Media & arkisto

Yliopistoyhteisö kysyy – rehtoriehdokkaat vastaavat

10.04.2018

HYY, Helsingin yliopiston tieteentekijät ry ja Professoriliiton Helsingin yliopiston osasto lähettivät Helsingin yliopiston rehtoriehdokkaille 12 kysymystä, joihin ehdokkaat vastasivat Twitter-mitassa. Kysymykset käsittelivät muun muassa yliopistodemokratiaa, yhteisöllisyyttä, rekrytointeja ja lukukausimaksuja. Lue, mitä ehdokkaat vastasivat!

Rehtoriehdokkaat Jukka Kola, Liisa Laakso, Sari Lindblom, Jari Niemelä ja Outi Vaarala

Helsingin yliopistolle valitaan tänä keväänä uusi rehtori seuraavaksi viideksi vuodeksi. Rehtorin hakuprosessi on käynnistynyt jo viime syksynä, ja 28.3. yliopiston hallitus valitsi hakijoiden joukosta viisi kärkiehdokasta:

Jukka Kola
MMT Jukka Kola on toiminut vuodesta 2013 lähtien Helsingin yliopiston rehtorina. Kola on maatalouspolitiikan professori Helsingin yliopistossa.

Liisa Laakso
VTT Liisa Laakso on Tampereen yliopiston rehtori. Hän on aikaisemmin toiminut Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaanina.

Sari Lindblom
FT Sari Lindblom on Helsingin yliopiston vararehtori ja yliopistopedagogiikan professori.

Jari Niemelä
FT Jari Niemelä toimii kaupunkiekologian professorina Helsingin yliopistossa.

Outi Vaarala
LKT Outi Vaarala on pediatrisen immunologian professori ja Head of Lung Immunity Astra Zenecan RIA IMED Biotech Unitissa Ruotsissa. Hän toimii tutkimusjohtajana Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Kolme hakijaa jatkossa
Hakijat olivat yliopistoyhteisön kuultavana 12.4., minkä jälkeen hallitus valitsi jatkoon kolme ehdokasta: Liisa Laakson, Jari Niemelän ja Outi Vaaralan. Yliopiston rehtori valitaan näiden henkilöiden joukosta. Valinnan tekee yliopiston hallitus, joka pyrkii tekemään päätöksen 25.4.

Tutustu rehtoriehdokkaiden näkemyksiin alla ja löydä oma kandidaattisi!

1. Miksi Helsingin yliopisto joutui lakkoon ja mitä se tarkoittaa tulevaisuutta ajatellen?

Jukka Kola

Tärkeintä on, että neuvottelusopimus saatiin tehtyä. Nyt voimme keskittyä päätehtäviimme. Ensimmäisen lakon kohde oli HY, ja seuraavat lakot oli kohdistettu muihin yliopistoihin (ne eivät toteutuneet, kun sopimus syntyi).

Liisa Laakso

Kyse oli paljolti epäonnistuneesta neuvottelusta. Sekä työnantaja- että työntekijäpuoli jakavat käsityksen siitä, että nykyinen palkkausjärjestelmä on raskas ja läpinäkymätön. Täytyy löytää selkeämmät pelisäännöt. Työ jäi kesken, mutta yhdessä päätetiin jatkaa järjestelmän kehittämistä. Siihen on panostettava.

Sari Lindblom

TES-neuvottelut Sivistystyönantajien ja työntekijäjärjestöjen välillä olivat pitkät ja vaikeat. Helsingin yliopisto oli suurimpana ja merkittävimpänä yliopistona ensimmäisenä lakkovuorossa. Seuraavina olisivat olleet vuorossa kahdessa ryhmässä muut yliopistot. Onneksi yksi lakkopäivä riitti.

Jari Niemelä

Lakko johtui kariutuneista työehtosopimusneuvotteluista. Lakko oli muistutus, että yliopistolaiset ovat tyytymättömiä palkkakehitykseensä ja tämä saattaa nousta esiin seuraavalla neuvottelukierroksella.

Outi Vaarala

Kyseessä oli normaali ja perusteltu työtaistelu työntekijöiden vaatimusten puolesta. Työtaistelu ja keskustelu siitä selvensi yhteiskunnan eri tahoille, miten laaja merkitys yliopistossa tehtävällä työllä on – hyvä niin.

2. Monet yliopistolaiset kokevat kollegiaalisuuden ja demokratian rapautuneen HY:ssa. Meidän yliopistomme sijaan on alettu puhua vain yliopistosta. Millaisiin toimiin aiot rehtorina ryhtyä, jotta a) kollegiaalisuus lisääntyy ja b) demokratia paranee?

Jukka Kola

Yhteisöltämme saatu hyviä ehdotuksia. Moniin toimiin jo ryhdytty: parempi sisäinen viestintä, valmistelun ja päätöksenteon avoimuus, johtosääntömuutos (tdk-neuvosto), rehtorin avoimet kampustapaamiset/kokoukset, johtamisen/esimiestyön kehittäminen. Keskinäinen kunnioitus ja toistemme tukeminen. Meidän HY!

Liisa Laakso

Lisää avoimuutta ja kohtia, joissa kollegiaaliset elimet voivat muodostaa kannan koko yliopistoyhteisöä koskeviin päätöksiin. Rehtorin ja hallituksen on tartuttava näiden elinten esiin nostamiin asiakokonaisuuksiin ja aloitteisiin. Yhteisön on voitava seurata päätösten toimeenpanoa ja antaa palautetta.

Sari Lindblom

Olennaista on luottamuksen rakentaminen uudelleen rehtorin ja yliopistolaisten välillä. Viestintää on parannettava. Lupaan avata rehtorin päätösten taustalla olevat prosessit ja perustelut yliopistolaisille. Toiminnassani oikeudenmukaisuus ja avoimuus ovat tärkeimmät tekijät yhteisöllisyyden edistämiseksi.

Jari Niemelä

Kehitetään menettelyt, joilla henkilöstön ja opiskelijoiden ääni saadaan paremmin kuuluville päätöksenteossa (mm. yksikkökokoukset, kuulemiset) ja edellytetään, että johtajat ja päätöksentekoelimet ottavat nämä tosissaan. Selvitetään tarve säännösten ja ohjeistusten muutoksille.

Outi Vaarala

a) Lisään poikkitieteellisiä yhteisrahoitteisia projekteja ja yhteistyötä tiedekuntien kesken b)  Luon foorumeita henkilöstön ja opiskelijoiden kohtaamiseen, etsin keinoja – tarvittaessa johtosääntöä muuttamalla – lisätä dialogia johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden välillä.

3. Helsingin yliopisto on ilmaissut haluavansa olla hyvä ja kansainvälisesti houkutteleva työnantaja ja opinahjo. Miten tähän tavoitteeseen päästään?

Jukka Kola

Tärkeintä on fokusointi päätehtäviimme tutkimukseen sekä opetukseen ja oppimiseen, niiden laatuun. Siitä syntyy aito ja vahva yht.kunn. vuorovaikutus ja vaikuttavuus, kv. ja kotimaa. Hyvinvointia & tasa-arvoa sekä rekrytointia (staff & students) parannetaan. HY & HKI -yhteistyö tärkeä houkuttavuudelle.

Liisa Laakso

Yliopistolla on hyvä maine, ja sitä on syytä vaalia. Yliopiston maine perustuu hyvään tutkimukseen ja opetukseen sekä aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Sari Lindblom

Yliopistomme kansainvälinen houkuttelevuus saavutetaan tutkimuksemme ja opetuksemme hyvällä laadulla ja maineella sekä runsaalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Tutkijoittemme kansainvälistä liikkuvuutta on tuettava. Kansainvälisten tutkijoiden ja opiskelijoiden integroituminen yhteisöömme on tärkeää.

Jari Niemelä

Panostamalla korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Lisäksi vahvistetaan kansainvälisyyttä tutkimuksessa ja opetuksessa, mukaan lukien niiden palvelut.

Outi Vaarala

Perustan tiedekuntien avulla kansallisia ja kansainvälisiä opetus- ja tutkimusohjelmia vahvistaakseni kansainvälisyyttä ja lisätäkseni henkilöstön aikaa opetukseen ja tutkimukseen, mikä parantaa laatua ja houkuttelevuutta sekä työntekijöille että opiskelijoille.

4. Yliopisto on yhtä kuin yhteisönsä, johon kuuluvat yhtä lailla niin professorit, muu henkilöstö kuin opiskelijatkin. Millä käytännön keinoilla edistäisit yhteisöllisyyden rakentumista Helsingin yliopistossa?

Jukka Kola

Arkipäivän keinoja ovat keskinäinen kunnioitus ja toistemme tukeminen. Emme salli epäasiallista käyttäytymistä, emme lakaise ongelmia maton alle. Emme etsi syyllisiä, vaan ratkaisuja yhteisiin asioihimme. Meillä jokaisella on oma vastuumme, etenkin kaikilla esihenkilöillä. Hyvinvointia ja tasa-arvoa, joka päivä!

Liisa Laakso

Yhteisöllisyyden perusta on, että pidetään yhtä ja arvostetaan kaikkien työtä ja asiantuntemusta. Vuoropuhelu yliopistopalveluiden johdon ja koulutus- ja tutkimustyön välillä on tärkeää. Edistäisin sitä ainakin hallintohenkilöstön liikkuvuudella päärakennuksen ja tiedekuntien välillä molempiin suuntiin.

Sari Lindblom

Rakennan tiiviimmän keskusteluyhteyden rehtoraatin ja yliopiston keskeisten toimikuntien kanssa (mm. yliopistokollegio, opiskelijajärjestöt, dekanaatit, koulutusohjelmat, henkilöstö). Lähetän kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista yliopistoyhteisölle. Järjestän säännöllisesti avoimet aamukahvit.

Jari Niemelä

Luodaan menettelyt, joilla henkilöstön ja opiskelijoiden ääni saadaan paremmin kuuluviin päätöksenteossa, esim. säännölliset yksikkökokoukset ja johtajien vierailut yksiköissä. Työhyvinvointia parannetaan työhyvinvointikyselyn tulosten ja opiskelijapalautteen perusteella.

Outi Vaarala

Tuon mukanani uuden johtamiskulttuurin, lisään keskitettyä rahoituksen hakemista ja luon poikkitieteellisiä ohjelmia. Perustan rehtorin tiederetriitin, tiedeakatemian sekä ideainkubaattorin, joihin kutsun mukaan eri henkilöstöryhmiä ja opiskelijoita eri tiedekunnista.

5. Yliopistoyhteisön kokemukset viime vuosien leikkauksien toteuttamisesta ovat olleet suurimmaksi osaksi kielteisiä. Näitä kokemuksia kartoitettiin kyselytutkimuksella ja sen pohjalta tehdyssä raportissa. Kuinka aiot edistää sitä, että Professori Sue Scottin raportissa yksilöityihin epäkohtiin todella puututaan?

Jukka Kola

Yhteisömme ehdotti ja hallitus linjasi toimenpiteet, joita edistetään 2018 ”yhteisöllisyys”-teemassa: parempi sisäinen viestintä, valmistelun ja päätöksenteon avoimuus ja vaikeiden asioiden esiinotto, johtosääntömuutos, hyvä johtaminen/esimiestyö. Arkipäivässä keskinäinen kunnioitus ja toistemme tukeminen.

Liisa Laakso

Yliopisto on laatinut Sue Scottin raportin tulosten ja suositusten pohjalta toimenpideohjelman, jonka toteuttaminen on vielä kesken. Sitä on jatkettava ja tuloksia seurattava. Työrauha on taattava kaikille.

Sari Lindblom

Olennaista on vuorovaikutus rehtorin ja yliopistolaisten välillä. Viestien on kuljettava molempiin suuntiin. Työskentelen aktiivisesti henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Edistän vuorovaikutusta tiedekuntien välillä monitieteisen yhteistyön ja tieteiden välisen arvostuksen lisäämiseksi.

Jari Niemelä

Prosessia epäkohtiin puuttumiseksi jatketaan, seurataan sen toteutumista ja ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli tarpeen. Johtajilla on tärkeä rooli, myös henkilökuntaa ja opiskelijoita rohkaistaan tarttumaan epäkohtiin. Luodaan mekanismit, joilla tämä tapahtuu.

Outi Vaarala

Vahvistan henkilöstön ja opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia ja toimin heidän linkkinä johdossa. Parannan työoloja ja luottamusta avoimuudella, lisäämällä suoraa hallinnollista tukea, hankkimalla keskitetysti rahoitusta ja ajamalla yliopiston etuja yhteiskunnassa.


6. Viimeaikaiset perusrahoituksen heikennykset ja hallinnolliset uudistukset ovat rokottaneet tutkijoiden mahdollisuutta keskittyä tutkimuksen tekemiseen. Kuinka vahvistaisit rehtorina tutkimustyön edellytyksiä Helsingin yliopistossa?

Jukka Kola

Perusrahoituksen lisäys olisi tietenkin paras tapa, jotta tutkija voi keskittyä tutkimukseen ja tukipalvelut/YPA toimivat. Pitää vaikuttaa pol. päättäjiin: yo-indeksi & eduskuntavaalit. Hankehakuhumpan sijasta enemmän aikaa tutkimukselle. HiLife, HELDIG, INAR, SSH ym. parantavat HY-yhteistyötä.

Liisa Laakso

Tutkimuspalveluja tulee vahvistaa erityisesti kansainvälisen rahoituksen hakemiseksi. Yliopiston tulee vaatia valtiovallalta kokonaisrahoituksen kasvattamista ja tutkimuksen painotusta siinä. Strategista tutkimustukea tulisi suunnata monitieteisiin keskittymiin, ja kannustaa sapattivapaiden järjestämistä.

Sari Lindblom

Seuraavat vuodet on rauhoitettava suurilta uudistuksilta. Tutkimukselle saadaan enemmän aikaa, kun opetus jaetaan oikeudenmukaisesti opettajakunnan kesken. Opetus järjestettävä siten, että jokainen saa säännöllisesti tutkimusvapaan periodin. Tohtorikoulutettavien 5 %:n opetusvelvollisuus on hyödynnettävä.

Jari Niemelä

Tutkimusvapaajärjestelmän vakiinnuttaminen ja yliopiston oman tutkimusrahoituksen kytkeminen tähän. Hallinnollisten tehtävien siirto opetus- ja tutkimushenkilökunnalta yliopistopalveluihin sekä ylipäätään hallinnon keventäminen.

Outi Vaarala

Perustan tiedekuntien avulla kansallisia ja kansainvälisiä opetus- ja tutkimusohjelmia tehostaakseni henkilöstön työaikaa opetus- ja tutkimustyöhön. Rahoitusta haetaan yhä enemmän keskitetysti. Hallinnollista tukea lisätään tutkijoille.


7. Miten arvioisit Iso Pyörä -tutkintouudistuksen onnistumista tähän mennessä? Miten tutkintojamme tulisi kehittää tästä eteen päin?

Jukka Kola

Tutkintojen laatu ja houkuttelevuus (hakijat & työelämä) ja opettajien yhteistyö paranevat. Ei toki kaikki heti; vaatii työtä & aikaa; yksikköeroja on. Opiskelijoille tutkimuskokemusta, laajempi ymmärrys ja osaaminen, jota voi päivittää elinikäisesti. Eri opintopolut pätevöittävät niin tutkijaksi kuin muihin tehtäviin.

Liisa Laakso

Työtä on vielä jäljellä. Tärkeintä on varmistaa riittävät opetusresurssit, tieteenalojen yhteisen perustan opetus ja selkeät oppialavalinnat. Vastaava Tampereella toteutettu uudistus on onnistunut. Maisteriopintojen eriyttämisellä ja liikkuvuuden kannustimilla opintopolkuja voidaan sujuvoittaa edelleen.

Sari Lindblom

Uusien koulutusohjelmien keskeiset periaatteet ovat työelämärelevanssi, selkeät osaamistavoitteet, monitieteisyys ja opetuksen laatu. Näiden toteutumista on arvioitava seurantatutkimuksella. Koulutusta on kehitettävä empiirisen evidenssin pohjalta. Tämä on ainoa keino edistää oppimisen ja opetuksen laatua.

Jari Niemelä

Iso Pyörä on käynnistynyt melko hyvin, mutta haasteina on mm. vakiintuneiden oppiaineiden asema ja tiedekuntien yhteisten ohjelmien resurssointi. Iso Pyörän toteutuminen arvioidaan ja korjaavat toimenpiteet käynnistetään. Koulutusohjelmien kansainvälisyyteen panostetaan.

Outi Vaarala

Haluan arvioida tutkintouudistuksen onnistumisen alakohtaisesti ja korjata tutkinto-ohjelmia sen mukaisesti. Haluan edistää kansainvälistä opetusta maisteritasolta lähtien ja lisätä opiskelija-opettaja interaktioita ja opiskelijoiden osallistumista.

8. Katsooko rehtorikandidaatti kykenevänsä joillakin konkreettisilla toimenpiteillä vähentämään naisten aliedustusta ylempien virkojen täytössä?

Jukka Kola


Kyllä, pääprioriteettejani. Niin olen toiminut rehtorina ja toimisin jatkossakin, etenkin professorirekrytoinneissa (ml. urapolku) hyvässä yhteistyössä yksiköiden kanssa. Aktiivinen rekrytointi tuo tasa-arvoisesti hyvät hakijat. Yksikköjohtajilla iso vastuu rekryissä/esityksissä. Tilanne paranee koko ajan.

Liisa Laakso

Hakutoimikuntien tulee haarukoida kandidaatteja tasapuolisesti ennen opetustehtävien avaamista. Tasa-arvoa on seurattava kutsumenettelyissä ml. työelämäprofessuurien täytöt. Perhevapaat, rekrytointi tutkimushankkeisiin ja opettajien tutkimusperiodit on järjestettävä naisten uramahdollisuuksia edistäen.

Sari Lindblom

Naisten eteneminen ylimpiin tehtäviin vaatii pitkäjänteistä työtä. Työ aloitettava jo koulussa. Naisia on kannustettava ja tuettava opintojen alusta alkaen tähtäämään korkealle. Perheen ja uran yhdistämistä on helpotettava esimerkiksi perustamalla yliopistolle päiväkoteja.

Jari Niemelä

Selvitetään mahdolliset ’lasikatot’ ja poistetaan ne. Pitkäjänteisellä henkilöstöpolitiikalla ja -suunnittelulla (mm. ketjutusten ja pätkäsopimusten välttäminen) luodaan naisille paremmat mahdollisuudet edetä yliopistouralla (kts myös vastaus 1).

Outi Vaarala

Tavoitteeni on 50:50 sukupuolijakauma ylemmissä viroissa v. 2022 mennessä. Järjestän naistutkijoille mentoreita ja vertaistukea. Rehtorikautenani hakijoiden 1. arviointi tehdään ilman nimiä tai hlötunnusta, jotka paljastavat sukupuolen. HY:oon hakijoilta ei kysytä sukupuolta.


9. Kuinka yliopiston johto voi mielestäsi edistää koulutuksen saavutettavuutta niin, että esimerkiksi eri sosioekonomisista taustoista tulevilla henkilöillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä korkeakoulutuksen piiriin?

Jukka Kola

Varmistaa, että tieto monista opiskelumahdollisuuksistamme saavuttaa nuoret (ja vanhempansa!) ja yhä enemmän kaikki, joilla on osaamisen päivittämistarve (elinikäinen oppiminen, Avoin, täyd.koulutus). HY & lukiot –yhteistyötä, kuten yhteistyötä muidenkin ao. tahojen kanssa, tulee lisätä. Avoin yliopisto tosi tärkeä!

Liisa Laakso

Luopumalla pitkän valmentautumisen vaativista pääsykokeista, edistämällä polkuja ammatillisesta tutkinnosta yliopistoon, hyödyntämällä maahanmuuttajataustaisen väestön osaamista tutkinto-ohjelmissa (esim. somalin kieli ja islamilainen teologia) ja etsimällä keinoja romaninuorten kouluttamiseksi.

Sari Lindblom

Koulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi yliopiston on tehtävä yhteistyötä ministeriön ja koululaitoksen kanssa. Edistäminen onnistuu pitkänteisellä työllä ja tiedotuksella. Opinto-ohjaus kouluissa on uudistettava. Vanhemmat ja opettajat on saatava tiiviimmin mukaan kannustamaan korkeakouluihin hakemiseen.

Jari Niemelä

Yliopiston valintakokeiden ja opiskelujärjestelyiden tulee olla yhdenvertaiset eri sosioekonomisten ryhmien kannalta. Opintososiaalisen tilanteen parantamiseksi yliopiston johto tekee yhteistyötä opiskelijajärjestöjen ja muiden tahojen kanssa.

Outi Vaarala

Pidämme kiinni siitä periaatteesta, että yliopistossa opiskelu on ilmaista EU- ja Eta-maiden opiskelijoille ja otamme vastuun yliopiston rahoituspohjan vahvistamiseksi muilla keinoin kuin lukukausimaksuilla.


10. Kannatatko lukukausimaksuja EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille? Miksi?

Jukka Kola

En erityisesti ”kannata”, mutta nykyisin kv. yliopistokentässä maksut ovat vallitseva käytäntö, ml. Ruotsi, Tanska ja Viro. Suuri hakupaine (66 maasta) viime kv-haussamme osoitti, että HY houkuttaa! Stipendimme tukevat valittuja, jolloin hakijan talous/tausta ei ratkaise.

Liisa Laakso

Todelliset kustannukset kattavat maksut mahdollistavat koulutustarjonnan lisäämisen. Siten ne edistävät tutkijaopettajien työllistämistä. Korkeakoulutus on tehokas keino tukea hyvinvointia vähiten kehittyneiden maissa. Näistä maista tulevien opiskelijoiden kustannuksia tulisi kattaa kehitysyhteistyövaroin.

Sari Lindblom

En ole lukuvuosimaksujen puolesta tai niitä vastaan. Kun maksuja on jo päätetty kerätä, on tärkeää tarjota riittävästi apurahoja lahjakkaille hakijoille. Apurahajärjestelmän kehittäminen monipuoliseksi on olennaista. Osa apurahoista voi esimerkiksi olla maakohtaisia tai kohdistettu vähävaraisille opiskelijoille.

Jari Niemelä

EU- ja Eta-maiden ulkopuoliset opiskelijat maksavat jo lukukausimaksuja. Niiden tavoitteena on kannustaa yliopistot panostamaan opetukseen ja houkutella motivoituneita opiskelijoita. Laadusta muodostuu kilpailuvaltti. Lukukausimaksut ovat osa koulutusvientiä.

Outi Vaarala

Lukukausimaksu on tällä hetkellä englanninkielisissä koulutusohjelmissa liian korkea. Pääsykokeiden avulla voidaan valita korkeatasoisia opiskelijoita, ja kansainvälisyyden lisääminen on etumme, joten lukukausimaksu ei saa olla esteenä houkuttelevuudelle.


11. Yksi akateemisen maailman suurimpia vitsauksia on pätkätöiden ketjut, joissa tutkijat siirtyvät määräaikaisesta toimesta toiseen ilman realistisia toimen vakinaistamisen mahdollisuuksia. Kuinka aiot omalta osaltasi helpottaa akateemisten pätkätöiden kierteeseen joutuneiden ahdinkoa?

Jukka Kola

Tosi vaikea asia; helppoja ratkaisuja ei ole löytynyt. Enemmän perusrahaa (vs. kilpailtu) auttaisi. Post-doc-vaiheeseen panostettava enemmän (ml. urapolku). Tohtorikoulutettaville useammin 4v-työsuhde (HY-tiedesäätiö jo!) apurahojen sijaan. Tämä on iso, usean tahon asia (SA, säätiöt, yliopistot, kv. rahoitus).

Liisa Laakso

Tavoitteena olisi toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet silläkin uhalla, että tutkimusrahoitusketju voi päättyä. Silloin tuotannollisten syiden perusteella seuraisi irtisanominen. Poikkeuksia ovat väitöskirja- ja urapolkutehtävät, joissa edetään suunnitellusti tai joista siirrytään yliopiston ulkopuolelle.

Sari Lindblom

Edistän määräaikaisten yliopistonlehtoraattien ja professuurien vakinaistamista dekaanien kanssa. Seuraan vakinaistamista tiedekuntien budjettineuvotteluissa. Tenure track -professuurit ja ulkopuolisen rahoituksen post doc -tehtävät ovat tärkeitä. Niiden avulla lahjakkaat tutkijat pystyvät edistämään uraansa.

Jari Niemelä

Yliopistossa puututaan tarmokkaasi sellaisiin määräaikaisiin ja ketjuuntuneisiin työsuhteisiin, jotka eivät ole perusteltuja (laillisia). Käytännössä tämä tarkoittaa toistaiseksi työsopimusta.

Outi Vaarala

Johdon on pyrittävä lisäämään perusrahoitusta, joka mahdollistaa työsuhteiden vakinaistamisen. Luomalla laajoja, strategisia, yhteisrahoitteisia tutkimusohjelmia, voidaan mahdollistaa asiantuntijoiden siirtyminen ohjelmien sisällä, jolloin työsuhteita voidaan vakinaistaa.

12. Apurahatutkijat ovat aktiivinen osa yliopistoyhteisöämme, mutta monesti heitä kohdellaan toisen luokan kansalaisina, esim. työterveyshuollon ja matkojen rahoittamisen osalta. Millaisiin toimiin rehtorina aiot ryhtyä, jotta tämä erilainen kohtelu poistuisi?

Jukka Kola

Epäkohtia pyritään korjaamaan. Tätä tarkasteltu niin HY:ssa kuin muiden (rahoittaja)tahojen kanssa. Eri tieteenaloilla on erilaisia tapoja (mm. tutkimusryhmät vs. yksilötutk.), joten pitää tarkemmin tutkia, mitä voimme tehdä yleisesti ja yksiköittäin. HY etsii em. muiden tahojen kanssa parhaita keinoja.

Liisa Laakso

Rohkaistaan säätiöitä rahoittamaan työsuhteita. Järjestetään apurahatutkijoille tuntiopetusta. Tiedekuntien ja instituuttien tulee tukea painoalojaan mm. matka-avustuksilla tutkimuksen ei sen rahoituksen laadun perusteella. Kaikkien tulee olla vakuutusten ja julkisen tai yksityisen terveydenhuollon piirissä. 

Sari Lindblom

Apurahatutkijoiden aseman ratkaisemiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä tutkimusta rahoittavien säätiöiden ja yliopistojen kesken. Työterveyshuollon sisällyttäminen apurahoihin on mahdollista, mutta tällöin apurahoja riittää yhä harvemmalle. Kanslerin matka-apurahoja voivat kaikki tohtorikoulutettavat hakea.

Jari Niemelä

Luodaan yliopistolle yhtenäiset menettelyt apurahatutkijoiden tueksi ja velvollisuuksiksi (esim. työtilat, matkat, opetus). Selvitetään mahdollisuudet työterveydenhuollon suhteen.

Outi Vaarala

Osana tutkimusryhmiä apurahatutkijoilla tulee olla yhtäläiset oikeudet tutkimusyhteisössä mm. matkarahoitukseen. Työterveyshuolto on lakisääteinen ja kuuluu vain työsuhteisille, mutta voidaan selvittää voisiko osa-aikainen työsuhde mahdollistaa työterveyshuollon apurahatutkijalle.

Tutustu myös 12.4. järjestetyn rehtoriehdoikkaiden avoimen haastattelutilaisuuden tallenteeseen Unitubessa.

Kuvat: Helsingin yliopisto
Liisa Laakson ja Jari Niemelän kuvat: Linda Tammisto, Helsingin yliopisto