Media & arkisto

Uutiset

Suomen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen FinELib-konsortio on neuvotellut kahden tiedelehtikustantajan kanssa sopimuksista, jotka mahdollistavat yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden pääsyn tieteellisiin julkaisuihin. Neuvottelut Taylor & Francis -kustantajan kanssa ovat päättyneet tuloksettomina 28.1.2019. Neuvottelujen kariutuminen tarkoittaa sitä, että pääsy Taylor & Francisin elektronisiin lehtiin lakkaa Helsingin yliopistossa 1.2.2019. FinELibin neuvottelut Wileyn kanssa jatkuvat edelleen.

Jos käytät Taylor & Francisin ja Wileyn e-lehtiä työssäsi, sinun on hyvä ladata ja tallentaa tarvitsemasi aineistot viipymättä. Aineistoihin on pääsy tammikuun loppuun asti.

Vaikka pääsy valtaosaan ko. kustantajien lehtien uusista numeroista lakkaa neuvottelujen kariutuessa, osaan lehdistä Helsingin yliopiston kirjastolla on sopimuksia, mitkä takaavat edelleen pääsyn lehtien vuotta 2019 vanhempiin vuosikertoihin. Takautuvat saatavuusvuodet vaihtelevat lehti- ja organisaatiokohtaisesti. Lisäksi kirjasto on koonnut verkkosivuilleen tutkijoille ja opiskelijoille päivittyvän Alternative Access –sivun (toistaiseksi vain suomeksi) ohjeista joiden mukaan kannattaa toimia, kun et pääse aineistoon. Kirjasto tekee parhaansa tarjotakseen vaihtoehtoisia tapoja hankkia pääsy artikkeleihin.

Ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä Helsingin yliopiston kirjastoon: e-library@helsinki.fi

Lisätietoa neuvotteluista löydät FinELib-konsortion sivuilta.

Tämän tiedotteen käännösversiot julkaistaan mahdollisimman pian.

Nimimerkit Opiskelija (HS Mielipide 21.1.) ja Kandidaatti (HS Mielipide 22.1.) kritisoivat aiheellisesti ensikertalaiskiintiöitä.

Ensikertalaiskiintiöistä tulisikin luopua, koska ne vaikeuttavat alanvaihtoa ja eriarvoistavat hakijoita. Lisäksi selvitysten mukaan vain marginaalinen määrä opiskelijoita hyötyi ensikertalaiskiintiöistä. Määrä on vähäinen ottaen huomioon, ettei ole selvitetty, kuinka moni kärsii kiintiöistä nimimerkkikirjoittajien kuvaamalla tavalla.

Ensikertalaiskiintiöt ajavat nuoria taktikoimaan ja ottamaan turhia välivuosia ennen kuin opiskelupaikka unelmien alalta aukeaa. Vaikeuksia on myös niillä, jotka eivät tiedä mitä opiskella: mitään ei uskalla kokeilla, jos se vie mahdollisuuden myöhemmin selviävältä unelmien opiskelupaikalta.

Hallitus halusi pidentää ensikertalaiskiintiöillä työuria, mutta reaalimaailmassa niillä on päinvastainen vaikutus. Opintojen aloittamisen lisäksi kiintiöt hankaloittavat kohtuuttomasti alan vaihtamista ja jatkuvaa oppimista.

Alan vaihtamista ja jatkuvaa oppimista vaikeuttaa tulevaisuudessa myös juuri hyväksytty korkeakoulujen uusi rahoitusmalli. Kun se tulee voimaan, korkeakoulut saavat vähemmän rahaa niistä tutkinnoista, joiden suorittajilla on jo aiempi korkeakoulututkinto.

Odotamme tulevan hallituksen paitsi poistavan ensikertalaiskiintiöt myös tekevän rahoitusmalliin tarvittavat muutokset. Nuoruuteen ja koko elämään yleensä täytyy kuulua mahdollisuus kokeilla, erehtyä ja kokeilla uudestaan oman paikan löytämiseksi.


Paula Karhunen

hallituksen koulutuspoliittinen vastaava

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Oletko yhteistyökykyinen, aktiivinen ja vastuuntuntoinen opiskelija ja kiinnostunut saamaan kokemusta ryhmänohjaajana? Haluatko tutustua uusiin ihmisiin ja kansainvälistyä kotiyliopistossasi? Oletko kiinnostunut uusien opiskelijoiden auttamisesta opintojen alkuun?

Tuutorina sinulla on tärkeä rooli uusien opiskelijoiden vastaanottamisessa ja heidän sitouttamisessaan yliopistoyhteisöön ja opintoihin. Tuutorina toimit ryhmänohjaajana ja olet osa yliopiston ohjausjärjestelmää yliopiston henkilökunnan kanssa. Tuutoroinnista maksetaan pienimuotoinen palkkio. Ensimmäistä kertaa tuutorina toimiessasi saat myös opintopisteitä koulutuksesta.

Tuutoreiksi haetaan innostuneita, vastuullisia ja toimeliaita opiskelijoita, jotka ovat kiinnostuneita ryhmänjohtamisesta. Tuutorina tunnet jo talon tavat, mutta kaikkea sinun ei toki tarvitse etukäteen osata ja tietää, vaan tiedekunnat kouluttavat kaikki tuutorit työhönsä.

Tuutorihaku elokuussa 2019 tapahtuvaan tuutorointiin päättyy 12.2.2019 klo 15. Voit hakea tuutoriksi Aava-järjestelmän kautta.

Tuutoriseikkailu 2019

HYY ja Opiskelijaneuvonta järjestävät yhdessä tuutorikoulutuksen kaikille tuutoreille. Koulutus toteutetaan Tuutoriseikkailun muodossa torstaina 4.4.2019 iltapäivällä keskustakampuksen alueella. Seikkailun kesto on 3 tuntia ja se ajoittuu klo 13-19 välille. Varaathan siis ajan kalenteriisi koulutusta varten!

Tilaisuus on pakollinen kaikille tuutoreille.

Tuutoriseikkailussa oppimiasi taitoja ja tietoja voit hyödyntää syksyllä kun opastat fukseja opiskelijaelämän ihmeellisyyksiin!

Lue lisää täältä!

Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 19.1.2019

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 17.1. väitettiin, että kaksi vuotta sitten EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta saapuville opiskelijoille asetettujen lukuvuosimaksujen hyvät puolet on helppo tunnistaa. Kirjoituksessa viitattiin Helsingin yliopiston kansainvälisten maisteriohjelmien hakijamääriin. Kirjoituksen väite on virheellinen ja siitä on esitettävä muutama huomio.

Lukuvuosimaksujen myötä sekä hakijamäärät että uusien kansainvälisten opiskelijoiden määrä Suomessa putosi. Näin kävi myös Helsingin yliopiston kohdalla. Uusia opiskelijoita saapui Suomeen vähemmän EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta, eikä eurooppalaisten osuus merkittävästi noussut. Hakijamäärien pudotuksesta toivuttiin, mutta hakijamääriä oleellisempaa on tarkastella, kuinka moni lopulta saapuu Suomeen opiskelemaan ja maksaa lukuvuosimaksuja.

Moni hyväksytty opiskelija ei ota opiskelupaikkaa vastaan, ja jopa osa apurahan saaneista opiskelijoista hylkäsi saamansa opiskelupaikan. Tällä hetkellä Helsingin yliopiston opiskelijoista vain 50 maksaa lukuvuosimaksun kokonaan itse. Määrä on hyvin vaatimaton, kun ottaa huomioon Helsingin yliopiston tason ja koulutustarjonnan. Lukuvuosimaksut eivät ole tae koulutuksen laadusta tai arvostuksesta.

Lukukausimaksuista ei ole kertynyt korkeakouluille juurikaan tuottoja, mikä on todettu myös Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmän väliraportissa. Sen sijaan maksuihin liittyvä hallinto, apurahajärjestelmä ja koulutusohjelmien voimakas markkinointi maailmalla ovat aiheuttaneet huomattavia kustannuksia.

Maksuton koulutus on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka ja ylpeys, jota tulee pitää arvossa. Koulutuksen periytyvyys on myös Suomessa edelleen vahvaa, mutta sitä pitää aktiivisesti pyrkiä muuttamaan. Jo pienikin lukuvuosimaksu vaikuttaa vähävaraisten korkeakoulutukseen hakeutumiseen. Korkeakoulutus on säilytettävä maksuttomana ja nykyiset lukuvuosimaksut tulee poistaa.

Laura Wathén
Hallituksen puheenjohtaja
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

HYY, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus teettivät viime syksynä kyselytutkimuksen opiskelijoiden toimeentulosta. Tutkimuksen kaikille avoin julkaisutilaisuus järjestetään Tiedekulmassa 5.2. klo 14-16. Tule mukaan kuulemaan tuloksia ja keskustelemaan opiskelijan toimeentulosta vaalikevään teemana!

Lisätietoja:

Hannele Kirveskoski
Asiantuntija (toimeentulo, kansainvälisyys)
050 543 9608
hannele.kirveskoski@hyy.fi

Palatko halusta vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan? Ovatko opiskelijoiden ja nuorten asiat lähellä sydäntäsi? Oletko kiinnostunut politiikasta ja kenties jo kokenut vaikuttaja? Kykenetkö hallitsemaan projekteja ja työskentelemään itsenäisesti ja määrätietoisesti? Jos vastasit edellä oleviin kysymyksiin kyllä, saattaisit olla etsimämme henkilö. Haemme nyt

VAALIKOORDINAATTORIA

tukemaan ylioppilaskunnan vaalivaikuttamista. Etsimämme henkilön tärkein tehtävä on koordinoida HYYn vaalivaikuttamisen käytännön töitä eduskuntavaaleihin liittyen. Työssä pääset organisoimaan vaikuttamistyötä, tekemään yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, ottamaan yhteyttä ehdokkaisiin ja päättäjiin sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan viestintää. Työ on määräaikainen 30.4.2019 saakka. Työaika on 30 h viikossa, ellei toisin erikseen sovita.

Odotamme sinulta

·         projektinhallintataitoja: suunnittelu, aikatauluttaminen, itsesi johtaminen, menestyksekäs projektin edistäminen, lopputoimet ja raportointi jne.

·         kykyä itsenäiseen työskentelyyn, mutta myös ryhmässä toimimista ja toisten motivoimiseen ja innostamiseen

·         viestintätaitoja

·         järjestelmällistä työotetta

Eduksi katsomme lisäksi

·         hyvän ruotsin ja englannin kielitaidon

·         opiskelijaliikkeen tuntemuksen

·         Suomen poliittisen kentän tuntemisen ja kiinnostuksen politiikkaa kohtaan

Me olemme

Ylioppilaskunta, joka palvelee noin 27 000 Helsingin yliopiston opiskelijaa.

Kannustava ja innostava työyhteisö, johon kuuluu mm. 8 asiantuntijaa ja 12 opiskelijasta koostuva hallitus.

Tarjoamme sinulle mahdollisuuden päästä tekemään vaalikampanjaa Suomen suurimpaan ylioppilaskuntaan, yhteistyössä muun opiskelijaliikkeen kanssa. HYYssä pääset oppimaan uutta, kehittämään itseäsi sekä käyttämään monipuolisesti osaamistasi HYY:n asiantuntijoista ja hallituksesta koostuvan vaalitiimin osana. Lisäksi tarjoamme sinulle ylioppilaskuntien työehtosopimuksen mukaista palkkaa mahdollisine koulutus- ja kokemuslisineen ja hyvät työsuhteen edut. Otathan rohkeasti yhteyttä, jos kiinnostuit tarjolla olevasta työmahdollisuudesta!

Voit hakea vaalikoordinaattorin työtä lähettämällä hakemuksesi ja ansioluettelosi pdf-tiedostoina osoitteeseen hallinto@hyy.fi viimeistään 28.1.2019. Paikka voidaan täyttää jo aiemmin, jos sopiva hakija löytyy – ole siis nopea!  Toivomme, että valituksi tuleva voisi aloittaa työssä mahdollisimman pian.

Lisätietoja tehtävästä antaa pääsihteeri Aaro Riitakorpi (040 0816 426).

HYY korostaa toiminnassaan monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Toivomme hakijoiksi mahdollisimman runsaslukuista joukkoa eritaustaisia ihmisiä. Tehtävään sovelletaan koeaikaa, joka on pituudeltaan korkeintaan puolet määräaikaisen työsuhteen kestosta.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta täytti tänä vuonna 150 vuotta. Tällä varsin kypsään ikään ehtineellä ylioppilaskunnalla on takanaan vaiheikas nuoruus. Jo 1800-luvulla ylioppilaat olivat rakentamassa tätä maata sekä luomassa sille kirjakieltä, lippua, Maamme-laulua ja identiteettiä. Ylioppilaita taisteli sisällisodassa molemmilla puolilla ja sodan jälkeen ylioppilaat osallistuivat maan poliittisen ja taloudellisen järjestelmän vakiinnuttamiseen. 1950-luvulla ylioppilaat huolestuivat kehitysmaiden tilanteesta ja olivat tuomassa kehitysavun Suomeen. 

Opiskelijaradikalismi kukoisti, kun ylioppilaskunta täytti 100 vuotta. Vanha Ylioppilastalo vallattiin, koska ylioppilaskunnan katsottiin olevan irtautunut opiskelijan arjesta. Ylioppilaskunta koettiin tärkeäksi, mutta etäiseksi yhteisöksi. Toisin kuin 50 vuotta sitten, tänä juhlavuonna ylioppilaskunta on korostanut tarvetta yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä yhdenvertaisuuteen. On mietitty, kuinka kaikki opiskelijat pidetään mukana.

Ylioppilaskunta on kuin pieni kunta kaupungin sisällä. Se kokoaa yhteen eri puolilta maata ja maailmaa tulleet opiskelijat sekä  tarjoaa yhteisön, turvaverkon ja hauskanpitoa. Yhteisöllisyyttä voi ajatella myös laajemmin, osana kaupunkiyhteisöä ja Suomea: sosiaalinen eriytyminen ja osattomuus ovat kasvavien kaupunkien haasteita. Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet, yksinäisyys lisääntynyt ja asuinalueet alkaneet eriytyä toisistaan. Yhteisöllisyyden tarve korostuu ja siksi on tärkeää, että opiskelijoiden yhteisöllisyys ulottuu tässä kaupungissa myös oman yhteisön ulkopuolelle.

Uusi aika ei vaadi eristäytymistä omiin yhteisöihimme, vaan yhdessä tekemistä ja vastuun kantamista myös sellaisista ongelmista, jotka eivät sijaitse omalla takapihalla tai nurkan takana. Se vaatii lähimmäisyyden ja yhteisen uudelleenmäärittelyä. Yhteisöllisyyttä on katsottava laajemmin kuin oman yhteisön ominaisuutena. Uusi aika on nähtävä valmiutena puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja joukkovoimana sivistyksen ja ihmisarvon puolustamisessa.

Myös tulevaisuudessa ylioppilaskunnan on uskallettava olla radikaali sekä valmis aiheuttamaan myös pahennusta ja ravistelemaan olemassa olevia valtarakenteita, jos ne estävät kehitystä. Sen on uskallettava toimia yhteiskunnan heikompien puolesta sekä niiden, joiden elämää leimaa näköalattomuus ja osattomuus. Ylioppilaskunnan on osallistuttava yhteiseen tekemiseen, jolla rakennetaan parempaa kaupunkia kaikille ja uskallettava visioida suuria, vaatia mahdottomuuksia ja elää niitä todeksi.

Kun katson seuraavaa 150 vuotta, näen ylioppilaskunnan, joka käyttää yhteisöllisyyttään voimavarana yhdenvertaisuuden, kestävän kehityksen ja sivistyksen edistämisessä. Näen ylioppilaskunnan, joka toimii aktiivisesti opiskelijoille tärkeiden arvojen puolustajana kaupungissa ja yhteiskunnassa. Näen ylioppilaskunnan muuttamassa maailmaa.

Suvi Pulkkinen

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja. Hän on opiskellut Helsingin yliopistolla koulutussosiologiaa ja -politiikkaa ja toimi opiskeluaikanaan aktiivisesti eri järjestöissä ja ylioppilaskunnassa. 

Kuvassa Noora Paakki nojaa kaiteeseen vanhan talon portaikossa

Pystyt varmasti muistuttamaan mieleesi ne tunteet, joita koit saadessasi tiedon: ”Onneksi olkoon, sinut on hyväksytty opiskelemaan!” Tunteet saattoivat olla kutkuttavan jännittäviä, ehkä vähän pelonsekaisiakin, mutta pohjimmiltaan varmasti innokkaita, iloisia ja tyytyväisiä. Opiskelun alettua mukaan astui kuitenkin monet realiteetit opiskeluajan haastavuudesta ja kuormittavuudesta. Opiskeluajan äärimmäistä stressaavuutta ei käy kieltäminen - sen pyörteissä elämänhallintataidot saavat suuren roolin.

Opiskelun aikana sekä ulkoiset että sisäiset odotukset usein kasvavat ja stressinsieto ja -hallintakyvyt joutuvat koetukselle. Myös aivotyöskentely nousee uuteen ulottuvuuteen ja elämänhallintataidot punnitaan. Puhumattakaan siitä, jos opiskeluaikaa täydennetään vielä samanaikaisesti palkkatyötä tekemällä: yliopisto-opiskelijoista ja ammattikorkeakouluopiskelijoista yli puolella on työsuhde opintojen ohessa. Näiden tekijöiden lisäksi myös muut elämäntilanteeseen ja olosuhteisiin sekä yksilöllisiin ominaisuuksiin liittyvät seikat vaikuttavat opiskeluaikana koettuun kuormitukseen. Kaiken kaikkiaan tämä paletti on todellinen haaste kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. 

Näitä opiskeluaikaisia haasteita pohtiessa on syytä miettiä, millä tavoilla kuormitusta voisi lieventää ja tehdä haastavasta elämän jaksosta himpun verran kevyemmän. Päteekö vanha sanonta ”raskas työ vaatii raskaat huvit” tässä kohtaa? Mielestäni ennemminkin ”raskas työ vaatii entistä raskaammin huomiota hyvinvoinnista huolehtimiseen”.

Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimiseen on monia keinoja. Aiemmin mainitsemaani vanhaan sanontaan liitetään usein viittaus päihteiden käytöstä rentoutumiskeinona. On kiistaton tosiasia, että bileet ja päihteiden käyttö ovat osa opiskelijakulttuuria, mutta nykyisin opiskelijat käyttävät entistä vähemmän päihteitä ja raittiiden yliopisto-opiskelijoiden määrä on jopa kaksinkertaistunut vuodesta 2000 lähtien. Päihteiden käytön ei ole todettu keventävän kuormitusta pitkäaikaisesti, vaan ainoastaan satunnaisesti ja lyhytaikaisesti. Siksi ajatukset on syytä kääntää muihin stressinhallintakeinoihin.

Lyhytkestoisten stressin lieventämisen tapojen sijaan parhaaksi on osoitettu sellaiset keinot, joita on mahdollista toteuttaa osana arkea, päivän mittaan, iltaisin tai viikonloppuisin. Lisäksi on osoitettu, että vapaa-ajan toiminnot eivät välttämättä ole itsessään palauttavia. Niihin liittyvät psykologiset kytkennät, kuten ajatusten irrottaminen arjesta ja työstä, rentoutuminen, itsensä kehittäminen ja tunne siitä, että ohjat ovat omissa käsissä lisäävät jaksamista.

Jokaisen on hyvä pohtia ja tunnistaa ne kuormitusta ja stressiä lieventävät keinot, jotka toimivat juuri itselle ja palauttavat opiskelussa kulutettuja voimavaroja. Voisivatko juuri sinulle sopivia arjen pakomatkoja olla esimerkiksi

  • liikkuminen tai pelaaminen
  • luonnosta nauttiminen
  • käsitöiden tekeminen tai askartelu
  • kulttuuri- tai taideharrastus, ehkä elokuvat
  • ystävien, perheen tai lemmikin kanssa vietetty yhteinen aika
  • kirjoittaminen tai valokuvaaminen
  • sudokujen tai sanaristikoiden täyttäminen
  • tarpeellinen päämäärätön vetelehtiminen tai joutenolo?

Muistathan, että raskas työ vaatii entistä lujempaa huomion suuntaamista omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Keskity sen vuoksi niihin asioihin, joiden avulla juuri sinä palaudut ja rentoudut aidosti arjen pyörteissä.

 
Kirjoittaja:
Noora Paakki
hankesuunnittelija, Nyyti ry
KUPLA –hanke
 
 
Lähteet: 
 
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. http://www.yths.fi/filebank/4300-KOTT_uusin_2016.pdf 
 
Sonnentag & Fritz 2007. The Recovery Experience Questionnaire: Development and validation of a measure for assessing recuperation and unwinding from work. Journal of Occupational Health Psychology, 12, 204– 221.
 
Tilastokeskus: Koulutustilastot - Opiskelijoiden työssä käynti 2015. https://www.stat.fi/til/opty/2015/opty_2015_2017-03-17_fi.pdf 

Kaatunut mehulasi oli minulle se kuuluisa viimeinen pisara. Olin ottamassa tavalliseen tapaan Porthanian Unicafessa ruokaa ja samalla töytäisin juomalasini kumoon. Purskahdin hysteeriseen itkuun, kun tuijotin kyynelien läpi mehussa lilluvaa lounastani.

Järjestössä, jonka puheenjohtajana toimin tällöin oli tapahtunut yllättävä kriisitilanne. Myös tiedotusvälineet kiinnostuivat asiasta ja toimittajien vaikeisiin kysymyksiin vastaaminen oli yllättävän raskasta. Samaan aikaan olin huolissani siitä, uskaltaisiko kukaan enää tulla tapahtumiimme ja miten koko tilanne vaikuttaa siihen, haluaako kukaan lähteä järjestön toimintaan enää mukaan.

Ystäväni, jonka kanssa olin tullut lounaalle, ohjasi minut läheiseen pöytään istumaan. Unicafen kassahenkilö vei pilalla olevan annokseni pois ja toi tilalle uuden – ja ison kasan nenäliinoja. Sekä ystäväni että tämä täysin tuntematon Unicafen työntekijä kysyivät vilpittömästi kaksi asiaa: ”Onko kaikki hyvin ja voinko auttaa jotenkin?”

HYYn #kaikkihyvin?-kampanjan tarkoituksena on vähentää mielenterveyden oireiluun liitettyä stigmaa ja avun hakemiseen liittyvää pelkoa. Jopa 30% korkeakouluopiskelijoista kärsii mielenterveyden ongelmista. Haluan kuitenkin alleviivata sitä, että meistä jokaisella on mielenterveys ja on täysin normaalia, että välillä oma olo koetaan paremmaksi ja välillä huonommaksi. Yleisin diagnosoitu mielenterveyden häiriö opiskelijoilla on masennus, mutta sen lisäksi me kaikki voimme kokea elämämme aikana myös lievempiä oireita: unettomuutta, ahdistuneisuutta, eristäytyneisyyttä, stressiä ja itsetunto-ongelmia. Vaikka puhutaan lievemmistä oireista, ovat nämä yhtä lailla mielenterveyttä horjuttavia asioita ja niihin on yhtälailla oikeus hakea apua.

Suomen Mielenterveysseura tarjoaa koulutuksia mielenterveyden ensiavusta.Tänä keväänä HYY järjesti Mielenterveyden ensiapu 2 -koulutuksen, jonka painopisteenä on antaa koulutukseen osallistuville valmiuksia avun tarjoamiseen ja hoitoon ohjaamiseen. Viikonlopun mittaisen koulutuksen meille piti Päivi Kohta, joka työskentelee asiantuntijana myös Nyytissä. Me osallistujat saimme paljon tietoa yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä. Itselleni jäi päällimmäisenä mieleen se, miten tärkeä keino asioista puhuminen on niin oireista kärsivän auttamisen kuin haitallisen stigman vähentämisenkin kannalta.

On tyypillistä, että ensioireita vähätellään tai niitä ei tunnisteta. Varhainen puuttuminen on tärkeä viesti muilta ihmisiltä, että oireilun kanssa ei tarvitse selvitä yksin ja siinä ei ole mitään hävettävää. Varhainen puuttuminen voi myös nopeuttaa hoitoon pääsyä ja täten myös toipumista.

Haavoittuva mieli – tunnista ja tue -käsikirjassa kuvataan mielenterveyden ensiavun askeleet, joista voi olla apua toisen tukemisessa:

  1. Lähesty, arvioi ja auta kriisitilanteessa eli kysy, onko kaikki hyvin
  2. Kuuntele avoimena ja tuomitsematta
  3. Tue ja tarjoa tietoa
  4. Kannusta huolehtimaan itsestä
  5. Rohkaise tarvittaessa hakemaan ammattiapua

Auttaessa muita, muista myös pitää huoli itsestäsi sillä auttamisen ei pidä myöskään kuormittaa liikaa auttajaa. Kannattaa huomioida sekin, että auttamiseen ei oikeasti ole suoraa struktuuria, miten se tulisi tehdä, tai “oikeita” sanoja. Tärkeä huomio on myös se, että auttaja ei kysymällä pahenna tilannetta tai vaikkapa itsemurhasta puhuminen ei rohkaise sen toteuttamiseen – tilanne on päinvastoin. Kysymällä osoitat vilpitöntä huolta ja välittämistä toisesta ihmisestä.

En muista vieläkään, maksoinko kyseistä lounasta ikinä, mutta sen muistan, miten minua kohdeltiin. Samana päivänä rohkaistuin hakemaan keskusteluapua. Sain lyhyen ajan päähän ensin soittoajan YTHS:n psykologille ja nopean kriisiajan psykologin vastaanotolle. Keskusteluapu auttoi minua käsittelemään tapahtunutta.

Järjestötoiminta on parhaimmillaan mielenterveyttä edistävää toimintaa. Järjestöissä ja osakunnissa pääsee tekemään mielekkäitä asioita opiskelijayhteisön eteen, kehittämään omaa osaamista ja luomaan läheisiä ihmissuhteita. Pahimmillaan järjestötoimintakin voi uuvuttaa tekijänsä. Sinä, minä, kuka tahansa meistä voi kysyä opiskelukaverilta, että ”onko kaikki hyvin?” tai ”minä olen huomannut, ettei kaikki ole ok, voinko auttaa jotenkin?”.

Laura Wathén
HYYn hallituksen jäsen 2018, hallituksen puheenjohtaja 2019

Laura Wathén

Lähde: Kitchener, B., Jorm, A., Kelly, C., Lassander, M., & Karila-Hietala, R. (2015) Haavoittuva mieli – tunnista ja tue. Mielenterveyden ensiapu 2. Suomen Mielenterveysseura.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsi kokouksessaan 3.12. uuden hallituksen vuodeksi 2019. Hallituksen muodostavat kaikki edustajistoryhmät eli Ainejärjestöläisten edustajistoryhmä HYAL, Osakuntalainen edustajistoryhmä, Sitoutumaton vasemmisto, HYYn Vihreät, Edistykselliset, Svenska Nationer och Ämnesföreningar SNÄf sekä edustajistoryhmä HELP. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin valtiotieteiden ylioppilas Laura Wathén. Hän edustaa Ainejärjestöläisten edustajistoryhmää. Wathén on vastannut vuonna 2018 HYYn hallituksessa vapaaehtoistoiminnasta, terveydestä ja liikunnasta sekä yhdenvertaisuudesta.

"Vuosi 2018 keskittyi juhlavuoteen, joten vuosi 2019 on ylioppilaskunnan kehittämisen ja eteenpäinviemisen vuosi. Lisäksi ensi vuonna vaikutamme ylioppilaskuntana niin, että opiskelijan asia on niin eduskuntavaaliehdokkaiden huulilla, kirjattuna hallitusohjelmaan ja sisältyy vahvasti yliopiston uuteen strategiaan. Minulle HYY on rohkea, välittävä ja vaikuttava opiskelijan edunvalvoja yliopistossa ja yhteiskunnassa. Unelmieni ylioppilaskunta on yhdenvertainen yhteisö, mihin kaikki opiskelijat haluavat kuulua", kertoo vastavalittu puheenjohtaja Wathén.

HYYn hallitus vuonna 2019: Laura Wathén, puheenjohtaja (HYAL), Kukka Louhimies (HyVi), Linda-Liisa Kelokari (Osakunnat), Claes Bergh (SNÄf), Samuli de Pascale (HYAL), Marika Tuominen (HYAL), Paula Karhunen (HyVi), Anna Lemström (SitVas), Aleksi Rytkönen (SitVas), Riikka Hakala (HELP), Ilona Raimas (HELP), Miika Keski-Luoma (Edistykselliset).

Uuden hallituksen toimikausi kestää vuoden ja se alkaa tammikuussa 2019.

Kuvassa vasemmalta oikealle takana Riikka Hakala, Miika Keski-Luoma, Samuli de Pascale, Claes Bergh ja Anna Lemström. Keskellä Paula Karhunen, Kukka Louhimies, Linda-Liisa Kelokari ja Laura Wathén. Alhaalla edessä Marika Tuominen ja Aleksi Rytkönen. Kuvasta puuttuu Ilona Raimas.

Lisätietoja: 
Laura Wathén, HYYn hallituksen puheenjohtaja 2019 
p. 050 409 1383
laura.wathen@hyy.fi

Sivut