Media & arkisto

Avoin kirje opetusministeriölle: Miksi yliopistolaki pitäisi avata turhaan?

29.09.2017

Miksi yliopistolaki pitäisi avata turhaan?

Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti tänä keväänä Korkeakouluvisio 2030 -hankkeen, johon kutsuttiin osallistumaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluväkeä sekä keskeisiä sidosryhmiä yhteiskuntaelämän eri osa-alueilta. Visiotyö oli lähtökohdiltaan lupaava, sillä viime vuosina yliopistojen kehittäminen on ollut poukkoilevaa ja hallituskausiin sidottua.  

Visiotyön viime metreillä opetusministeriö on esittänyt yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä siirrettäväksi yhden korkeakoululain piiriin (Helsingin Sanomat 4.9.2017 http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005352698.html). Tämä ehdotus ei ole ollut aikaisemmin esillä julkisissa tilaisuuksissa, vaan ministeriö on nostanut aiheen pöydälle kuulematta lainkaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteisöjä.  

Konkreettisista tavoitteistaan ministeriö on ollut vaitonainen, lukuun ottamatta mahdollisuutta yhdistää yliopistoja ja ammattikorkeakouluja keskenään. Nyt ministeriön esityksestä jättää auki sen, onko yliopistolaki tarkoitus myllätä kokonaan uudelleen.  

Korkeakouluvisio-hankkeen yhteydessä on esitetty monia kannatettavia tavoitteita, kuten korkeakoulutettujen määrän kasvattamista puoleen ikäluokasta, aiempaa laajempia monitieteisiä koulutusohjelmia ja joustavampaa liikkuvuutta ohjelmien ja korkeakoulujen välillä. Yhteenkään tavoitteista ei tarvita uutta lainsäädäntöä. Ne onnistuvat vallan mainiosti ilman yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien kokonaisremonttia.  

Korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen – tai edes ylläpitäminen nykyisellään – edellyttää tuhoisien koulutusleikkausten perumista ja yliopistojen rahoituksen turvaavan yliopistoindeksin palauttamista. 

Monitieteiset koulutusohjelmat ja suurempi liikkuvuus puolestaan vaativat yt-neuvottelujen ja säästöjen sijaan työrauhaa korkeakouluihin, jotta henkilöstöllä on todella aikaa ja resursseja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on vienyt läpi kunnianhimoisen koulutusohjelmauudistuksen, jonka tarkoitus on ollut perustaa nimenomaan aiempaa laaja-alaisempia ja monitieteisempiä koulutusohjelmia. 

Hakeeko opetusministeriö siis lakiuudistuksella kenties jotain aivan muuta? Tuodaanko yliopistot ja ammattikorkeakoulut askel askeleelta toisiaan lähemmäs, jolloin niiden tutkimukseen ja työelämään suuntautuneet profiilit hukkuvat matkan varrella? Harkitaanko toiseen tutkintoon lukukausimaksuja? Ollaanko ylioppilaskuntien lakisääteistä asemaa ja yliopistodemokratian periaatteita muuttamassa? 

Kysymme vilpittömästi, sillä korkeakouluvisio tai opetusministeriön ehdotus lakiuudistukseksi eivät anna vastauksia. 

Arvon opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, luovuttaisiinko ylhäältä päin johdetuista lakiuudistuksista ja keskityttäisiin toiminnan kehittämiseen koko korkeakouluyhteisön – eli myös opiskelijoiden ja henkilöstön – voimin?


Laura Luoto, HYYn hallituksen puheenjohtaja
laura.luoto@hyy.fi
0505439610