen köyhyys on järjetöntä inhimillistä kärsimystä tuottava tosiasia, johon sosiaaliturva pyrkii puuttumaan. Sosiaaliturva on yksi syistä, miksi haluan vielä opiskella/asua Suomessa, vaikka monesta muusta syystä olenkin miettinyt ulkomaille häipymistä.”

“Se merkitsee sitä, että saan hoitaa opintoni loppuun eikä minun tarvitse jättäytyä opinnoista tulotason vuoksi.”

Mitä odotat sosiaaliturvan uudistukselta ja millainen uudistus parhaiten tukisi opiskelijoita ja opiskelemista?

“Sellainen uudistus olisi tarpeen, jossa voi keskittyä pelkästään opiskeluun silloin, kun tekee ekaa tutkintoa (eli riittävä toimeentulo - ei pakosti runsas, mutta riittävä). Toisaalta saman järjestelmän olisi mahdollistettava jollakin joustavalla tavalla opinnot tämän jälkeenkin - jos haluaa lisäkouluttautua, tehdä jatko-opintoja, vaihtaa alaa jne. Silloin työtulojen helppo yhdistäminen sosiaaliturvaan olisi tarpeen.”

“Muistetaan, että perheellisen opiskelijan tulo- ja tukileikkauksista kärsivät myös lapset.”

“Odotan, että perehdyttäisiin oikeasti opiskelijan arkeen sekä niihin haasteisiin, joita opiskelijat kohtaavat. Töiden ja opintojen yhteensovittaminen ei ole todellakaan aina ongelmatonta. Ja töiden saaminen opintojen oheen ei ole itsestään selvää. Mielestäni mahdollisimman joustava tukijärjestelmä olisikin siis toimivin. Opiskelijoissa kun on niin monenlaisia ihmisiä ja elämäntilanteita.”

“Odotan sitä, että sosiaaliturvan uudistus parantaisi opiskelijoiden taloudellista tilannetta ja sitä kautta heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Esimerkiksi opintorahan määrän nostamisella olisi merkittävä vaikutus opiskelijoiden elämään.”

“Odotan järjestelmän tehostumista, mutta toivon, ettei järjettömiä muutoksia tehdä. Opiskelijoilta ei mielestäni ole mitään syytä ottaa mitään pois, jos haluamme nuoria valmistuneita työmarkkinoille rakentamaan Suomea jatkossakin. Pitkänäköisyys on tärkeää.”

Opiskelu on hyvin stressaavaa. Sen näkee niin omista opiskelukavereista, omasta voinnista kuin YTHS:n mielenterveyspalvelujen pitkistä jonoista. Opiskelijan sosiaaliturva pitäisi pystyä hakemaan yhdeltä luukulta ja sen eri tuet tai vaiheet tulisi olla erittäin selkeästi esitetty. Opiskelijan kuuluu saada työstään eli opiskelustaan palkka, ei ottaa lainaa, joka painaa niskassa seuraavat 10 vuotta.

Odotan, että opiskelijan asemaa parannetaan ja tehtyjä leikkauksia puretaan. Opintotuen palauttaminen parantaa opiskelijoiden asemaa, ja muutos takaisin siihen, että opiskelijalle kohdistettu asumistuki ei ole riippuvainen kumppanin tuloista (kuten aiemmin oli). Opiskelijoilla maksettuja tukia voisi jopa lisätä, koska tässä kuitenkin rakennetaan tulevaisuuden yhteiskuntaa. Työelämästä tulevien opiskelijoiden asema paranisi sillä, että ansiosidonnaista saisi helpommin käyttää opiskeluun.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus päätti tänään 30.10. kokouksessaan avata joukkoliikenteen opiskelija-alennuksen kaikille päätoimisille perustutkinto-opiskelijoille, opiskelijoiden ikään katsomatta. Samalla kuitenkin opiskelijan alennusprosenttia matkakortille ostettavasta kausilipusta lasketaan 50:stä 45:een ja opiskelija-alennus rajataan vain kausilippuihin. Pääkaupunkiseudun ylioppilas- ja opiskelijakuntien yhteinen World Student Capital -verkosto (WSC) on tyytymätön päätökseen laskea alennusprosenttia ja rajata kertaliput alennuksen ulkopuolelle.

''Tavoittelimme 50 %:n alennuksen säilyttämistä kaikissa lipputyypeissä. HSL on mielestämme yliarvioinut ikärajattoman alennuksen kustannuksia'', sanoo WSC-verkoston puheenjohtaja Otto Rosenlund.

Aiemmin suurin osa 30 vuotta täyttäneistä opiskelijoista on jäänyt ilman joukkoliikenteen opiskelija-alennusta, koska alennuksen ehtona on ollut oikeus opintotukeen. Myönteistä nyt tehdyssä päätöksessä on se, että 30 vuotta täyttäneet opiskelijat saavat tulevaisuudessa alennuksen samoin ehdoin kuin nuoremmat opiskelijat. Tämä on ollut opiskelijajärjestöjen pidempiaikainen tavoite, minkä toteutumisesta iloitaan, vaikka muu osa päätöksestä on pettymys. Ikäsyrjinnän poistaminen opiskelija-alennuksesta voi johtaa uusien ryhmien tulemiseen joukkoliikenteen käyttäjiksi, mikä vahvistaa joukkoliikenteen kannattavuutta.

''HSL:n olisi mielestämme pitänyt uskaltaa kokeilla alennuksen laajentamista nykymallisella alennuksella ja säätää mallia sitten toteutuneiden kustannusten pohjalta. Arviomme mukaan opiskelija-alennuksen vuosikustannukset eivät laajennuksen jälkeen olisi todennäköisesti kovin paljon ylittäneet budjettiraamia'', kommentoi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Lauri Linna.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja WSC-verkoston mukaan HSL:n tulee nyt seurata päätöksen vaikutuksia opiskelija-alennuksen kustannuskertymään ja palauttaa mahdollinen alijäämä aiempaan kustannustasoon nähden opiskelija-alennukseen joko alennusprosentin nostona tai palauttamalla kertaliput alennuksen piiriin. 

Uudet alennusperusteet astuvat voimaan vyöhykeuudistuksen yhteydessä vuoden 2019 keväällä.

Otto Rosenlund                       
World Student Capital -verkoston puheenjohtaja     

Lauri Linna
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

Lisätietoja:
Asiantuntija (asuminen, terveys, kaupunki) Sofia Lindqvist
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
sofia.lindqvist@hyy.fi
p. 050 543 9605




Kun aloitin opintoni Helsingin yliopistossa vuonna 2015, en tiennyt juuri mitään siitä vaikuttamistyöstä, mitä HYYssä tehdään. HYY merkitsi minulle ennen kaikkea järjestöä, jonka jäseneksi liityin tehtyäni lukuvuosi-ilmoittautumisen sekä lukuvuosikalenteria, jonka laitoin ylpeänä laukkuuni - varmana siitä, että olin oikeasti saanut opiskelupaikan. Lisäksi ylioppilaskunta tarkoitti minulle Uudella ylioppilastalolla sijaitsevaa Alina-salia, jossa pääsin heti fuksisyksyn alussa tutustumaan akateemiseen pöytäjuhlakulttuuriin. 

Yliopistovuosieni aikana ymmärrykseni siitä, mikä HYY on ja mitä kaikkea ylioppilaskunnassa tehdään, on vähitellen syventynyt. Ainejärjestömme Media ry:n hallituksen jäsenenä opin katsomaan luentosalien ja opiskelijabileiden ulkopuolelle. Aloin kiinnostua ja innostua vaikuttamisesta sekä perehtyä tarkemmin ylioppilaskunnan toimintaan. 

Ylioppilaskunta on paljon muutakin kuin tapahtumia järjestävä taho, joka tarjoaa tilat esimerkiksi ainejärjestöjen illanvietoille ja kokoaa vuosittain noin 4000 opiskelijaa yhteen kisailemaan ikimuistoisessa Fuksiseikkailussa. HYY edistää opiskelijan asemaa niin monipuolisesti, että sen tekemästä työstä ja jokaisen opiskelijan vaikuttamismahdollisuuksista kannattaa olla kartalla. 

Kaikki vaikuttaminen ei aina näy ulospäin. Opiskelijan näkökulmasta tilanne voi toisinaan näyttää siltä, että kaikki jatkuu ennallaan. Tosiasiassa HYY on onnistunut estämään useita opiskelijan asemaa heikentäviä muutoksia aktiivisella vaikuttamistyöllään. Vuonna 2015 ylioppilaskunta onnistui esimerkiksi estämään opiskelija-asuntotuotannon investointiavustuksen poistamisen. Toteutuessaan avustuksen poistaminen olisi tarkoittanut 10 %:n korotusta uusien opiskelija-asuntojen vuokratasoon. Ilman ylioppilaskunnan edunvalvonnallisia resursseja ja sen tekemää työtä opiskelijoiden olosuhteet olisivat olennaisesti heikommat kuin nyt. 

Opiskelijan talous on tunnetusti tiukoilla. Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua siitä, tulevatko HSL:n opiskelija-alennukset pysymään enää nykyisellä tasollaan. Tiesitikö, että HYY on ollut vaikuttamassa keskeisesti siihen, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä otettiin käyttöön yhtenäinen 50 %:n opiskelija-alennus vuonna 2006? Vuodesta 2010 lähtien samaan alennukseen ovat olleet oikeutettuja myös vaihto-opiskelijat. Parhaillaan HYY vaikuttaa sen puolesta, että HSL:n opiskelija-alennus säilyisi mahdollisimman korkeana ja laajenisi samalla huomioimaan myös 30 vuotta täyttäneet opiskelijat ilman erillisiä ehtoja. 

HYY on koko historiansa ajan pyrkinyt lisäämään kohtuuhintaista opiskelija-asuntotarjontaa. Se on ollut keskeinen vaikuttaja, kun Helsingin kaupunkia on lobattu nostamaan opiskelija-asuntojen vuosituotantotavoitetta. Tämän vaikuttamistyön ansiosta kaupunki nosti vuoden 2012 opiskelija- ja nuorisoasuntotuotannon tavoitteen 300 asuntoon ja vuonna 2016 pelkästään opiskelija-asuntotuotannon tavoitteen 300 asuntoon. Tämä tulee helpottamaan opiskelijoiden asuntopulaa. 

Lisäksi HYY tekee työtä, jotta opiskelun ja lapsiperhe-elämän yhdistäminen olisi mahdollista. Pikku HYY on 2000-luvun alkupuolelta lähtien tarjonnut tilapäistä, huokeahintaista lastenhoitoa opiskelijavanhempien lapsille. Lastenhoitopalvelun ansiosta vanhemmat voivat osallistua tentteihin ja luennoille sekä opiskella itsenäisesti. Toisin kuin kunnallinen varhaiskasvatus, Pikku HYYn palveluiden käyttö ei vie perheeltä oikeutta kotihoidontukeen. Tällä hetkellä HYY kehittää yhteistyössä yliopiston ja Helsingin kaupungin kanssa nykyistä Pikku HYYtä laajempaa, joustavaa osa-aikaista lastenhoitoa, joka ei vie perheeltä oikeutta tukeen.

On myös HYYn ansiota, että minulla opiskelijana on varaa nauttia teatterista ja taidemuseoista. HYY tekee yhteistyötä muun muassa Kansallisteatterin, Ateneumin ja Helsingin taidemuseon kanssa, jotka tarjoavat opiskelijoille alennettuja lippuja ja ilmaispäiviä.

Eniten opiskelijan vaikutusmahdollisuuksista ja HYYssä tapahtuvan työn arvosta minua on vakuuttanut viestintäharjoittelijan työ ylioppilaskunnassa. Ympärilläni työskentelee ihmisiä, joilla on valtavasti näkemystä esimerkiksi opiskelijan asumisesta, toimeentulosta, opetuksen kehittämisestä ja yhdenvertaisuudesta sekä intoa ja taitoa viedä asioita eteenpäin. Haluan käyttää ääntäni kannanottona ja toiveenani siitä, että näin on myös tulevaisuudessa.

Saana Lehtinen

Kirjoittaja on HYYn viestintäharjoittelija ja neljännen vuoden viestinnän opiskelija, joka näkee työssään päivittäin sen, miten omistautuneesti ja asiantuntevasti opiskelijan asemaa parannetaan ylioppilaskunnassa. 

 

HYY hakee ehdokkaita Svenska Studerandes Intresseföreningenin eli SSI:n hallitukseen vuodelle 2019. SSI on ruotsinkielisten opiskelijoiden kattojärjestö, joka julkaisee Studentbladet-lehteä ja järjestää yhteistapahtumia ruotsinkielisille sekä kaksikielisille opiskelijoille. SSI:n jäsenyhteisöjä ovat HYYn lisäksi Aalto Yliopiston Ylioppilaskunta AYY, Arcada studerandekår ASK, Teknologföreningen sekä HYYn piirissä toimivat ruotsinkieliset osakunnat Nylands Nation, Östra Finlands Nation, Åbo Nation ja Vasa Nation.

SSI:n hallitus vuodelle 2019 valitaan yhdistyksen syyskokouksessa 27.11.2018. Jäsenyhteisöt asettavat omat ehdokkaansa hallitukseen ja yhdestä jäsenyhteisöstä voidaan valita maksimissaan kaksi henkilöä SSI:n hallitukseen.

Hakijoiden tulee toimittaa vapaamuotoinen hakemuksensa HYYn kirjaamoon (kirjaamo@hyy.fi) 4.11.2018 klo 23.59 mennessä. HYY katsoo haussa eduksi sujuvan ruotsin kielen taidon, HYYn ruotsinkielisen toimijakentän tuntemuksen ja aiemman kokemuksen hallitustyöskentelystä. HYYn edustajien edellytetään pitävän tiivistä yhteyttä HYYn hallitukseen SSI:tä koskevissa asioissa. Valinnassa painotetaan yllämainittuja, joten tuothan ne esiin hakemuksessasi.

HYYn hallitus käsittelee hakemukset kokouksessaan 08.11.2018, minkä jälkeen hakijoille ilmoitetaan valinnan tuloksesta. HYYn ehdokkaaksi hakevien toivotaan pääsevän paikalle SSI:n syyskokukseen 27.11.2018, jolloin hallitus valitaan. Varaathan mahdollisuuksien puitteissa päivämäärän kalenteristasi, jos haet hallitukseen.

Lisätietoja hallituksen tehtävistä ja SSI:n toiminnasta antaa HYYn ja SSIn hallituksen jäsen Sebastian Österman (sebastian.osterman@hyy.fi).

“Perinteisesti on ollut tapana, että Kronoksen puheenjohtaja lähtee edustajistovaaleihin ehdolle HYALin listoilta”, kuului syksyllä 2007 silloisen HYYn hallituksen puheenjohtajan lause. Se oli lause, joka määritti elämääni ja ajankäyttöäni seuraavan kahdeksan vuoden ajan. Kolmen aktiivisen ja antoisan ainejärjestövuoden jälkeen olin eläköitymässä historianopiskelijoiden omista pesteistä. Onneksi aktiivisia, varttuneempia kannustajia löytyi kertomaan, miksi ylioppilaskunnan toimintaan kannattaa lähteä ja mitä siitä voi oppia. 

Ylioppilaskunta vei mukanaan. Vaalikampanjointi hyvällä porukalla oli hauskaa, uudet asiat HYYssä mielenkiintoisia ja politiikka tuntui vaikuttamisen arvoiselta. Järjestöjen toiminta-avustusmallin uudistaminen ja tilojen uudelleensijoittelu kolmannen ylioppilastalon valmistuessa veivät tehokkaasti vapaa-ajan, enkä edes osannut olla pahoillani siitä. Uuden oppiminen ja vaikuttaminen HYYssä oli itsessään innostavaa. 

Järjestöasiat ja vaikuttaminen opintoasioihin olivat tulleet tutuksi osittain jo ainejärjestössä. Sen sijaan ylioppilaskunta yllätti monipuolisuudellaan: pääsimme rakentamaan kestävämpää kaupunkia, kampanjoimaan ilmastolain puolesta ja väittelemään huippututkijoiden kanssa koulutuksen rahoituksesta. Uusien asioiden haltuunotto kävi turvallisesti porukassa, jossa joku aina tiesti vähän enemmän omasta aihekokonaisuudestaan ja osasi neuvoa meitä noviiseja. Samaan aikaan uutta oppimaamme sai koko ajan kehittää ja soveltaa järjestökentälle. 

Myös viestinnän merkitys korostui: järjestöille oli melko sama, kuinka paljon edaattorit viettivät öitään neuvotellen Uuden ylioppilastalon kokoushuoneissa, jos emme kertoneet saamistamme voitoista. Aktiivinen yhteydenpito omaan kenttään, niihin yhteisöihin, joiden mandaatilla HYYssä toimi, mittasi kaiken toiminnan onnistumista. Myöhempää työ- ja polittiikkaelämää varten tämä oppi oli vertaansa vailla.  

HYY-vuosien jälkeen minä ja monet sitoutumattomat ystäväni jatkoimme vaikuttamista liittymällä puolueisiin. Monena iltana olemme muistelleet ja vertailleet edustajistossa oppimaamme nykyisiin vastuisiimme, isoissa ja pienissä puolueissa. Usein olemme todenneet, ettei kaikista tekemistämme vaalikampanjoista mikään ole toistaiseksi päihittänyt edustajistovaalikampanjoidemme järjestäytyneisyyttä. Myöhemmin varavaltuutettuna Helsingin kaupunginvaltuustossa opin myös arvostamaan HYYn edustajiston jäsentynyttä ja sivistynyttä keskustelutapaa. 

Ylioppilaskunta tarjosi minulle maisterin tutkinnon rinnalle toisen tutkinnon ja osaamisen kivijalan. Humanistitutkintoani täydentää nyt HYY-vuosien aikana hankittu neuvottelu- ja lobbausosaaminen, kampanja- ja projektinhallintataidot ja ennen kaikkea valtava verkosto osaavia, läheisiä entisiä HYY-toimijoita eri yhteiskunnan osa-alueilta. Sillä jos jotain, HYY opetti yhdessä toimimista. Luottamusta ja luottamuksen ansaitsemista. Vastuunkantoa ja vastuunottoa. Yhtäaikaista visiointia ja raakaa työtä. Jos siis vielä mietit, kannattaako hypätä kelkkaan, kehotan olemaan epäröimättä. Seikkailu HYYssä maksaa varmasti itsensä takaisin! 

Katri Korolainen 

Kirjoittaja vietti parhaat nuoruusvuotensa Uudella ylioppilastalolla. Hän toimi HYYn hallituksen jäsenenä vuonna 2009 ja puheenjohtajana 2010 sekä SYL:n puheenjohtajana 2011. Hän on myös HYYn entinen pääsihteeri. Nykyisin hän on Nuori kirkko ry:n viestinnästä ja vaikuttamisesta vastaava johtaja.

Kun mietin sattumanvaraista arkipäivää viimeisen vuoden ajalta, kuvittelen usein itseni istumassa erinäisissä paikoissa, opiskelijaedustajana hallintoelinten kokouksissa tai ylioppilaskunnan toimistolla. Tämän lisäksi käytän aikaani opiskeluun, mikä hyvin usein tarkoittaa istumista joko luentosaleissa tai kotona läppärin ääressä. Näitä opiskelijaelämän puolia yhdistää runsas istumisen määrä, ja keskimäärin opiskelijat istuvatkin 9–10 tuntia päivässä.

Ei ole sattumaa, että opiskelijat istuvat päivittäin hurjia määriä. Kuvittele esimerkiksi tavanomainen luentosali ja opetustilanne: opiskelijat istuvat parhaimmillaan useita tunteja pienillä tauoilla kuunnellen luentoa. Sen lisäksi että tällainen opetustilanne on pedagogisesti hyvin passivoiva, se ei kannusta opiskelijan hyvinvoinnin kannalta riittävään liikkumiseen. Yliopistojen luentosaleissa ei pääsääntöisesti ole seisomamahdollisuuksia, taukojumpasta puhumattakaan. Päivä jatkuu lisää istumista vaativilla luennoilla, päivät vaihtuvat viikkoihin ja jossain kohtaa ymmärrämme, ettei opiskelusta tai yliopistodemokratian puolustamisesta tule mitään, kun yläselkä on jumissa. Kuka kerää yliopistolle opintopisteet tai tuo opiskelijanäkökulmaa neuvottelupöytiin, kun jatkuvat niska-, hartia- ja selkäkivut lamaannuttavat yhä kasvavan määrän opiskelijoita? Tilannetta ei helpota se, että yliopiston henkilökunta kohtaa jatkuvasti samat ongelmat:empiiristen kokoushavaintojen perusteella jatkuva istuminen piinaa yhtä lailla myös yliopiston henkilökuntaa.

Tällaisten huolten vuoksi sunnuntai 16.9. olikin ilahduttava päivä: sain pitkästä aikaa pohtia jalkojen rullautuvuutta ja askeleen painopisteen asettumista valmistautuessani juoksuun. Juoksukengät oli kaivettu naftaliinista ja kantadropin tarkka millimäärä unohtunut, kun Helsingin yliopiston ylioppilaskunta kutsui opiskelijat juoksemaan Espoon rantakymppiin monipuolisempien opiskelutilojen ja vähempään istumiseen kannustavan opiskelukulttuurin puolesta. Paikalle saapui 13 opiskelijaa eri oppiainetaustoista, ja vaikka Aalto-yliopisto sponsoroi noin 1700 yliopistolaista juoksuun, emme jääneet vaikuttavuudessa toiseksi: tempauksemme keräsi huomiota yliopistojen johdolta läpi Suomen, ja puheet opetustilojen uudistamisesta ja kehittämisestä ergonomisempaan suuntaan nousivat taas pintaan Helsingin yliopistolla. Lisäksi tempaus lisäsi Helsingin yliopiston johdon kiinnostusta sponsoroida yliopistoyhteisön jäseniä juoksutapahtumiin, mikä toimisi liikuntaan kannustavan ominaisuutensa lisäksi myös yhteishenkeä kohottavana tapahtumana.

Kaiken edellisen lisäksi juoksijajoukollamme oli mahtava fiilis koko tapahtuman läpi, ja juoksukin sujui. Koin juoksun aikana ja juoksuun valmistautuessa, että yhteisö kannusti minua liikkumaan ja rikkomaan istuvan arkirutiinin – haluaisin, että tämä fiilis tulisi tulevaisuudessa jokaiselle opiskelijalle ja yliopistolaiselle vastaan yliopistolla oleskellessa, luennoilla ja kokouksissa.

Kampusten kehittämisestä ja yliopistoyhteisön hyvinvoinnista vastaava vararehtorimme Tom Böhling on tuoreessa haastattelussa ottanut tehtäväkseen luoda sellaisen ympäristön, jossa henkilökunnan ja opiskelijoiden on mahdollisimman helppo tehdä työtään. Tavoite on kunnianhimoinen, ja on ollut ilo huomata, kuinka uusi rehtoraatti on halunnut panostaa yliopistolaisten hyvinvointiin ja yhteisöllisyyden rakentumiseen. Liikkuvamman yliopistoarjen alku on istumisen vähentäminen, johon ratkaisuna ovat sekä tilojen että kulttuurin uudistaminen. Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL on koonnut vinkkejä istumisen tauottamiseen niin opettajille kuin opiskelijoille.

Juoksutempauksemme oli vain alkua - nyt haastamme kaikki Helsingin yliopistolla istumiskapinaan lisäämällä arkeensa yhden istumista vähentävän teon viikossa. Vain hyvinvoiva yhteisön jäsen säilyttää ilon oppia ja luoda uutta.

Topias Tolonen
Hallituksen jäsen (koulutuspolitiikka, kansainvälisyys, viestintä)

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) perustajayhteisö ja merkittävä taustavaikuttaja. Haemme nyt Hoasin valtuuskuntaan kaksi varsinaista ja kaksi varajäsentä toimikaudelle 2019–2020.

Hoasin valtuuskunnan tärkein tehtävä on valvoa Hoasin hallituksen toimintaa. Tarvittaessa se myös nimeää Hoasin hallituksen jäseniä. Hoasin valtuuskuntaan kuuluu 16 jäsentä ja se kokoontuu vuosittain pääsääntöisesti kevät- ja syyskokoukseen.

Sääntömääräisten kokouksien lisäksi valtuuskunta voidaan kutsua koolle myös ideoimaan, sparraamaan ja kehittämään Hoasia. HYY tarjoaa koulutusta ja taustatukea tehtävään. Hoasin valtuuskunnan jäsenyys on luottamustoimi, josta ei makseta palkkiota.

Hakijoilta edellytetään kiinnostusta opiskelija-asumiseen, motivaatiota toimia Hoasin tarkoituksen, eli opiskelijoiden asuntotilanteen helpottamisen eteen sekä innostusta kehittää Hoasia. Hoasin toimintaympäristön tuntemus ja valmius toimia yhteistyössä HYYn kanssa edesauttavat luottamustoimen menestyksekästä hoitamista. Lisäksi Hoasilla asuminen, asukastoimikunta-aktiivisuus ja kokemus HYYn toiminnasta luetaan hakijoiden eduksi.



Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään toimittamaan sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@hyy.fi viimeistään sunnuntaina 28.10.2018. Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan etunimet, sukunimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Voit liittää mukaan myös CV:si. Ylioppilaskunta toivoo hakijoiksi eri sukupuolten edustajia ja eri opintojen vaiheissa olevia hakijoita monipuolisista taustoista.

Tutustu Hoasin sääntöihin.

Lisätietoja:
HYYn asumisen asiantuntija Sofia Lindqvist, sofia.lindqvist@hyy.fi, 050 543 9605

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) perustajayhteisö ja merkittävä taustavaikuttaja. HYY hakee nyt yhtä sitoutunutta jäsentä Hoasin hallitukseen toimikaudeksi 2019–2020.  

Hoasin hallintoelimiä ovat hallitus ja valtuuskunta. Hallituksen tehtävänä on johtaa Hoasin operatiivista toimintaa ja vastata Hoasin taloudesta, tarvittaessa omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan. Hallitus mm. valitsee toimitusjohtajan ja ohjaa hänen työtään sekä päättää Hoasin strategiasta että kaikesta muusta, mistä valtuuskunta ei päätä. Luottamustoimen hoitaminen kunnialla edellyttää, että hallituksen kokousten lisäksi osallistuu myös muihin Hoasin hallinnon ja sidosryhmien tilaisuuksiin. Hoasin hallituksen jäsenyys on vastuullinen luottamustoimi, josta maksetaan kohtuullinen palkkio.

Hoasin sääntöjen mukaan hallituksen enimmäiskoko on 10 jäsentä ja heistä kolme on HYYn nimeämiä. Hoasin hallituksessa toimii eri alojen asiantuntijoita, joilla on usein omaa opiskeluaikaista ylioppilaskuntataustaa. Pääkaupunkiseudun kaupunkien edustajina on usein poliitikkoja. Lisäksi Hoasin asukkailla on oma edustajansa hallituksessa. Hakijoilta edellytämme läheistä kontaktia opiskelijamaailmaan, aktiivista yhteistyötä HYYn kanssa, Hoasin toimintaympäristön tuntemusta sekä motivaatiota toimia Hoasin tarkoituksen, eli opiskelijoiden asuntotilanteen helpottamisen eteen. Nyt haettavalta hallituksen jäseneltä toivotaan erityisesti osaamista asiakasymmärryksen ja palvelumuotoilun saralta. Hallitustyöskentelyä tukeva osaaminen, kuten kiinteistö-, talous-, tietohallinto-, viestintä- tai henkilöstöhallinto-osaaminen, lasketaan eduksi.

Toivomme hakemuksia eritaustaisilta edustajilta. Vapaamuotoinen, maksimissaan yhden sivun mittainen hakemus sekä CV pyydetään toimittamaan sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@hyy.fi viimeistään 28.10.2018. Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan etunimet, sukunimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. HYYn hallitus nimeää jäsenen Hoasin hallitukseen marraskuun alussa mahdollisen ennakkotehtävän ja haastattelukierroksen jälkeen. HYY voi valita tehtävään henkilön myös hakijoiden ulkopuolelta.

Tutustu Hoasin sääntöihin.

Lisätietoja:
HYYn asumisen asiantuntija Sofia Lindqvist, sofia.lindqvist@hyy.fi, 050 543 9605

Helsinki on Suomen pääkaupunki ja samalla se on suomalaisten olohuone. Helsinki on täällä työskentelevien, opiskelevien ja asuvien kaupunki. Helsinki on meidän yhteinen kaupunkimme.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on aina ollut tiivis yhteys kaupunkiin. Kaikille lienee tänä päivänä ilmeistä, että yliopistot ovat nykyaikaisen kaupungin vetäviä voimia. Elinkeinoelämämme, tutkimuksemme ja kulttuurimme olisivat kaikki paljon köyhempiä ilman Helsingin yliopistoa. Opiskelijat tuovat muutosta myös siihen, miten kaupunkiamme johdetaan.

Olin itse HYYn vihreiden edustajana edustajistossa. Olin aktiivina HYYn sosiaalipoliittisessa jaostossa, jossa vaikutimme muun muassa perheellisten opiskelijoiden sosiaaliseen tilanteeseen ja perhepalveluihin, opiskelija-asumiseen, toimeentuloon, mielenterveyspalveluihin ja psykososiaaliseen tukeen sekä vammaisten opiskelijoiden liikkumiseen ja kaupungin esteettömyyteen. Järjestimme tilaisuuksia, haastoimme ja kirjoitimme.

On ollut ilo huomata, etteivät tällaiset vaikuttamisen tavat ole kadonneet mihinkään. Vaikuttaminen ylioppilaskunnassa on melko samanlaista kuin se vaikuttamistyö, mitä teen parhaillani koko Helsingin näkökulmasta. Ylioppilaskunnassa tehtävä työ on tehostunut ja opiskelijoiden viesti kuuluu yhä kirkkaammin myös Helsingin johdolle. Näillä viesteillä on paljon merkitystä siinä, millaiseksi kaupunkimme muovautuu.

Mitä tällaisten viestien vastaanottaja ajattelee opiskelijoiden viesteistä? Sitä, että ne ovat punnittuja ja hyvän päätöksenteon lopputulos. Niistä asioista on väitelty ja väännetty. Ja niistä on ennen kaikkea välitetty.

HYYltä tulevista viesteistä tietää, että ne tulevat toimijoilta, jotka on valittu edustamaan niitä moninaisia ääniä, joita opiskelijat itse edustavat. Tiedämme, että opiskelijat välittävät siitä, kuka heitä edustaa. Tällaisia tahoja on syytä kuunnella vakavasti. Viestien vastaanottamista ei varmasti vaikeuta sekään, että päättäjistä suuri osa on myös HYYn kasvatteja.

Jos yhden tällaisen päättäjän muistelu sallitaan, niin muistan kun palasin vuonna 1997 Erasmus-vaihdosta Berliinistä. Olin eronnut avopuolisostani vaihdon aikana ja palasin Helsinkiin ilman kotia, minne mennä. Opinnotkaan eivät oikein sujuneet ja päätin hakea projektitutkijan töitä, jotta saisin muuta ajateltavaa. HYY vei mukanaan. Tein HYYlle selvityksen opiskelijoiden hyvinvoinnista ja toimeentulosta. Näillä selvityksillä on nykyäänkin tärkeä rooli opiskelijoiden tilanteen hahmottamisessa.

Nyt syksyllä, kun kävelen töihin Senaatintorin läpi, näen opintojaan aloittavia fuksiryhminä. Sitä ennen olen ohittanut vanhan sosiologian laitokseni Unioninkadulla ja Valtiotieteellisen tiedekunnan - rakennuksen, jossa olin lukiolaisena Iho- ja sukupuolitautien klinikalla töissä. Sosiologian opinnot aloitin Franzeniassa, joka on nykyisin kaupungin päiväkoti. Kaupunki on muuttunut valtavasti, mutta HYYn toiminta jatkuu vahvana. On hyvä, että osa asioista muuttuu ja osa ei. Opiskelijat itse ovat kuitenkin muutoksen puolella - ja se on hyvä.

Sanna Vesikansa

Kirjoittaja on Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari. HYYssä Vesikansa toimi vuosina 1994-1997 projektitutkijana, edustajiston jäsenenä sekä sosiaalipoliittisen jaoston jäsenenä.  

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) esittää kasvatustieteiden kandidaatti Krista Laitilaa Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen (SYL) puheenjohtajaksi sekä valtiotieteiden ylioppilas Titta Hiltusta ja filosofian maisteri, valtiotieteiden ylioppilas Topias Tolosta hallituksen jäseniksi vuodelle 2019. 

Kasvatustieteitä opiskeleva Laitila, 25, on toiminut tänä vuonna HYYn hallituksen varapuheenjohtajana ja vastannut HYYn 150-juhlavuoden koordinoinnista sekä sen vaikuttamiskärjistä. Hänen muita vastuualueitaan ovat olleet edunvalvonta koskien perheellisten opiskelijoiden asemaa sekä yhdenvertaisuuden jalkauttaminen ja yliopistodemokratian parantaminen Helsingin yliopiston hallintoelimissä. 

''Eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit sekä mahdolliset maakuntavaalit ovat tärkeä vaikuttamisen paikka koko opiskelijaliikkeelle. Puheenjohtajana tavoitteeni olisi edistää erityisesti maksutonta ja saavutettavaa koulutusta sekä nuoren sukupolven jaksamisen ja mielenterveyden tukemista. Opiskelijaliikkeellä on myös paikkansa yhdenvertaisuuden edistämisessä ja sen näkymisessä opiskelijoiden arjessa'', Laitila kertoo. 

Titta Hiltunen on vastannut tänä vuonna HYYn hallituksessa opiskelijoiden toimeentuloon liittyvistä asioista sekä maakunta- ja eduskuntavaalivaikuttamisesta ja kaupunki- ja asumisvaikuttamisesta. Poliittista historiaa opiskeleva Hiltunen, 26, on ollut kehittämässä opiskelijaliikkeelle uusia vaikuttamisen tapoja, kuten Opiskelijasimulaattori-peliä, joka tuo esiin opiskelijan kohtaamia moninaisia haasteita toimeentulossa. Lisäksi hän on tehnyt ylioppilaskunnan puolesta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle yleisen asumistuen ruokakuntatulkinnoista. SYL:n hallituksessa häntä motivoi edessä oleva sosiaaliturvan kokonaisuudistus.

''Opiskelijaliikkeen iso tavoite ensi vuonna on saada opiskelijat mukaan sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen. Opiskelijat ovat ihmisiä siinä missä muutkin, ja elämiseen riittävä sosiaaliturva kuuluu heille kuten kaikille muille'', Hiltunen sanoo. 

Topias Tolosen, 24, vastuualueita HYYn hallituksessa ovat olleet viestintä, koulutuspolitiikka sekä kansainväliset asiat, jossa tehtävät ovat liittyneet erityisesti EU- ja ETA -alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin, opiskelijoiden osallisuuteen ja yliopiston kansainvälistymisstrategioihin. Lisäksi hän on kehittänyt HYYn reaktiivisen viestinnän prosesseja ja osallistunut aktiivisesti yliopiston sisäiseen vaikuttamistyöhön.

Soveltavaa matematiikkaa opiskellut ja taloustiedettä opiskeleva Tolonen on kerryttänyt kokemusta erityisesti Suomen korkeakoulukentän kansainvälisyyden kehittämisestä.

''Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on SYL:lle mahdollisuus tuoda suomalaisen opiskelijaliikkeen arvoja näkyviin sekä puheenjohtajuuskauden aikana että europarlamenttivaalien alla. Kansallinen korkeakoulukenttä on kansainvälistymisen kynnyksellä, ja seuraavat vuodet ovat kriittisiä Suomen korkeakoulukentän tulevaisuudelle.  EU-puheenjohtajuuskausi tuo SYL:lle paikan näyttää Euroopalle, miten Suomessa tehdään koulutuspoliittista edunvalvontaa ja samalla edistää koulutuksen saavutettavuutta laajemmin'', hän kertoo.

''Laitila on vakuuttanut edunvalvontakokemuksellaan. Hänellä on näkemys organisaation kehittämisestä ja hyvä ote johtamiseen. Hiltusella on vahva substanssiosaaminen ja hän on motivoitunut luomaan yhdenvertaisempaa ylioppilasliikettä. Tolonen on luova osaaja, joka syttyy sekä kansainvälisestä edunvalvonnasta että koulutuspolitiikasta'', kuvaa HYYn hallituksen puheenjohtaja Lauri Linna ehdokkaita. 

SYL valitsee vuoden 2019 hallituksen liittokokouksessaan Otaniemessä 16.–17.11. SYL valvoo opiskelijan etua valtakunnan tasolla ja ottaa kantaa koulutuspoliittisiin, sosiaalipoliittisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin.

Lisätietoja:

Krista Laitila
krista.laitila@hyy.fi
050 5950328

Titta Hiltunen
titta.hiltunen@hyy.fi
040 8270361

Topias Tolonen
topias.tolonen@hyy.fi
040 5345896

Lauri Linna, HYYn hallituksen puheenjohtaja
lauri.linna@hyy.fi
050 543 9610

Sivut