Media & arkisto

Viisi tärkeintä asiaa yliopistolla juuri nyt

28.10.2015

Helsingin yliopistolla on käynnissä useita kaikkia opiskelijoita koskettavia muutoksia syksyn aikana.

1) Yliopiston rahoituksen leikkausten vuoksi yliopisto on aloittanut yt-neuvottelut, jotka koskevat enintään 1200 työntekijää

2) Samalla vuoden 2015 alussa aloitetussa Iso pyörä -hankkeessa uudistetaan yliopiston tutkintojen rakenteita ja sisältöjä.

3) EU- ja ETA maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille määrätään lukuvuosimaksut.

4) Yliopisto tekee uutta strategiaa vuosille 2017–20.

5) Yliopisto muokkaa hallintoaan palveluorganisaatioksi.

Lue aiheista tiiviit koosteet alta. Jokaisesta tehdään vielä laajemmat jutut syksyn aikana; saat ne HYYn jäsentiedotteesta, Facebookista ja verkkosivuilta.

1) Yliopiston leikkaukset eli muutosohjelma

Muutosohjelma, leikkausohjelma, säästöohjelma. Helsingin yliopisto on laatinut syyskuussa muutosohjelman sopeuttamaan talouttaan Suomen hallituksen tekemien leikkausten vuoksi. Helsingin yliopistoon kohdistuvat leikkaukset ovat yliopiston arvion mukaan 106 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä. Yliopiston hallitus pyrkii säästämään yhteensä 86 miljoonaa euroa, mikä merkitsee enintään 1200 – eli joka seitsemännen – työntekijän vähentämistä.

Suurin yksittäinen nimenomaan Helsingin yliopistoon kohdistuva leikkaus on niin sanotun apteekkikompensaation poistuminen, eli noin 29 miljoonan euron lovi yliopiston budjettiin. Valtio on tähän asti tukenut Helsingin yliopistoa Yliopiston apteekin ylläpitämisessä.

Koska yli puolet Helsingin yliopiston työntekijöistä on opetus- ja tutkimustehtävissä, yt-neuvottelut ja irtisanomiset osuvat myös heihin. Se vaikuttaa väistämättä tiedekuntien ja laitosten mahdollisuuksiin järjestää opetusta, huolehtia opintojen sujuvuudesta ja tehdä laadukasta tutkimusta.

Yliopiston hallituksen tavoite kuitenkin on, ettei opetuksen ja tutkimuksen laatu kärsi säästöistä. Henkilöstökulujen lisäksi muutosohjelma sisältääkin muita säästökohteita. Lopulliset säästökohteet ja -toimenpiteet yksilöidään yliopiston vuoden 2016 tavoiteohjelmaan. Yliopiston hallitus hyväksyy tavoiteohjelman joulukuussa 2015.

Yliopisto tiedottaa muutosohjelmasta Flammassa osoitteessa: https://flamma.helsinki.fi/portal/home/sisalto?_nfpb=true&_pageLabel=con...

2) Iso pyörä uudistaa tutkintoja: uudet tutkintorakenteet käyttöön syksyllä 2017

Iso pyörä tarkoittaa tällä hetkellä käynnissä olevaa yliopiston tutkintojen rakenne- ja sisältöuudistusta. Uudistettujen kandi- ja maisteriohjelmien pitäisi olla selvillä 10.12. mennessä. Tavoitteena on, että syksyllä 2017 opiskelijat valitaan uusiin koulutusohjelmiin. Siitä alkaa ainakin kolmen vuoden mittainen siirtymävaihe, jonka aikana voi valmistua nykyisten tutkintorakenteiden mukaisesti tai halutessaan siirtyä uuteen koulutusohjelmaan.

Jokainen opiskelija kuuluu uudistuksen jälkeen johonkin kandi-, maisteri- tai tohtoriohjelmaan. Koulutusohjelmat muodostetaan pääasiassa nykyisten oppiaineiden pohjalta. Useasta oppiaineesta muodostuneessa koulutusohjelmassa voi olla eri opintosuuntia. Kandi- ja maisteriohjelmien sisäänotoksi (lukuun ottamatta ruotsinkielisiä linjoja) on esitetty vähintään 40 opiskelijaa vuodessa.

Alan vaihto siirryttäessä maisteri- tai tohtoriohjelmaan on opiskelijalle nykyistä helpompaa uudistuksen myötä. Osaan maisteriohjelmista voi olla haku aiemmin suoritettujen opintojen perusteella, mutta jokainen opiskelija pääsee edelleen varmasti johonkin oman alansa maisteriohjelmaan. Tohtoriohjelmiin on edelleen haku. Koulutusohjelmien opetussuunnittelusta tehdään osaamisperustaista, eli jokaisen kurssin kohdalla on eritelty, mitä opiskelijan pitäisi osata kurssin käytyään.

Yliopiston materiaalit Isosta pyörästä löytyvät Flammasta: https://flamma.helsinki.fi/portal/home/sisalto?_nfpb=true&_pageLabel=pp_...

3) Lukuvuosimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille

Juha Sipilän hallitus on tuomassa eduskunnan käsittelyyn lakimuutoksen korkeakouluissa perittävistä lukuvuosimaksuista, jotka koskevat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita. Maksut peritään alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa, vieraskielisissä koulutuksissa opiskelevilta opiskelijoilta. Tämänhetkisen tiedon mukaan korkeakoulut voivat itse päättää lukuvuosimaksujen suuruuden, mutta vähimmäismäärä jokaiselle maksulle on 1500 euroa lukuvuodessa. Lain esitetään tulevan voimaan 1.1.2016, ja korkeakoulujen tulisi alkaa periä maksuja viimeistään 1.8.2017.
Suomalaisille tai EU-kansalaisille ei ole tulossa lukuvuosimaksuja, eikä niitä ole toistaiseksi aihetta pelätä. Kansainvälisille opiskelijoille asetettuja lukuvuosimaksuja voi pitää kuitenkin ensimmäisenä askeleena sille, että tulevaisuudessa myös suomalaisten lompakon paksuus määrittelee sen, kuka pääsee korkeakouluun.

HYY yhdessä muun opiskelijaliikkeen kanssa vastustaa lukuvuosimaksuja. Niillä tuskin saadaan lisärahoitusta yliopistolle, vaan aiheutetaan pikemminkin kuluja stipendijärjestelmän, markkinoinnin ja maksuhallinnon byrokratian pyörittämisen vaatimien lisämenojen takia. Lisäksi lukuvuosimaksut saattavat romahduttaa ulkomailta tulevien lahjakkaiden opiskelijoiden määrän Suomen korkeakouluissa.

Maksuton koulutus on houkutellut lahjakkaita opiskelijoita Suomeen, ja yleinen trendi maailmalla onkin pikemmin lukukausimaksuista luopuminen. Esimerkiksi Saksa on päättänyt palata maksuttoman koulutuksen malliin. Ylioppilaskunta tekee vaikuttamistyötä yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa ja pyrkii vaikuttamaan päättäjiin, jotta koulutus säilyisi kaikille maksuttomana myös tulevaisuudessa.

4) Helsingin yliopiston uusi strategia

Helsingin yliopisto tekee uutta strategiaa vuosille 2017–2020. Samalla yliopisto luo itselleen visiota vuoteen 2024 asti ja valitsee keskeiset kehittämiskohteet sekä toimintatavat, joilla strategiaa ja visiota aletaan toteuttaa.
Ylioppilaskunta on vuoden 2015 aikana osallistunut työpajoihin, toimintaympäristön analyysiin ja useisiin strategian luonnosten kommentointikierroksiin. Lisäksi ylioppilaskunnan hallitus ja edustajiston jäsenet ovat kirjoittaneet yliopiston strategiablogiin: http://blogs.helsinki.fi/strategia/.
Yliopiston hallitus hyväksyy uuden strategian tammikuussa 2016. Kevään 2016 aikana laaditaan sekä koko yliopiston että eri yksiköiden (esim. tiedekuntien ja laitosten) tavoiteohjelmat, joiden pohjalta strategiaa aletaan toteuttaa käytännössä.
Ylioppilaskunnan keskeisiä tavoitteita ja kehittämiskohteita yliopiston strategialle ovat valmistelun aikana olleet opiskelijan hyvinvointi ja opiskelukyky, opiskelijoiden sitominen tiedeyhteisöön ja osallistaminen tutkimusryhmien toimintaan, tieteen avoimuuden edistäminen, tutkinto-ohjelmasta toiseen siirtymisen helpottaminen sekä kansainvälisen yliopistoyhteistyön parantaminen.

5) Yliopiston hallinto uudistuu “palveluorganisaatioksi”

Rehtori Jukka Kolan aloitteesta yliopisto on aloittanut syksyllä 2015 myös oman hallintonsa uudistamisen. Työ on aloitettu lokakuussa, ja ehdotusta yliopiston hallinnon palveluiden uudesta mallista on tarkoitus käsitellä marraskuun lopussa, yliopiston yt-neuvottelujen yhteydessä.

Suunnittelutyö on jaettu hallinnonaloittain kuuteen ryhmään. Esimerkiksi opetus- ja opintopalveluiden sekä tutkimuspalveluiden uudistamista suunnitellaan omissa ryhmissään. Uuteen hallinnon palveluorganisaation on tarkoitus siirtyä vuoden 2016 aikana.

Ylioppilaskuntaa ja opiskelijoita projektin ohjausryhmässä edustaa HYYn koulutuspoliittinen asiantuntija Anne Rautanen. HYY saa lisätietoa uudistuksesta marraskuussa, kun ehdotusta uudeksi hallintomalliksi aletaan käsitellä.

Lisätietoa Flammassa: https://flamma.helsinki.fi/portal/home/sisalto?_nfpb=true&_pageLabel=con...