Media & arkisto

Velkaannu tai älä opiskele – tai miten oudoksi keskustelu opintotuesta voi mennä

26.02.2016

Professori Roope Uusitalo ehdotti Ekonomi-lehden kolumnissaan, että kauppakorkeakoulujen opiskelijat tulisi reputtaa, jos he eivät suostu nostamaan opintolainaa. Koska Uusitalo ei visko mietteitään vain yksityisenä mielipidevaikuttajana vaan opintotuen uudistusta valmistelevana opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysmiehenä, hänen puheenvuorojensa laadusta on syytä huolestua.

Vaikka Uusitalo tuskin on opiskelijoiden oikeusturvasta piittaamattoman heittonsa kanssa edes tosissaan, se kuvastaa hyvin arvomaailmaa, jonka varassa opintotukea nyt uudistetaan. Opiskelua kohdellaan jokaisen henkilökohtaisena investointina, johon kannustaa houkutteleva laina, ei täysipäiväisen opiskelun mahdollistava opintotuki.

Opintolaina on Uusitalolle pikemmin jopa kannattava sijoitus kuin välttämätön osa toimeentuloa: Kelan tarjoaman lainahyvityksen ansiosta tavoiteajassa valmistunut opiskelija saa opintolainastaan lähes kolmasosan anteeksi, ja velka muuttuu itse asiassa tuotoksi. Nykyisen, osin lainasta koostuvan opintotukijärjestelmän ongelma on Uusitalon mukaan se, että opiskelijat eivät ymmärrä velkaantua, vaikka se olisi ”hyvä sijoitus”. Siitä varsinaisten ongelmien etsinnän kuitenkin vasta tulisi alkaa. Niistä Uusitalo ei tosin ole viisi kuukautta kestäneen selvitystyönsä aikana ainakaan julkisuudessa puhunut vielä lainkaan.

Ensinnäkin opintolainahyvitys helpottaa opiskelijan toimeentuloa vasta sitten kun opiskelija on jo valmistunut. Tiedossa kuitenkin on, että suurin osa opiskelijoista ottaa lainaa kattaakseen välttämättömimmät elinkustannuksensa, ei tavoitellakseen voittoa valmistumisen jälkeen.

Toiseksi, opiskelija saa valmistuttuaan lainahyvityksen vain, jos tavoiteajassa suoritettu tutkinto on opiskelijan ensimmäisenä aloittama tutkinto. Hyvitys on siis myös kannustin olla vaihtamatta vääräksi osoittautunutta alaa. Se ei ainakaan nopeuta valmistumista.

Valmistumisen jälkeen odottava lainahyvitys ei myöskään auta silloin kun opinnot viivästyvät esimerkiksi sairauden vuoksi. Jopa joka kolmas opiskelija kärsii mielenterveysongelmista, eikä mielenrauhaa ja toipumista edistä ainakaan mieltä kalvava velkataakka, josta ei hyvityksiä enää heru.

Nämä kolme olivat vasta lainahyvityksen ongelmia, joita Uusitalo ei ole julkisuuteen tuonut.

Uusitalo myöntää kolumnissaan, ettei hänen tietonsa riitä ymmärtämään, miksi suuri osa opiskelijoista karttaa velkaantumista. Taloustieteen lisäksi hän toivoisi osaavansa psykologiaa ymmärtääkseen epärationaalisina pitämiensä opiskelijoiden toimintaa. Opintotuen uudistamisessa hyödyllisten tieteenalojen joukkoon voisimme lisätä vielä ainakin sosiaalipolitiikan, koulutuspolitiikan, sosiologian sekä käyttäytymis- ja kasvatustieteen.

Uusitalo on luvannut selvityksensä opintotukijärjestelmän uudistukseksi valmistuvan maanantaiksi 29. helmikuuta.

Timo Jääskeläinen, HYYn hallituksen jäsen
timo.jaaskelainen@hyy.fi

Aino Jones, asiantuntija
aino.jones@hyy.fi