Media & arkisto

Mitä opiskelijalle jää käteen opintotukileikkauksista kehysriihen jälkeen?

06.04.2016

Hyvät asiat ensin:
- opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin
- opintotukileikkausta kohtuullistettiin 23 miljoonalla eurolla
- opintotuen takaisinperinnän korkoprosentti puolittuu 15 %:sta 7,5 %:iin
- opintolainan valtiontakaus kasvaa 650 euroon kuukaudessa
- opintotuen tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin
- opintopisteiden suoritusvelvoite ei nouse vaan säilyy 5 opintopisteessä per kuukausi
- kaksiportaisuuden poisto ja jouston lisääminen verrattuna Uusitalon esityksiin
- 105 miljoonan euron panostus koulutukseen, korkeakouluopetuksen ja nuoriin tutkijoihin myöhemmin päätettävällä tavalla
 
Sitten erittäin huonot:
- opintotuesta leikataan edelleen lähes neljännes, 122 miljoonaa euroa
- korkea-asteen opintoraha laskee noin 336 eurosta toisen asteen opintorahan tasolle 250,28 €/kk
- tutkintokohtaista tukiaikaa vähennetään 50 kuukaudesta 48 kuukauteen
- kokonaistukiaikaa vähennetään 64 tukikuukaudesta 54 kuukauteen
- opintolainahyvitys säilyy vain taloudellisten reunaehtojen puitteissa, eli niiltä osin kun sen säilyttäminen on mahdollista
- koulutuksesta leikataan edelleen 420 miljoonaa euroa
- Helsingin yliopiston rahoituksesta leikataan kerralla apteekkikompensaatio eli noin 29 miljoonaa euroa
 
Sipilän hallitus kokoontui eilen tiistaina 5.4. kehysriiheen päättämään valtiontalouden suunnasta.

Viime syksyn hallitusohjelman mukaan korkeakoulutuksesta leikataan merkittävästi, yhteensä noin 420 miljoonaa. Opintotuelle asetettiin pitkän tähtäimen säästötavoite, 150 miljoonaa euroa, joka vastaa noin neljäsosaa korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta. Uudistusta valmistelemaan kutsuttiin professori Roope Uusitalo, jonka raportin voit lukea täältä, ja tiivistettynä täältä.

Eilisessä kehysriihessä hallitus kuunteli opiskelijoiden huolta ja kritiikkiä ja teki pienen myönnytyksen: opintotuen kokonaisleikkaus on 122 miljoonaa euroa. Samalla hallitus lievensi Uusitalon esittämiä kiristyksiä opintotukikuukausien määrän ja piti opintopisteiden suoritusvelvoitteen ennallaan. Vaikka pienet joustot jäävät massiivisen kokonaisleikkauksen varjoon, ne ovat opiskelijoille toimeentulon kannalta elintärkeitä.

Hallitus päätti alkaa valmistella opiskelijoiden siirtämistä opintotuen asumislisästä yleisen asumistuen piiriin. HYY on ajanut samaa tavoitetta helsinkiläisille kansanedustajille ja erityisavustajille koko talven, ja on iloinen päätöksestä, joka on toivottavasti myös ensi askel perustuloa kohti.

Yleinen asumistuki vastaa opintorahan asumislisää paremmin korkeakoulukaupunkien hyvin erilaisiin vuokrakustannuksiin ja parantaa opiskelijoiden tasa-arvoa. Erityisesti Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla asuville opiskelijoille yleinen asumistuki on huomattava parannus toimeentuloon, asumisen tukien osalta.

Vaikuttamistyö kuitenkin jatkuu: HYYn seuraava tavoite on yleisen asumistuen muuttaminen yksilökohtaiseksi eli riippumattomaksi puolison tai samassa kotitaloudessa asuvien tuloista. Opiskelijoiden siirtoa yleisen asumistuen piiriin on jatkossa valmisteltava läheisessä yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa.

HYY ja muut opiskelijajärjestöt ovat tehneet talven ja kevään ajan töitä saadakseen opintotuen leikkauksen peruttua tai minimoitua ja pystyäkseen vaikuttamaan siihen, miten mahdolliset leikkaukset kohdistetaan.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että opetusministeri ja hallituspuolueet kuuntelivat opiskelijoiden huolia ja toiveita ja tekivät opintotukileikkauspakettiin useita positiivisia muutoksia – eivätkä ajaneet selvitysmies Uusitalon helmikuussa ehdottamaa mallia läpi sellaisenaan. Opiskelijajärjestöt ovat opiskelijoiden toimeentulon parhaita asiantuntijoita ja toivomme, että meidät otetaan jatkossa mukaan valmistelutyöhön, sanoo HYYn hallituksen puheenjohtaja Susanna Jokimies.

Kehysriihessä nyt tehdyt myönnytykset eivät silti muuta sitä, että opintotukea leikataan edelleen historiallisen rankasti, miltei neljännes.

Vaikka opintolainan valtiontakauksen kasvattamisen myötä opiskelijan saatavilla oleva enimmäissumma kasvaa, vahvasti lainapainotteiseen opintotukeen siirtyminen on merkittävä ideologinen muutos. Lainamuotoinen opintotuki ei myöskään nopeuta opiskelijoiden valmistumista hallituksen toivomalla tavalla, vaan pikemminkin vaikeuttaa täysipainoista keskittymistä opintoihin. Ne opiskelijat, jotka eivät aio tai pysty velkaantumaan opintojensa vuoksi, tekevät tulevaisuudessa entistä enemmän töitä opintojen ohella – ja valmistuvat yhä hitaammin.

Myös Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto ovat huomauttaneet kannanotossaan 6.4., että tasa-arvoisen koulutusmahdollisuudet ovat aina olleet suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus. Opintotuen huomattava leikkaaminen ja lainan osuuden kasvattaminen sotii tätä perusperiaatetta vastaan.

– Lainapainotteinen opintotuki kannustaa opiskelijoita työntekoon tai pakottaa velkaantumiseen. Tämä ei vaikuta opiskelijoiden valmistumiseen hallituksen toivomalla tavalla, vaan pikemminkin hidastaa opiskelua, kun työnteko lisääntyy, muistuttaa Susanna Jokimies.