Media & arkisto

Adressi: Ei lukukausimaksuehdotukselle!

03.11.2014

HYY on julkaissut adressin, johon se kerää lukukausimaksuehdotusta vastustavien Helsingin yliopiston yliopistoyhteisön jäsenten nimiä.

Viime viikolla opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru lähetti lausuntokierrokselle ministeriön valmisteleman lakiluonnoksen, jossa esitetään vähintään 4000€:n pakollisia lukukausimaksuja kaikille EU/ETA -alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille. Esitys haittaa suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistymiskehitystä, asettaa eri taustoista tulevat opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan, heikentää yliopistojen autonomiaa ja on kaiken lisäksi taloudellisesti kannattamaton.

Valmis adressi luovutetaan yliopiston johdolle ja valtiotason päättäjille.

Adressin voi allekirjoittaa täällä.

Haluatko tulla mukaan keräämään nimiä adressiin? Ota yhteyttä HYYn hallituksen jäsen Matleena Kososeen (matleena.kosonen(at)hyy.fi, 050 5439611). Ilmoita puhelinnumerosi sekä milloin ja millä kampuksella (tai muualla) voisit kerätä nimiä.

Mistä tässä on kyse?

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on ollut kasvattaa Suomessa opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrää. Vuosien 2004 ja 2013 välillä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä onkin noussut keskimäärin 10% vuosittain.

Myös Ruotsissa ja Tanskassa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kasvoi vauhdikkaasti, kunnes maissa otettiin käyttöön samankaltaiset lukukausimaksut, joita Suomeen nyt esitetään. Tanskassa uusien opiskelijoiden määrä laski yli kolmanneksella, minkä lisäksi kasvu-ura on hidastunut aiemmasta. Ruotsissa pudotus oli lähes 80%. Määrä ei vieläkään ole palautunut aikaisemmalle tasolle, vaan muut maat ovat  kasvattaneet etumatkaansa kansainvälisten opiskelijoiden määrässä. Myös Suomessa tehdyistä kokeiluista on saatu näyttöä siitä, että maksut karkoittavat opiskelijoita. Järjestetyn maksukokeilun loppuraportti totesikin, että maksullisiin ohjelmiin on ollut vaikeaa löytää halukkaita opiskelijoita.

Opiskelijamäärät ovat Ruotsissa ja Tanskassa hiukan elpyneet, mutta se on tapahtunut tavalla, joka on ristiriidassa Suomen koulutustavoitteiden kanssa. Kansainvälisten opiskelijoiden sosiaalisessa taustassa on havaittu muutoksia, kun maksujen myötä erityisesti köyhemmistä taustoista tulevien lahjakkaiden opiskelijoiden määrä on vähentynyt. Opiskelijat ovat myös aikaisempaan verrattuna valinneet entistä enemmän halpoja alemman tason tutkintoja. On epäoikeudenmukaista ja maamme sivistysarvojen vastaista asettaa opiskelijoita näin rajusti epäyhdenvertaiseen asemaan varallisuuden tai kansallisuuden perusteella. Yliopistojen ja Suomen etu on että opiskelijat valitaan pätevyyden, ei varallisuuden perusteella.

Lukukausimaksut ovat myös todistetusti taloudellisesti kannattamattomia. Yliopistot jäivät Suomessa tehdyssä kokeilussa maksettavien stipendien ja hallinnollisten kustannusten seurauksena tappiolle. Kansantaloudellisesti maksullisuus on vielä vähemmän järkevää: jokaisesta Suomeen töihin jääneestä nuoresta saadaan VATT:n ja CIMO:n arvioiden mukaan () jopa satojen tuhansien nettohyödyt julkiselle taloudelle. Kansainvälisten opiskelijoiden määrän laskiessa maksujen myötä taloudelliset vaikutukset tulevat siis olemaan kielteisiä.

Toisin kuin arkijärjellä voisi luulla, ilmainen koulutus kansainvälisille opiskelijoille on kansantaloudellisesti kannattavaa. On arvioitu, että kansainvälisten opiskelijoiden kouluttaminen on kannattavaa jos edes 30% opiskelijoista jää töihin Suomeen vähintään viideksi vuodeksi. Tehtyjen selvitysten mukaan 47% kansainvälisistä opiskelijoista on työllistynyt Suomeen opintojen päättymistä seuraavan vuoden aikana. Eri arvioiden mukaan on arvioitu, että 60-80% kansainvälisistä opiskelijoista haluaisi jäädä Suomeen töihin, mutta joutuu palaamaan kotimaahansa maahanmuuttopolitiikan takia.