Media & arkisto

HYY ja Helsingin yliopiston työntekijäjärjestöt: Helsingin yliopiston tiedeyhteisöä ei saa tuhota äkkileikkauksilla

10.12.2015

KANNANOTTO 10.12.2015

Suomen hallitus on leikkaamassa Helsingin yliopiston rahoituksesta ennennäkemättömästi satoja miljoonia euroja seuraavan neljän vuoden aikana. Kaikkia yliopistoja koskevien indeksijäädytysten ja suorien rahoitusleikkausten lisäksi Helsingin yliopiston vuotuisesta rahoituksesta poistetaan lähes 30 miljoonaa lakkauttamalla niin sanottu apteekkikompensaatio.

Suuret ja yllättävät leikkaukset kohdistuvat yliopistoyhteisöömme ilman minkäänlaista siirtymäaikaa tai tukea. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja yliopiston työntekijäjärjestöt vetoavat hallitukseen, että se ottaisi vakavasti myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan jakaman huolen harkitsemattomien ja kohtuuttomien leikkauksen vaikutuksesta yliopistoomme.

Hallitus ja opetus- ja kulttuuriministeri ovat perustelleet leikkauksia uudistamisella ja toiminnan ”tehostamisella”. Helsingin yliopiston henkilökunnasta noin 60 % on opetus- ja tutkimustehtävissä – muussa toiminnassa työskenteleviä ihmisiä kohdellaan leikkauspuheessa rönsyinä, joita tulee karsia. Toimiva hallinto ja tukipalvelut laboratorioista ja kirjastoista IT-tukeen ja vahtimestareihin ovat kuitenkin tieteen tekemisen ja opetuksen edellytyksiä.

Jos toimiva hallinto erotetaan opetuksesta ja tutkimuksesta, murretaan samalla tiedeyhteisön siteet. Kirjastoissa, laboratorioissa, opetushallinnossa ja monessa muussa tukitehtävässä työskentelevät ihmiset pitävät huolen siitä, että tutkijat ja opiskelijat saavat parhaan ammattitaitoisen tuen silloin kun he sitä tarvitsevat.

Helsingin yliopisto on ollut sekä poliittisen ohjauksen asettamilla kriteereillä – vuoden 2009 yliopistouudistus ja vuonna 2013 käyttöön otettu yliopistojen rahoitusmalli – että kansainvälisen tiedeyhteisön keskinäisen tunnustuksen perusteella Suomen menestynein yliopisto. Onnistuminen on vain ja ainoastaan sen tulosta, että tiedeyhteisö on saanut toimia yhdessä ja jokainen yliopistolainen sitoutua työhönsä. Nyt hallitus on rankaisemassa Helsingin yliopistoa sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
Korkeakoulupolitiikan tulisi olla ennakoitavaa ja luotettavaa eikä ailahtelevien poliittisten intohimojen armoilla. Jos yliopistojen toimintaa halutaan supistaa, koko yhteiskunnan etu olisi tehdä se edes harkiten. Eduskunnan perustuslakivaliokunta pitää lausunnossaan 3.12.2015 (PeVL 14/2015 vp) perusteltuna, että apteekkikompensaatiosta luovuttaisiin asteittain, jotta Helsingin yliopistolla on aikaa ja resursseja ehkäistä merkittävimmät vahingot. Valiokunta huomauttaa niin ikään, ettei hallitus ole arvioinut, miten leikkaukset vaikuttavat yliopistojen perustehtäviin, opetukseen ja tutkimukseen. Päinvastoin hallitus on osoittanut toistuvasti tietämättömyytensä ja piittaamattomuutensa yliopistoissa tehtävää tutkimus- ja opetustyötä kohtaan.

Hallituksen on nyt osoitettava, että se arvostaa peräänkuuluttamiaan tuloksentekijöitä, ja tarjottava Helsingin yliopistolle tukipakettia tuleville vuosille, jotta se voi selvitä leikkauksista. Eduskunnan sivistysvaliokunta on päättänyt 9.12.2015, että apteekkikompensaatio poistetaan heti, vastoin perustuslakivaliokunnan suositusta porrastaa lakimuutoksen voimaantulo. Sivistysvaliokunta edellyttää myös, että hallitus ja opetusministeriö korvaavat tulomenetykset Helsingin yliopistolle. Se on myös yliopiston työntekijöiden ja ylioppilaskunnan vähimmäisvaatimus.

Apteekkikompensaatio on ollut yliopistolaissa turvattu, pysyvä ja merkittävä osa Helsingin yliopiston rahoitusta, ja sen määrä vastaa yhden suuren tiedekunnan vuosibudjettia. Vielä vuonna 2010 Suomen hallitus on yliopistolakiin muutoksia esittäessään katsonut apteekkikompensaation kuuluvan Helsingin yliopiston itsehallinnon ja perusrahoituksen piiriin. Yhtä pitkäjänteistä harkintaa soisi myös nykyisen hallituksen ja eduskunnan käyttävän.

Menetettävänä Helsingin yliopistolla on paljon muutakin kuin rahaa. Leikkaukset ajavat irtisanomisten lisäksi yliopistosta pois ihmiset, jotka voisivat ajatella, kyseenalaistaa sekä luoda uutta – eli nykyhallituksen kielellä innovoida ja olla maailman huipulla.

Kaija Berg, puheenjohtaja JHL, Helsingin yliopiston ammattiosasto 645
Jaana Hallamaa, professori, puheenjohtaja, Professoriliitto-Professorsförbundet r.y., Helsingin yliopiston osasto
Elisa Hyytiäinen, puheenjohtaja, Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys HYHY ry
Tapani Kaakkuriniemi, puheenjohtaja, Helsingin yliopiston tieteentekijät ry
Mari Lehtoruusu, puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Anne Nevgi, puheenjohtaja, Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys ry
Inkeri Ruokonen, puheenjohtaja, Helsingin yliopiston lehtorit ry