Media & arkisto

Muutoksia opintotukeen ja koulutukseen hallituksen rakenneuudistuksessa – tietopaketti opiskelijoille

23.09.2013

Suomen hallitus teki budjettiriihensä yhteydessä elokuun lopussa lukuisia päätöksiä, jotka vaikuttavat myös opiskelijan arkeen. Mihin opiskelijan siis kannattaa varautua? HYY valmisteli tiiviin paketin tietoa opiskelijoita koskevista muutoksista. Monen päätöksen tarkka toteuttamistapa on vielä epäselvä, joten niiden vaikutuksestakaan ei ole vielä varmaan tietoa. HYY seuraa tilannetta ja kertoo muutoksista tarkemmin heti, kun ne ovat tiedossa.

Hallitus päätti seuraavista asioista:

Tulevien opiskelijoiden opintotukiaikaa lyhennetään viidellä kuukaudella. Syksystä 2014 alkaen opintonsa aloittavilla opiskelijoilla on siis päätöksen perusteella oikeus yhteensä 50 opintotukikuukauteen. Tästä kertyvillä kustannussäästöillä korotetaan kuukausittaista opintorahaa. Tämänhetkinen arvio summan suuruudesta liikkuu noin kolmessakymmenessä eurossa. Nykyisten opiskelijoiden opintotukikuukausien määrä ja opintorahan suuruus säilyvät ennallaan.

Korkeakoulujen tavoitteellisia valmistumisaikoja koskevaa lainsäädäntöä tiukennetaan. Tällä hetkellä sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa (normaalisti 5 vuotta) pitemmässä ajassa. Hallitus päätti, että tätä lainsäädäntöä tarkastellaan ja mahdollisesti tiukennetaan. Tämäkään muutos ei todennäköisesti tule koskemaan nykyisiä opiskelijoita.

Korkeakoulut velvoitetaan tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Parhaimmillaan päätös saisi aikaan sen, että kaikki Helsingin yliopiston tiedekunnat tarjoaisivat kesällä nykyistä enemmän opetusta ja muita mahdollisuuksia suorittaa opintoja. Tällä hetkellä suurin osa Helsingin yliopiston tiedekunnista tarjoaa jonkinlaisia mahdollisuuksia kesäopintojen tekemiseen, samoin Avoin yliopisto järjestää paljon kursseja, joille myös HY:n  tutkinto-opiskelijat voivat osallistua.  Opetuksesta päättäminen kuuluu kuitenkin yliopiston autonomian piiriin, joten tavoitteesta ei voi suoraan johtaa vaikutuksia opiskelijalle.

Nykyisin yliopiston valtiolta saama rahoitus pohjaa muun muassa suoritettuihin tutkintoihin (24% rahoituksesta) ja vähintään 55 opintopistettä vuodessa suorittavien opiskelijoiden määrään (11% rahoituksesta). Jälkimmäisen merkitystä rahoituksessa tullaan hallituksen päätöksen perusteella jatkossa lisäämään. Rahoituspohjan muutos on keino ohjata yliopistoa nopeuttamaan tutkintojen suorittamista, minkä ylioppilaskunta toivoo toteutuvan opintopolkuja sujuvoittamalla. Se voi kuitenkin tuoda opiskelijoillekin ongelmia, mikäli yliopiston rahoituksessa tapahtuu suuria heilahduksia.
 
Hakijasuman purku tarkoittaa opiskelupaikkojen lisäämistä erityisesti professioaloilla. Paikkoja on kuluvana ja edeltävinä vuosina lisätty muun muassa lääketieteen ja oikeustieteen aloille niin Helsingin yliopistossa kuin muissakin maamme yliopistoissa.  Se, miten paikkojen lisääminen toteutetaan, mille koulutusaloille ja missä korkeakouluissa, ei kuitenkaan ole vielä tiedossa. 

Ylioppilastutkinnon merkitystä opiskelijavalinnoissa korostetaan. Yliopistot ovat autonomisia, mikä tarkoittaa muun muassa oikeutta päättää omista opiskelijavalinnoistaan ja niissä sovellettavista kriteereistä.  Ylioppilastutkinnon merkityksen korostamisesta koskevan kirjauksen toteutuminen riippuukin siis yliopiston ja tiedekuntien suhtautumisesta.

Osaa opiskelijoista koskee myös yleiseen asumistukeen tulevat muutokset. Rakennemuutospaketissa sovittiin, että yleisen asumistuen tuloharkinnassa jätetään 6 kuukauden ajan työllistymisestä huomioon ottamatta 400 euroa ansiotuloa tuensaajaa kohti. Tämän tuen piirissä olevia opiskelijoita tuskin on vielä mietitty erikseen, vaan heillä tulee olemaan erilliset tulorajat opintorahalle ja asumistuelle.