Media & arkisto

Mistä lukuvuosimaksuissa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille on kyse?

27.01.2016

Lukuvuosimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille 1.8.2017 alkaen

Juha Sipilän hallitus toi eduskunnalle esityksen (HE 77/2015) korkeakouluissa perittävistä lukuvuosimaksuista, jotka koskevat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita. Maksut koskevat alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavia vieraskielisiä koulutuksia. Korkeakoulut saavat itse päättää lukuvuosimaksujen suuruuden, mutta vähimmäismäärä jokaiselle maksulle on 1500 euroa lukuvuodessa. Korkeakouluilla tulee olla apurahajärjestelmä, jolla tuetaan maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Laki tuli voimaan voimaan 1.1.2016 ja korkeakoulujen tulee alkaa periä maksuja viimeistään 1.8.2017.

Helsingin yliopisto määrittelee lukuvuosimaksujen suuruuden rehtorin päätöksellä tammikuussa 2016. Lukuvuosimaksujen suuruus sijoittunee koulutusohjelmasta riippuen 10000–25000 euron välille. Samalla Helsingin yliopisto rakentaa markkinointikoneistoa sekä apurahajärjestelmää, jotta pakolliset maksut saadaan käyttöön 2017 syksyä varten.

Yliopiston lukuvuosimaksuja suunnitteleva työryhmä alkaa talven ja kevään aikana selvittää opintoihin liittyviä käytäntöjä, kuten markkinointia, apurahajärjestelmää, maksuista saatavien tulovirtojen jakautumista, opiskelijapalautteen vastaanottamista.

Maksuttoman koulutuksen lopun alku kaikille?

Suomalaisille tai EU-kansalaisille ei ole tulossa lukuvuosimaksuja, eikä niitä ole toistaiseksi aihetta pelätä. Nyt määrättyjä lukuvuosimaksuja voidaankin pitää kuitenkin ensiaskeleen sille, että myös suomalaisten lompakon paksuus määrittelee tulevaisuudessa sen, kuka voi opiskella.

HYY yhdessä koko muun opiskelijaliikkeen kanssa vastustaa lukuvuosimaksuja poikkeuksetta. Ne tuskin tuovat lisärahoitusta yliopistolle, vaan pikemminkin aiheuttavat kuluja stipendijärjestelmien, markkinoinnin ja maksuhallinnon byrokratian pyörittämisen vaatimien lisämenojen vuoksi. Lisäksi lukuvuosimaksut saattavat vähentää merkittävästi ulkomailta tulevien lahjakkaiden opiskelijoiden määrän suomalaisissa korkeakouluissa. Esimerkiksi Ruotsissa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä romahti lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen vuonna 2010.

Maksuton koulutus on mahtava myyntivaltti Suomelle, ja yleinen trendi maailmalla on pikemminkin lukuvuosimaksuista luopuminen. Esimerkiksi Saksa on päättänyt palata maksuttoman koulutuksen malliin.

Ylioppilaskunta tekee vaikuttamistyötä yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa, ja pyrkii vaikuttamaan päättäjiin, jotta koulutus säilyisi kaikille maksuttomana myös tulevaisuudessa.