Media & arkisto

Maksuton koulutus on yhteiskunnan kivijalka

30.11.2017

Kannanotto 30.11.2017

Satavuotiaan Suomen menestystarinan yksi keskeinen taustatekijä on suuri sosiaalinen liikkuvuus eri yhteiskuntaluokkien välillä. Maahamme liitettyä laadukasta koulutusjärjestelmää on mahdollista ylläpitää julkisin varoin. Maksuttomuus kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin tukee sitä, että kyvykkäät nuoret voivat tavoitella unelmiaan perhetaustastaan riippumatta. 

Suomen historiallinen menestys nuorten osaamista mittaavissa PISA-testeissä on yleisesti tunnettua. Viimeisimmässä vertailussa suomalaisnuorten yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaidot olivat vertailun viiden parhaan maan joukossa. Suomessa lasten PISA-tulokset riippuvat OECD-verrokkimaiden enemmistöä vähemmän vanhempien sosioekonomisesta asemasta. Tämä osaltaan kertoo yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta.

''Lukukausimaksujen kannattajat eivät näe yhteiskunnallista kokonaiskuvaa. Erityisesti nyt, Suomen juhlavuonna, olisi paikallaan korostaa maksuttoman koulutuksen hyötyjä'', toteaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Laura Luoto.

Maissa, joissa korkeakouluissa on käytössä lukukausimaksut, on tyypillistä, että korkeakoulutettujen opintolainat säilyvät aina eläkeikään saakka. Suomessa korkeakoulutuksen pariin voi hakeutua ilman pelkoa lainataakasta, joka karkottaisi erityisesti pienituloisten perheiden lapsia.

Kuitenkin suomalaisessa koulutuksen saavutettavuudessa on pullonkauloja. Esimerkiksi lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelija joutuu itse hankkimaan opinnoissa välttämättömät oppikirjat ja tarvikkeet sekä vastaamaan tutkintomaksuista. Ongelmallisia ovat myös yliopistoon hakemista edeltävät maksulliset valmennuskurssit.

''Aidosti maksuton toinen aste, vain lyhyttä valmistautumista edellyttävä aineistopohjainen yliopiston pääsykoe ja kaikille avoimet korkeakoulujen MOOC-verkkokurssit voisivat parantaa tilannetta'', Luoto sanoo. ''Olisi kuitenkin tärkeää, että hallituskaudella toteutetut opintorahan leikkaukset peruttaisiin. Nykyinen opintorahan riittämätön taso vie pohjaa aidosti saavutettavalta korkeakoulutukselta'', hän huomauttaa. 

Maksutonta koulutusta ei ole syytä tarkastella ainoastaan Suomen kansalaisten näkökulmasta. Tänä vuonna voimaan tulleet EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut työntävät luotaan juuri niitä kansainvälisiä osaajia, joita tulevaisuuden Suomi tarvitsee.

''Helsingin yliopistolla on tällä hetkellä ainoastaan 19 lukukausimaksuja maksavaa opiskelijaa, kun stipendit ja maksuvapautukset huomioidaan. On naurettava ajatus, että heidän pussistaan katettaisiin tehdyt koulutusleikkaukset'', Luoto korostaa.

Maksuttoman koulutuksen päivää vietetään valtakunnallisesti 30.11.2017. Suomen ylioppilaskuntien liitto on koonnut sivuilleen maksutonta koulutusta puolustavien julkisuuden henkilöiden sitaatteja: https://syl.fi/maksuton-koulutus/