Media & arkisto

Keppiä vai porkkanaa - missä opiskelija on sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa?

16.05.2018

Eri tahot ovat esitelleet linjojaan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta, mutta opiskelijat ovat jääneet lähes täysin ulkopuolelle. Opiskelijoiden tulee olla mukana kokonaisuudistuksessa ja opiskelijoiden tuen tulee olla selkeästi osa sosiaaliturvaa. Tuleeko opiskelijalle siis seuraavalta hallitukselta keppiä, porkkanaa vai jotain muuta? Anna äänesi kuulua! Opiskelija, kerro, mitä sosiaaliturva sinulle merkitsee ja kuinka sitä uudistaisit. Vastaamaan pääset tästä.

Tänä keväänä julkisessa keskustelussa on ollut esillä niin sanottu sosiaaliturvan tai perusturvan kokonaisuudistus. Sipilän hallitus käynnisti uudistuksen viime syksynä asettamalla sitä varten perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushankkeen (TOIMI). On todennäköistä, että uudistus tehdään seuraavalla hallituskaudella.

Uudistustarpeesta vallitsee yksimielisyys: nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä koetaan monimutkaisena ja byrokraattisena. Sosiaaliturvan uudistuksella tavoitellaan yksinkertaisuutta, kannustavuutta ja sitä, että mahdollisimman harva jäisi viimesijaisen toimeentulotuen varaan.

Käytännön arvokeskustelua sosiaaliturvan uudistamisesta ei ole erityisesti käyty. Erilaiset ideologiat näkyvät kuitenkin hieman uudistusehdotuksissa: onko tuki vastikkeellista vai vastikkeetonta, onko se yksilö- vai perhekohtaista ja toimiiko tuki turvaverkkona vai onko se aktiivisuutta edellyttävää? Alkujaan hyvinvointivaltioissa sosiaaliturvaa kehitettiin riskien hallinnan näkökulmasta: kansalainen vakuutettiin sairauden, työttömyyden tai muun ansionmenetykseen johtavan tilanteen varalta. 1990-luvulta alkaen päätöksenteossa on vahvistunut ajatus, että sosiaaliturvan tulee kannustaa työntekoon. Eli jos et aktivoi itseäsi ja täytä asetettuja vaatimuksia, keppiä on luvassa.

Uudistuksesta on tehty erilaisia ehdotuksia, mutta lähes kaikkia niitä yhdistää se, että opiskelijat ovat jääneet ulkopuolelle. Opintotukeen on tehty paljon muutoksia ja opiskelijoiden ottaminen mukaan olisi kallista, sillä opintorahan taso on päästetty ja leikattu todella matalaksi. Opiskelijat ovat kuitenkin selvitysten mukaan olleet viime vuosien leikkauspolitiikan suurimpia häviäjiä ja ainoa ryhmä, jonka oletetaan rahoittavan perustarpeensa lainarahalla, olivat tulevaisuudennäkymät kuinka epävarmat hyvänsä. Valtionvelkaa ei haluta jättää seuraaville sukupolville, joten opiskelijat velkaantuvat henkilökohtaisesti ennätystahtia.

Selvitysten perusteella opiskelijoiden toimeentulo on alhainen ja oma toimeentulo koetaan heikoksi. Asumiskulut vievät merkittävän osan tuloista, ja tuoreen selvityksen perusteella opiskelijat jäävät jopa kahden eri köyhyysrajan alle. Opintotuessa on jatkuvasta “uudistamisesta” huolimatta ongelmakohtia, jotka pahimmassa tapauksessa syventävät taloudellista ahdinkoa ja pakottavat opiskelijoita toimeentulotuelle. Tänä keväänä julkaistiin myös perheellisiä opiskelijoita koskeva selvitys, jonka mukaan arki on monelle perheelliselle opiskelijalle jatkuvaa kamppailua.

Opiskelijoiden siirto yleiseen asumistukeen oli myönteinen muutos, mutta se tarkoitti monelle myös tuen tason laskua tai tuen menettämistä. Yleisen asumistuen historiallinen jäänne, ruokakuntakohtaisuus, kannustaa asumaan yksin ja kalliimmin. Kelan virheelliset avoliittotulkinnat ja vaikeus todistaa tulkinnat vääriksi ovat tarpeettomasti hankaloittaneet monen opiskelijan taloudellista tilannetta.

Opiskelijalle tulisi olla mahdollista opiskella täysipäiväisesti. Tämän mahdollistaa ennakoitava, riittävä toimeentulo. Opintojen aikainen työkokemus on myös tärkeää, mutta entä, jos se vie voimia opiskelulta? Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuuksia paikata toimeentuloaan työnteolla sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. Muutoinkaan epäonnistumiset ja haasteet eivät saa johtaa umpikujiin tai toimeentulon vaarantumiseen. Hyvinvoivat ja opiskelukykyiset opiskelijat ovat koko yhteiskunnan etu ja kiistaton panostus sen tulevaisuuteen. Opiskelijoiden tulee olla mukana, kun sosiaaliturvaa uudistetaan ja pelkän kepin sijaan olisi aika tarjota myös porkkanaa.

HYY katsoo, että pitkällä tähtäimellä koko Suomen tulee siirtyä yleiseen, yhtäläiseen ja yksilökohtaiseen perustuloon. Välittöminä parannuksina opiskelijoiden tilanteeseen toimisivat esimerkiksi yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuuden poistaminen, opintorahan tason nosto ja sitominen indeksiin sekä lainapainotteisuuden vähentäminen. 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimus tulee poistaa ja opintotuen kaksiportaisuutta järkevöittää. Opintotuen tulee olla selkeästi osa sosiaaliturvaa  ja se tulee siirtää opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön. Näillä toimilla pääsemme lähemmäs yksilökohtaista, riittävää perustoimeentuloa.

Opiskelija, käy kertomassa, mitä sinä ajattelet sosiaaliturvasta ja mitä se sinulle merkitsee – muistutetaan, että opiskelijoiden täytyy olla mukana uudistuksessa! Kysely: https://www.lyyti.fi/reg/Opiskelijoille_keppia_vai_porkkanaa_0129/fi 

Tähän asti perusturvan/ sosiaaliturvan uudistamisesta esitettyjä linjoja:

  • Hyvän yhteenvedon löydät esimerkiksi tästä Helsingin Sanomien artikkelista.
  • Juho Saaren vetämä eriarvoisuustyöryhmä jätti raporttinsa maaliskuussa, valitettavasti opiskelijoita siinä ei juuri käsitelty.
  • OECD:n Suomelle ehdottama yleistuki: kokoomus ja kristilliset kannattavat tällaista mallia - opiskelijat eivät ole suunnitelmissa mukana.
  • SDP:n ehdotus on yleisturva, joka parantaisi merkittävästi opiskelijan toimeentuloa.
  • Sininen tulevaisuus julkaisi tänä keväänä oman sosiaaliturvaohjelmansa. Opiskelijoita siinä ei mainittu.
  • Usealta puolueelta on tulossa uudistusehdotus. Aiemmin ainakin vihreät ja vasemmisto ovat kannattaneet perustuloa. Keskusta kertoo kannattaneensa vuosikymmeniä perustuloa ja toivoo, että sosiaaliturvan uudistamisessa voidaan edetä perustulokokeilusta saadun tiedon pohjalta.
  • EAPN-FIN Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto käynnisti kansalaisaloitteen takuutulosta, jossa opiskelijat eivät olleet mukana.

Hannele Kirveskoski
Asiantuntija (toimeentulo, kansainvälisyys)