Media & arkisto

Uutiset

Opintotuki ja omat tulot

Oletko jo tarkistanut vuoden 2017 tulosi? Se kannattaa tehdä nyt! Jos olet tienannut nostamiisi opintotukikuukausiin nähden liikaa, voit palauttaa tukikuukausia toukokuun loppuun asti ilman korkoa. Mikäli Kela perii sinulta tukikuukausia takaisin ensi vuonna, lisätään perittävään summaan korko. Jos tulorajasi ylittyy ja palautat vuoden 2017 tukikuukausia, palauta niitä syksyltä: näin palautat ainoastaan opintorahan, et opintotuen asumislisää.

Yleistä asumistukea ei tarvitse palauttaa ja se määräytyy ilmoittamasi keskiarvotulon mukaan. Yleiseen asumistukeen eivät siis päde samat tulorajat kuin opintorahaan ja tuet eivät ole kytköksissä toisiinsa. Yleinen asumistuki kannattaa kuitenkin tarkistaa, jos tulosi muuttuvat. Jos siis tiedät jo nyt kesän töistäsi, katso alempaa lisätietoa!

Lisätietoja opintotuen palautuksesta Kelan sivulta.
Tulorajat voit tarkistaa täältä.

Yleinen asumistuki ja tulojen muutos

Hae asumistuen tarkistusta Kelasta heti, kun tiedät tulevista kesätöistäsi ja olet allekirjoittanut työsopimuksen.

Asumistuen tarkistusta kannattaa hakea varsinkin, jos olet aikaisemmin saanut vain opintorahaa ja ainoastaan se on huomioitu asumistukipäätöksessäsi. Jos sen sijaan olet jo asumistukea hakiessasi ilmoittanut keskiarvotulosi niin, että siihen sisältyvät myös kesätyöstä saamasi tulot, sinun ei välttämättä tarvitse hakea tarkistusta. Asia kannattaa tarkistaa Kelan sivuilta löytyvällä asumistukilaskurilla.

Jos sinulla ei kesällä ole lainkaan asumismenoja, muista lakkauttaa asumistukesi kesän ajaksi!

Milloin tarkistusta kannattaa hakea?

Yleisessä asumistuessa periaatteena on, että asumistuki tarkistetaan, jos ruokakunnan tulot nousevat vähintään 400 euroa kuukaudessa tai pienenevät vähintään 200 euroa kuukaudessa edellisen asumistukipäätöksen tuloihin verrattuna. Samoin asumistuki voidaan tarkistaa, jos asunto vaihtuu tai asumismenot nousevat yli 50 euroa kuukaudessa.

Asumistuen tarkistusta tulee hakea Kelalta itse ja sen voi tehdä helposti esimerkiksi Kelan asiointipalvelun kautta. Sitä kautta voit myös lähettää kaikki tarvittavat liitteet.

Yleinen asumistuki tarkistetaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen muutos on voimassa kuukauden 1. päivästä alkaen. Eli näin:

Jos kesätyöt alkavat...
…1.6., tuki tarkistetaan 1.7. alkaen
…4.6., tuki tarkistetaan 1.8. alkaen

Tiesitkö, että yleistä asumistukea voidaan maksaa ollessasi tilapäisesti poissa? 

Jos esimerkiksi työskentelet muualla kesän ja maksat vuokraa vakituisesta asunnostasi, voit saada siihen asumistukea 3 kuukauden ajan. Tukea maksetaan kuitenkin vain yhteen asuntoon kerrallaan.

Lisätietoja asumistuen tarkistuksen hakemisesta Kelan sivuilta.

Asumistuki on ruokakuntakohtainen

Asumistuki myönnetään yhteisesti koko ruokakunnalle. Yksi asukas hakee tuen koko ruokakunnan puolesta ja sama henkilö hakee myös tarvittaessa asumistuen tarkistusta. Tuen saamiseen vaikuttavat ruokakunnan jokaisen jäsenen tulot ja monet eri etuudet. Opintolainaa ei huomioida tulona.


Hannele Kirveskoski
Asiantuntija (toimeentulo, kansainvälisyys)
hannele.kirveskoski[at]hyy.fi
050 543 9608

Innostaako liikkuminen sinua ja haluatko innostaa fuksitkin liikkumaan? Hae liikuntatuutoriksi nyt!
Liikuntatuutori
Liikuntatuutoroinnin tarkoituksena on tutustuttaa fukseja opiskelijaliikuntaan - niin UniSportin monipuoliseen tarjontaan kuin omatoimisiin liikuntamahdollisuuksiin. Tuutoroinnin tavoitteena on innostaa fuksit myös liikunnalliseen elämäntapaan opiskelukiireiden keskellä. Mitään vaatimuksia huippukunnosta tai valmentajakoulutuksesta liikuntatuutoreille ei ole. Riittää, että haluat tehdä uusien opiskelijoiden fuksisyksystä liikkuvampaa ja hauskempaa!

Liikuntatuutoreille järjestetään 29.5.2018 koulutusilta, jossa annetaan eväitä hyvien tapahtumien järjestämiseen ja suunnitteluun. Tilaisuudessa pääset tutustumaan myös muihin liikuntatuutoreihin, joiden kanssa voit syksyn tapahtumia järjestäessä tehdä yhteistyötä. Yhteistyökumppanina on luonnollisesti myös UniSport, joka tarjoaa tuutoreille ilmaiseksi tiloja, ohjattuja vuoroja sekä mahdollisesti myös rahallista tukea muualla kuin UniSportin tiloissa tapahtuvaan liikuntaan. Ei ole väliä, järjestätkö jalkapalloa, hotjoogaa vai kävelyretken, liikunta voi olla hyvin monenlaista liikuntaa.

Liikuntatuutoroinnista saa palkkioksi 4 kuukauden kausikortin UniSportille. Lisäksi järjestettyäsi 5 tapahtumaa ja raportoituasi kokemuksistasi, saat palkkioksi toiset neljä kuukautta.

Liikuntatuutorilta vaaditaan:
• motivaatiota toimia liikuntatuutorina
• halua järjestää 5 liikunnallista tapahtumaa fukseille syksyllä 2018

Liikuntatuutorointiin ei ole esteenä:
• jos toimit myös tavallisena tuutorina syksyllä 2018
• jos sinulla on jo Unisportin kausikortti (palkkio lisätään kautesi perään!)

Hae liikuntatuutoriksi 27. toukokuuta klo 23.55 mennessä tällä lomakkeella:
https://www.lyyti.fi/reg/Haku_liikuntatuutoriksi_5854.

HYYn hallituksen liikuntatuutoroinnista vastaava Aleksanteri Gustafsson (aleksanteri.gustafsson@hyy.fi) vastaa kaikkiin asiaan liittyviin kysymyksiin. 

Viime aikoina on huolestuneeseen sävyyn uutisoitu suomalaisten syntyvyyden olevan laskussa seitsemättä vuotta peräkkäin. Syiksi on esitetty mm. taloudellista epävarmuutta, haasteita sopivan kumppanin löytymisessä ja nuorten miesten syrjäytymistä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön neljän vuoden välein toteuttaman Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan myös yliopisto-opiskelijoiden syntyvyys on laskussa. Edelleen kuitenkin 7,6 %:lla Suomen alle 35-vuotiaista perustutkinto suorittavista korkeakouluopiskelijoista on yksi tai useampi lapsi tai opiskelijaperhe odottaa perheenlisäystä. Pelkästään Helsingissä on runsaat 4 000 perheellistä korkeakouluopiskelijaa.  

Elämä perheellisenä opiskelijana ei ole ruusuista ainakaan taloudellisesti tai ajankäytöllisesti. On arvioitu, että 60 % opiskelijaperheistä elää köyhyysrajan alapuolella. Opiskelijaperheiden huoli taloudesta voi vaikuttaa paitsi vanhempien omaan jaksamiseen ja mielenterveyteen myös perheen lasten mielenterveyteen. Lapsuuden perheen toimeentulo-ongelmien yhteydestä nuoren aikuisen mielenterveysongelmien todennäköisyyteen on vahvaa kotimaista tutkimusnäyttöä. Perheellisten opiskelijoiden tarpeisiin kannattaa vastata sekä heidän itsensä, heidän lastensa että yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta.

Kotihoidontuki muodostaa monissa opiskelijaperheissä toimeentulon selkärangan, vaikka etuutta on aiheellisesti parjattu tasa-arvonäkökulmasta. Helsingissä perhe voi saada kotihoidontukea lisineen noin 780 euroa, jos nuorin lapsi on alle 1,5-vuotias ja perheen tulot ovat matalat. Vertailuna veronalaisen opintorahan suuruus huoltajakorotuksineen on 325 euroa. Pienituloisen perheen lapsi on käytännössä oikeutettu maksuttomaan varhaiskasvatukseen, mutta silloin perhe menettää oikeutensa kotihoidontukeen. Ei siis ole ihme, että monet perheelliset opiskelijat pyrkivät hoitamaan lapsiaan itse mahdollisimman pitkään. Heillä ei kuitenkaan ole sen enempää tunteja vuorokaudessa kuin muillakaan, joten hoivavastuun, opiskelun ja työnteon palapeli on erittäin haastava.

Syksyllä 2017 HYY teki yhteistyössä Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Väestöliiton kanssa kyselyn perheellisille opiskelijoille. Eräs kyselyn vastaajista kuvasi tilannettaan seuraavasti: 

Perheen ja opiskelun yhdistäminen on kuin pinnan yläpuolella räpiköimistä. Mihinkään ei riitä aika kunnolla.

Kyselyssä kartoitimme myös sitä, minkälainen tuki helpottaisi perheen ja opintojen yhteensovittamista. Vastaajat kaipasivat ylivoimaisesti eniten joustavaa, eri päivinä ja eri kellonaikoina toteutuvaa lastenhoitopalvelua. Eli sellaista, joka palvelee silloin, kun vanhemman täytyy osallistua luennolle, tenttiin tai opiskella itsenäisesti. Myös iltaluentojen ajaksi kaivattiin lastenhoitoa. Selvä enemmistö vastaajista haluaisi pitää lastenhoitoon sijoitetun rahasumman alle 200 eurossa kuukaudessa. Tähän yksityinen tai palvelusetelillä mahdollistuva lastenhoitoapu ei pysty vastaamaan. HYYn mukaan perheellisten opiskelijoiden lastenhoitotarpeisiin vastaisi parhaiten kaupungin tuottama kerhomuotoinen, mutta nykyistä kerhotoimintaa joustavammin toimiva lastenhoitopalvelu. 

Tällainen palvelu ei olisi varsinaista pedagogista toimintaa, mutta se tarjoaisi turvallista hoitoa ja tutustuttaisi lapsia päiväkotimaiseen ympäristöön. Palvelu voisi olla päiväkodin yhteydessä omana ryhmänä tai täysin omissa tiloissaan. Ihanteellinen sijainti pilotille olisi keskeisellä paikalla kantakaupungissa, kampusten läheisyydessä. Toimiva, sähköinen varausjärjestelmä, jolla voisi hyvissä ajoin varata vakioaikoja ja lyhyemmällä varoitusajalla yksittäisiä aikoja, takaisi lastenhoitopalvelun toimivuuden. 

HYY haluaa kaikkien jäsentensä voivan hyvin ja pystyvän elämään onnellista elämää. Toivomme, että myös Helsingin kaupunki tukee ja mahdollistaa nuorten aikuisten monenlaisia elämäntilanteita ja niissä selviytymistä. Haluaahan Helsinki olla maailman toimivin kaupunki. Tällä hetkellä alle 2-vuotiaat ovat kaupungin lastenhoitopalveluiden näkökulmasta väliinputoajia, elleivät he osallistu kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Etsimme mielellämme yhdessä kaupungin kanssa ratkaisuja perheellisten opiskelijoiden toimivan arjen puolesta!

Sofia Lindqvist
Kaupunki-, asumis- ja terveysasioiden asiantuntija, joka itse perheellistyi tutkinnon suorittamisen jälkeen ja on ikuisesti kiitollinen hienosta päivähoitojärjestelmästämme

HYY hakee ehdokasta kaudelle 26.04.2018–31.12.2018 Svenska Studerandes Intresseföreningenin eli SSI:n hallitukseen. SSI on ruotsinkielisten opiskelijoiden kattojärjestö, joka julkaisee Studentbladet-lehteä ja järjestää yhteistapahtumia ruotsinkielisille sekä kaksikielisille opiskelijoille. SSI:n jäsenyhteisöjä ovat HYYn lisäksi Aalto Yliopiston Ylioppilaskunta AYY, Arcada studerandekår ASK, Teknologföreningen sekä HYYn piirissä toimivat ruotsinkieliset osakunnat Nylands Nation, Östra Finlands Nation, Åbo Nation ja Vasa Nation.

SSIn hallitusta täydennetään yhdistyksen kevätkokouksessa 26.04.2018. Jäsenyhteisöt asettavat omat ehdokkaansa hallitukseen, ja yhdestä jäsenyhteisöstä voi olla maksimissaan kaksi henkilöä hallituksessa. Yhdistykselle haetaan nyt varapuheenjohtajaa, tapahtumavastaavaa ja tiedottajaa.

Hakijoiden tulee toimittaa vapaamuotoinen hakemuksensa HYYn kirjaamoon (kirjaamo@hyy.fi) 23.04.2018 klo 12.00 mennessä. HYY katsoo haussa eduksi sujuvan ruotsin kielen taidon, HYYn ruotsinkielisen toimijakentän tuntemuksen ja aiemman kokemuksen hallitustyöskentelystä. HYYn edustajjien edellytetään pitävän tiivistä yhteyttä HYYn hallitukseen SSI:tä koskevissa asioissa. Valinnassa painotetaan yllämainittuja, joten tuothan ne esiin hakemuksessasi.

HYYn hallitus käsittelee hakemukset kokouksessaan 26.04.2018 10:30, minkä jälkeen hakijoille välittömästi ilmoitetaan valinnan tuloksesta. HYYn ehdokkaaksi hakevien toivotaan pääsevän paikalle SSI:n kevätkokoukseen 26.04., jolloin hallitusta täydennetään.  Varaathan mahdollisuuksien puitteissa päivämäärän kalenteristasi, jos haet hallitukseen.

Lisätietoja tehtävästä antaa HYYn ja SSIn hallituksen jäsen Sebastian Österman (sebastian.osterman@hyy.fi).

 

HYY myöntää tukea uusille opiskelijoiden organisoimille opiskeluprojekteille. Projekti voi kehittää esimerkiksi opetusmetodeja, soveltaa teoriaa käytäntöön tai edistää opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia. Tukea ei myönnetä takautuvasti.

Innovatiivisten oppimismuotojen tukea ovat vuosien varrella saaneet esimerkiksi elintarviketieteilijöiden saippuapaja, eläinlääketieteen opiskelijoiden satulakurssi, kansainvälisen ympäristöseminaarin työpajatyöskentely sekä humanistien taidenäyttelyopintopiiri.

Tukea jaetaan yhteensä 5000 euroa (n. 100-900 euroa per projekti). Tukea myönnettäessä kiinnitetään huomiota oma-aloitteisuuteen ja oppimismuotoihin, jotka kannustavat opiskelijoita aktiivisuuteen. Tukea saaneita projekteja voidaan myös esitellä HYYn tiedotuksessa hyvinä esimerkkeinä.  Opiskeluprojektien tulee olla mahdollisimman avoimia kaikille toiminnasta kiinnostuneille.

 

Tukea ei myönnetä seuraaviin tarkoituksiin:

• matka-tai tarjoilukustannuksiin

• tilakustannuksiin, ellei kyse ole erityisvarustellusta tilasta, jota ei ole mahdollista saada maksutta.

• julkaisujen painamiseen, ellei hakemuksen perusteella muuta päätetä

• graduprojekteihin

• sellaiseen perusopetukseen, josta huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti laitokselle

• jatkuvaan toimintaan

 

Projektin vastuuhenkilö sitoutuu raportoimaan hankkeen toteutumisesta sen päätyttyä 30.11. mennessä.

Tukea haetaan sähköisellä lomakkeella, joka aukeaa 16.4. Lomake löytyy täältä: 

https://goo.gl/forms/oDi3prfZdS9na3Vo2

Tarkistathan tiedot ennen kuin lähetät lomakkeen! Tietoja ei voi muokata myöhemmin, joten hakemukseen tarvittavat tiedot kannattaa miettiä valmiiksi jo ennen lomakkeen täyttämistä. Hakemuksen voi luonnostella tekstinkäsittelyohjelmalla, josta tiedot on sitten helppo kopioida lomakkeeseen.

Viimeinen hakupäivä on 6.5. klo 23:59. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon.

Tuen myöntämisestä ilmoitetaan kaikille hakijoille toukokuun loppuun mennessä. Lisätietoja antaa hallituksen jäsen Mathilda Timmer (mathilda.timmer@hyy.fi).

--

Projektituki järjestöille ja jäsenille haussa!

HYY myöntää projektitukea piirissään toimiville järjestöille sekä jäsentensä ryhmittymille. Projektituella mahdollistetaan suurempien ja laadukkaampien hankkeiden toteuttaminen, joihin niitä toteuttavilla tahoilla ei muuten olisi varaa. Tukea jaetaan yhteensä 6000 €.

Projektituki myönnetään tiettyyn käyttötarkoitukseen ja se peritään pois mikäli taho, jolle se on myönnetty, ei pysty osoittamaan, että rahat on käytetty kyseiseen projektiin. Mikäli myönnetystä summasta jää rahaa yli, on HYYllä oikeus periä se harkintansa mukaan takaisin.

Projektitukihakemus tehdään vapaamuotoisena, enimmillään kahden (2) A4-sivun pituisena hakemuksena.

Hakemuksesta tulee ilmetä seuraavat asiat:

• Projektin nimi

• Järjestävä taho (järjestö/jonkin muu)

• Vastuuhenkilön yhteystiedot: nimi, puhelinnumero, sähköposti

• Järjestävän tahon tilinumero

 

Itse projektista on tuotava esille seuraavat asiat:

Projektin idea: mitä ollaan tekemässä

Tavoite: mitä projektilla pyritään saamaan aikaiseksi

Syy: miksi projekti halutaan toteuttaa

Ajankohta: milloin projekti aiotaan toteuttaa / kestääkö projekti päivän/viikon/muu

Vastuujako: kuka vastaa mistäkin osa-alueesta.

Kohde: kenelle projekti on suunnattu

Mahdollinen yhteistyö eli tehdäänkö projekti yhteistyössä jonkun tahon kanssa

 

Hakemuksessa tulee esitellä myös projektin talousarvio, eli kuvaus menoista ja tuloista

Hakemus liitteineen toimitetaan osoitteeseen jarjesto@hyy.fi.

Projektitukien haku alkaa 13.4. ja päättyy 6.5 klo 23.59. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon. Tuen myöntämisestä ilmoitetaan kaikille hakijoille toukokuun aikana.

Jokaisen projektitukea saavan tahon tulee projektinsa jälkeen raportoida tapahtumasta HYYn järjestöasiantuntijalle. Raportissa tulee ilmetä tapahtuman kulku, arvio sen onnistumisesta erityisesti verrattuna hakemukseen, ja toteutunut budjetti.

Lisätietoja projektituesta voi kysyä HYYn talousjohtokunnan puheenjohtajalta Sara Järviseltä (sara.jarvinen@hyy.fi, 050 595 0324) sekä HYYn järjestöasiantuntijalta Jaakko Kalskeelta (jaakko.kalske@hyy.fi, 050 537 3798)

Projektituen yleiset rajoitukset ja kriteerit:

• Tukea saavan projektin tulee tapahtua aikavälillä 13.4.2018 – 31.3.2019, tukea ei pääasiassa myönnetä takautuvasti.

• Projektitukea ei myönnetä juhliin tai muihin projekteihin, joissa on vahvaa näyttöä siitä, että rahat käytetään alkoholiin

• Projektitukea ei myöskään myönnetä jatkuvaan järjestötoimintaan, kuten esimerkiksi verkkosivujen uudistuksiin

• Opintomatkojen osalta tehdään kokonaisharkinta, jossa tärkeimpinä kriteereinä on tapahtuman tavoittavuus ja tuen tarkoituksenmukaisuus

• Pääasiallisesti vuosittain toistuville tapahtumille ei myönnetä tukea, ellei tapahtuma jollain oleellisella tavalla muutu tai uudistu siten, että projektituen myöntäminen olisi perusteltua. Tämä kannattaa tuoda hakemuksessa esiin, ja tällaisissakin tapahtumissa suoritetaan kokonaisharkinta

HYY, Helsingin yliopiston tieteentekijät ry ja Professoriliiton Helsingin yliopiston osasto lähettivät Helsingin yliopiston rehtoriehdokkaille 12 kysymystä, joihin ehdokkaat vastasivat Twitter-mitassa. Kysymykset käsittelivät muun muassa yliopistodemokratiaa, yhteisöllisyyttä, rekrytointeja ja lukukausimaksuja. Lue, mitä ehdokkaat vastasivat!

Rehtoriehdokkaat Jukka Kola, Liisa Laakso, Sari Lindblom, Jari Niemelä ja Outi Vaarala

Helsingin yliopistolle valitaan tänä keväänä uusi rehtori seuraavaksi viideksi vuodeksi. Rehtorin hakuprosessi on käynnistynyt jo viime syksynä, ja 28.3. yliopiston hallitus valitsi hakijoiden joukosta viisi kärkiehdokasta:

Jukka Kola
MMT Jukka Kola on toiminut vuodesta 2013 lähtien Helsingin yliopiston rehtorina. Kola on maatalouspolitiikan professori Helsingin yliopistossa.

Liisa Laakso
VTT Liisa Laakso on Tampereen yliopiston rehtori. Hän on aikaisemmin toiminut Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaanina.

Sari Lindblom
FT Sari Lindblom on Helsingin yliopiston vararehtori ja yliopistopedagogiikan professori.

Jari Niemelä
FT Jari Niemelä toimii kaupunkiekologian professorina Helsingin yliopistossa.

Outi Vaarala
LKT Outi Vaarala on pediatrisen immunologian professori ja Head of Lung Immunity Astra Zenecan RIA IMED Biotech Unitissa Ruotsissa. Hän toimii tutkimusjohtajana Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Kolme hakijaa jatkossa
Hakijat olivat yliopistoyhteisön kuultavana 12.4., minkä jälkeen hallitus valitsi jatkoon kolme ehdokasta: Liisa Laakson, Jari Niemelän ja Outi Vaaralan. Yliopiston rehtori valitaan näiden henkilöiden joukosta. Valinnan tekee yliopiston hallitus, joka pyrkii tekemään päätöksen 25.4.

Tutustu rehtoriehdokkaiden näkemyksiin alla ja löydä oma kandidaattisi!

1. Miksi Helsingin yliopisto joutui lakkoon ja mitä se tarkoittaa tulevaisuutta ajatellen?

Jukka Kola

Tärkeintä on, että neuvottelusopimus saatiin tehtyä. Nyt voimme keskittyä päätehtäviimme. Ensimmäisen lakon kohde oli HY, ja seuraavat lakot oli kohdistettu muihin yliopistoihin (ne eivät toteutuneet, kun sopimus syntyi).

Liisa Laakso

Kyse oli paljolti epäonnistuneesta neuvottelusta. Sekä työnantaja- että työntekijäpuoli jakavat käsityksen siitä, että nykyinen palkkausjärjestelmä on raskas ja läpinäkymätön. Täytyy löytää selkeämmät pelisäännöt. Työ jäi kesken, mutta yhdessä päätetiin jatkaa järjestelmän kehittämistä. Siihen on panostettava.

Sari Lindblom

TES-neuvottelut Sivistystyönantajien ja työntekijäjärjestöjen välillä olivat pitkät ja vaikeat. Helsingin yliopisto oli suurimpana ja merkittävimpänä yliopistona ensimmäisenä lakkovuorossa. Seuraavina olisivat olleet vuorossa kahdessa ryhmässä muut yliopistot. Onneksi yksi lakkopäivä riitti.

Jari Niemelä

Lakko johtui kariutuneista työehtosopimusneuvotteluista. Lakko oli muistutus, että yliopistolaiset ovat tyytymättömiä palkkakehitykseensä ja tämä saattaa nousta esiin seuraavalla neuvottelukierroksella.

Outi Vaarala

Kyseessä oli normaali ja perusteltu työtaistelu työntekijöiden vaatimusten puolesta. Työtaistelu ja keskustelu siitä selvensi yhteiskunnan eri tahoille, miten laaja merkitys yliopistossa tehtävällä työllä on – hyvä niin.

2. Monet yliopistolaiset kokevat kollegiaalisuuden ja demokratian rapautuneen HY:ssa. Meidän yliopistomme sijaan on alettu puhua vain yliopistosta. Millaisiin toimiin aiot rehtorina ryhtyä, jotta a) kollegiaalisuus lisääntyy ja b) demokratia paranee?

Jukka Kola

Yhteisöltämme saatu hyviä ehdotuksia. Moniin toimiin jo ryhdytty: parempi sisäinen viestintä, valmistelun ja päätöksenteon avoimuus, johtosääntömuutos (tdk-neuvosto), rehtorin avoimet kampustapaamiset/kokoukset, johtamisen/esimiestyön kehittäminen. Keskinäinen kunnioitus ja toistemme tukeminen. Meidän HY!

Liisa Laakso

Lisää avoimuutta ja kohtia, joissa kollegiaaliset elimet voivat muodostaa kannan koko yliopistoyhteisöä koskeviin päätöksiin. Rehtorin ja hallituksen on tartuttava näiden elinten esiin nostamiin asiakokonaisuuksiin ja aloitteisiin. Yhteisön on voitava seurata päätösten toimeenpanoa ja antaa palautetta.

Sari Lindblom

Olennaista on luottamuksen rakentaminen uudelleen rehtorin ja yliopistolaisten välillä. Viestintää on parannettava. Lupaan avata rehtorin päätösten taustalla olevat prosessit ja perustelut yliopistolaisille. Toiminnassani oikeudenmukaisuus ja avoimuus ovat tärkeimmät tekijät yhteisöllisyyden edistämiseksi.

Jari Niemelä

Kehitetään menettelyt, joilla henkilöstön ja opiskelijoiden ääni saadaan paremmin kuuluville päätöksenteossa (mm. yksikkökokoukset, kuulemiset) ja edellytetään, että johtajat ja päätöksentekoelimet ottavat nämä tosissaan. Selvitetään tarve säännösten ja ohjeistusten muutoksille.

Outi Vaarala

a) Lisään poikkitieteellisiä yhteisrahoitteisia projekteja ja yhteistyötä tiedekuntien kesken b)  Luon foorumeita henkilöstön ja opiskelijoiden kohtaamiseen, etsin keinoja – tarvittaessa johtosääntöä muuttamalla – lisätä dialogia johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden välillä.

3. Helsingin yliopisto on ilmaissut haluavansa olla hyvä ja kansainvälisesti houkutteleva työnantaja ja opinahjo. Miten tähän tavoitteeseen päästään?

Jukka Kola

Tärkeintä on fokusointi päätehtäviimme tutkimukseen sekä opetukseen ja oppimiseen, niiden laatuun. Siitä syntyy aito ja vahva yht.kunn. vuorovaikutus ja vaikuttavuus, kv. ja kotimaa. Hyvinvointia & tasa-arvoa sekä rekrytointia (staff & students) parannetaan. HY & HKI -yhteistyö tärkeä houkuttavuudelle.

Liisa Laakso

Yliopistolla on hyvä maine, ja sitä on syytä vaalia. Yliopiston maine perustuu hyvään tutkimukseen ja opetukseen sekä aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Sari Lindblom

Yliopistomme kansainvälinen houkuttelevuus saavutetaan tutkimuksemme ja opetuksemme hyvällä laadulla ja maineella sekä runsaalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Tutkijoittemme kansainvälistä liikkuvuutta on tuettava. Kansainvälisten tutkijoiden ja opiskelijoiden integroituminen yhteisöömme on tärkeää.

Jari Niemelä

Panostamalla korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Lisäksi vahvistetaan kansainvälisyyttä tutkimuksessa ja opetuksessa, mukaan lukien niiden palvelut.

Outi Vaarala

Perustan tiedekuntien avulla kansallisia ja kansainvälisiä opetus- ja tutkimusohjelmia vahvistaakseni kansainvälisyyttä ja lisätäkseni henkilöstön aikaa opetukseen ja tutkimukseen, mikä parantaa laatua ja houkuttelevuutta sekä työntekijöille että opiskelijoille.

4. Yliopisto on yhtä kuin yhteisönsä, johon kuuluvat yhtä lailla niin professorit, muu henkilöstö kuin opiskelijatkin. Millä käytännön keinoilla edistäisit yhteisöllisyyden rakentumista Helsingin yliopistossa?

Jukka Kola

Arkipäivän keinoja ovat keskinäinen kunnioitus ja toistemme tukeminen. Emme salli epäasiallista käyttäytymistä, emme lakaise ongelmia maton alle. Emme etsi syyllisiä, vaan ratkaisuja yhteisiin asioihimme. Meillä jokaisella on oma vastuumme, etenkin kaikilla esihenkilöillä. Hyvinvointia ja tasa-arvoa, joka päivä!

Liisa Laakso

Yhteisöllisyyden perusta on, että pidetään yhtä ja arvostetaan kaikkien työtä ja asiantuntemusta. Vuoropuhelu yliopistopalveluiden johdon ja koulutus- ja tutkimustyön välillä on tärkeää. Edistäisin sitä ainakin hallintohenkilöstön liikkuvuudella päärakennuksen ja tiedekuntien välillä molempiin suuntiin.

Sari Lindblom

Rakennan tiiviimmän keskusteluyhteyden rehtoraatin ja yliopiston keskeisten toimikuntien kanssa (mm. yliopistokollegio, opiskelijajärjestöt, dekanaatit, koulutusohjelmat, henkilöstö). Lähetän kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista yliopistoyhteisölle. Järjestän säännöllisesti avoimet aamukahvit.

Jari Niemelä

Luodaan menettelyt, joilla henkilöstön ja opiskelijoiden ääni saadaan paremmin kuuluviin päätöksenteossa, esim. säännölliset yksikkökokoukset ja johtajien vierailut yksiköissä. Työhyvinvointia parannetaan työhyvinvointikyselyn tulosten ja opiskelijapalautteen perusteella.

Outi Vaarala

Tuon mukanani uuden johtamiskulttuurin, lisään keskitettyä rahoituksen hakemista ja luon poikkitieteellisiä ohjelmia. Perustan rehtorin tiederetriitin, tiedeakatemian sekä ideainkubaattorin, joihin kutsun mukaan eri henkilöstöryhmiä ja opiskelijoita eri tiedekunnista.

5. Yliopistoyhteisön kokemukset viime vuosien leikkauksien toteuttamisesta ovat olleet suurimmaksi osaksi kielteisiä. Näitä kokemuksia kartoitettiin kyselytutkimuksella ja sen pohjalta tehdyssä raportissa. Kuinka aiot edistää sitä, että Professori Sue Scottin raportissa yksilöityihin epäkohtiin todella puututaan?

Jukka Kola

Yhteisömme ehdotti ja hallitus linjasi toimenpiteet, joita edistetään 2018 ”yhteisöllisyys”-teemassa: parempi sisäinen viestintä, valmistelun ja päätöksenteon avoimuus ja vaikeiden asioiden esiinotto, johtosääntömuutos, hyvä johtaminen/esimiestyö. Arkipäivässä keskinäinen kunnioitus ja toistemme tukeminen.

Liisa Laakso

Yliopisto on laatinut Sue Scottin raportin tulosten ja suositusten pohjalta toimenpideohjelman, jonka toteuttaminen on vielä kesken. Sitä on jatkettava ja tuloksia seurattava. Työrauha on taattava kaikille.

Sari Lindblom

Olennaista on vuorovaikutus rehtorin ja yliopistolaisten välillä. Viestien on kuljettava molempiin suuntiin. Työskentelen aktiivisesti henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Edistän vuorovaikutusta tiedekuntien välillä monitieteisen yhteistyön ja tieteiden välisen arvostuksen lisäämiseksi.

Jari Niemelä

Prosessia epäkohtiin puuttumiseksi jatketaan, seurataan sen toteutumista ja ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli tarpeen. Johtajilla on tärkeä rooli, myös henkilökuntaa ja opiskelijoita rohkaistaan tarttumaan epäkohtiin. Luodaan mekanismit, joilla tämä tapahtuu.

Outi Vaarala

Vahvistan henkilöstön ja opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia ja toimin heidän linkkinä johdossa. Parannan työoloja ja luottamusta avoimuudella, lisäämällä suoraa hallinnollista tukea, hankkimalla keskitetysti rahoitusta ja ajamalla yliopiston etuja yhteiskunnassa.


6. Viimeaikaiset perusrahoituksen heikennykset ja hallinnolliset uudistukset ovat rokottaneet tutkijoiden mahdollisuutta keskittyä tutkimuksen tekemiseen. Kuinka vahvistaisit rehtorina tutkimustyön edellytyksiä Helsingin yliopistossa?

Jukka Kola

Perusrahoituksen lisäys olisi tietenkin paras tapa, jotta tutkija voi keskittyä tutkimukseen ja tukipalvelut/YPA toimivat. Pitää vaikuttaa pol. päättäjiin: yo-indeksi & eduskuntavaalit. Hankehakuhumpan sijasta enemmän aikaa tutkimukselle. HiLife, HELDIG, INAR, SSH ym. parantavat HY-yhteistyötä.

Liisa Laakso

Tutkimuspalveluja tulee vahvistaa erityisesti kansainvälisen rahoituksen hakemiseksi. Yliopiston tulee vaatia valtiovallalta kokonaisrahoituksen kasvattamista ja tutkimuksen painotusta siinä. Strategista tutkimustukea tulisi suunnata monitieteisiin keskittymiin, ja kannustaa sapattivapaiden järjestämistä.

Sari Lindblom

Seuraavat vuodet on rauhoitettava suurilta uudistuksilta. Tutkimukselle saadaan enemmän aikaa, kun opetus jaetaan oikeudenmukaisesti opettajakunnan kesken. Opetus järjestettävä siten, että jokainen saa säännöllisesti tutkimusvapaan periodin. Tohtorikoulutettavien 5 %:n opetusvelvollisuus on hyödynnettävä.

Jari Niemelä

Tutkimusvapaajärjestelmän vakiinnuttaminen ja yliopiston oman tutkimusrahoituksen kytkeminen tähän. Hallinnollisten tehtävien siirto opetus- ja tutkimushenkilökunnalta yliopistopalveluihin sekä ylipäätään hallinnon keventäminen.

Outi Vaarala

Perustan tiedekuntien avulla kansallisia ja kansainvälisiä opetus- ja tutkimusohjelmia tehostaakseni henkilöstön työaikaa opetus- ja tutkimustyöhön. Rahoitusta haetaan yhä enemmän keskitetysti. Hallinnollista tukea lisätään tutkijoille.


7. Miten arvioisit Iso Pyörä -tutkintouudistuksen onnistumista tähän mennessä? Miten tutkintojamme tulisi kehittää tästä eteen päin?

Jukka Kola

Tutkintojen laatu ja houkuttelevuus (hakijat & työelämä) ja opettajien yhteistyö paranevat. Ei toki kaikki heti; vaatii työtä & aikaa; yksikköeroja on. Opiskelijoille tutkimuskokemusta, laajempi ymmärrys ja osaaminen, jota voi päivittää elinikäisesti. Eri opintopolut pätevöittävät niin tutkijaksi kuin muihin tehtäviin.

Liisa Laakso

Työtä on vielä jäljellä. Tärkeintä on varmistaa riittävät opetusresurssit, tieteenalojen yhteisen perustan opetus ja selkeät oppialavalinnat. Vastaava Tampereella toteutettu uudistus on onnistunut. Maisteriopintojen eriyttämisellä ja liikkuvuuden kannustimilla opintopolkuja voidaan sujuvoittaa edelleen.

Sari Lindblom

Uusien koulutusohjelmien keskeiset periaatteet ovat työelämärelevanssi, selkeät osaamistavoitteet, monitieteisyys ja opetuksen laatu. Näiden toteutumista on arvioitava seurantatutkimuksella. Koulutusta on kehitettävä empiirisen evidenssin pohjalta. Tämä on ainoa keino edistää oppimisen ja opetuksen laatua.

Jari Niemelä

Iso Pyörä on käynnistynyt melko hyvin, mutta haasteina on mm. vakiintuneiden oppiaineiden asema ja tiedekuntien yhteisten ohjelmien resurssointi. Iso Pyörän toteutuminen arvioidaan ja korjaavat toimenpiteet käynnistetään. Koulutusohjelmien kansainvälisyyteen panostetaan.

Outi Vaarala

Haluan arvioida tutkintouudistuksen onnistumisen alakohtaisesti ja korjata tutkinto-ohjelmia sen mukaisesti. Haluan edistää kansainvälistä opetusta maisteritasolta lähtien ja lisätä opiskelija-opettaja interaktioita ja opiskelijoiden osallistumista.

8. Katsooko rehtorikandidaatti kykenevänsä joillakin konkreettisilla toimenpiteillä vähentämään naisten aliedustusta ylempien virkojen täytössä?

Jukka Kola


Kyllä, pääprioriteettejani. Niin olen toiminut rehtorina ja toimisin jatkossakin, etenkin professorirekrytoinneissa (ml. urapolku) hyvässä yhteistyössä yksiköiden kanssa. Aktiivinen rekrytointi tuo tasa-arvoisesti hyvät hakijat. Yksikköjohtajilla iso vastuu rekryissä/esityksissä. Tilanne paranee koko ajan.

Liisa Laakso

Hakutoimikuntien tulee haarukoida kandidaatteja tasapuolisesti ennen opetustehtävien avaamista. Tasa-arvoa on seurattava kutsumenettelyissä ml. työelämäprofessuurien täytöt. Perhevapaat, rekrytointi tutkimushankkeisiin ja opettajien tutkimusperiodit on järjestettävä naisten uramahdollisuuksia edistäen.

Sari Lindblom

Naisten eteneminen ylimpiin tehtäviin vaatii pitkäjänteistä työtä. Työ aloitettava jo koulussa. Naisia on kannustettava ja tuettava opintojen alusta alkaen tähtäämään korkealle. Perheen ja uran yhdistämistä on helpotettava esimerkiksi perustamalla yliopistolle päiväkoteja.

Jari Niemelä

Selvitetään mahdolliset ’lasikatot’ ja poistetaan ne. Pitkäjänteisellä henkilöstöpolitiikalla ja -suunnittelulla (mm. ketjutusten ja pätkäsopimusten välttäminen) luodaan naisille paremmat mahdollisuudet edetä yliopistouralla (kts myös vastaus 1).

Outi Vaarala

Tavoitteeni on 50:50 sukupuolijakauma ylemmissä viroissa v. 2022 mennessä. Järjestän naistutkijoille mentoreita ja vertaistukea. Rehtorikautenani hakijoiden 1. arviointi tehdään ilman nimiä tai hlötunnusta, jotka paljastavat sukupuolen. HY:oon hakijoilta ei kysytä sukupuolta.


9. Kuinka yliopiston johto voi mielestäsi edistää koulutuksen saavutettavuutta niin, että esimerkiksi eri sosioekonomisista taustoista tulevilla henkilöillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä korkeakoulutuksen piiriin?

Jukka Kola

Varmistaa, että tieto monista opiskelumahdollisuuksistamme saavuttaa nuoret (ja vanhempansa!) ja yhä enemmän kaikki, joilla on osaamisen päivittämistarve (elinikäinen oppiminen, Avoin, täyd.koulutus). HY & lukiot –yhteistyötä, kuten yhteistyötä muidenkin ao. tahojen kanssa, tulee lisätä. Avoin yliopisto tosi tärkeä!

Liisa Laakso

Luopumalla pitkän valmentautumisen vaativista pääsykokeista, edistämällä polkuja ammatillisesta tutkinnosta yliopistoon, hyödyntämällä maahanmuuttajataustaisen väestön osaamista tutkinto-ohjelmissa (esim. somalin kieli ja islamilainen teologia) ja etsimällä keinoja romaninuorten kouluttamiseksi.

Sari Lindblom

Koulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi yliopiston on tehtävä yhteistyötä ministeriön ja koululaitoksen kanssa. Edistäminen onnistuu pitkänteisellä työllä ja tiedotuksella. Opinto-ohjaus kouluissa on uudistettava. Vanhemmat ja opettajat on saatava tiiviimmin mukaan kannustamaan korkeakouluihin hakemiseen.

Jari Niemelä

Yliopiston valintakokeiden ja opiskelujärjestelyiden tulee olla yhdenvertaiset eri sosioekonomisten ryhmien kannalta. Opintososiaalisen tilanteen parantamiseksi yliopiston johto tekee yhteistyötä opiskelijajärjestöjen ja muiden tahojen kanssa.

Outi Vaarala

Pidämme kiinni siitä periaatteesta, että yliopistossa opiskelu on ilmaista EU- ja Eta-maiden opiskelijoille ja otamme vastuun yliopiston rahoituspohjan vahvistamiseksi muilla keinoin kuin lukukausimaksuilla.


10. Kannatatko lukukausimaksuja EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille? Miksi?

Jukka Kola

En erityisesti ”kannata”, mutta nykyisin kv. yliopistokentässä maksut ovat vallitseva käytäntö, ml. Ruotsi, Tanska ja Viro. Suuri hakupaine (66 maasta) viime kv-haussamme osoitti, että HY houkuttaa! Stipendimme tukevat valittuja, jolloin hakijan talous/tausta ei ratkaise.

Liisa Laakso

Todelliset kustannukset kattavat maksut mahdollistavat koulutustarjonnan lisäämisen. Siten ne edistävät tutkijaopettajien työllistämistä. Korkeakoulutus on tehokas keino tukea hyvinvointia vähiten kehittyneiden maissa. Näistä maista tulevien opiskelijoiden kustannuksia tulisi kattaa kehitysyhteistyövaroin.

Sari Lindblom

En ole lukuvuosimaksujen puolesta tai niitä vastaan. Kun maksuja on jo päätetty kerätä, on tärkeää tarjota riittävästi apurahoja lahjakkaille hakijoille. Apurahajärjestelmän kehittäminen monipuoliseksi on olennaista. Osa apurahoista voi esimerkiksi olla maakohtaisia tai kohdistettu vähävaraisille opiskelijoille.

Jari Niemelä

EU- ja Eta-maiden ulkopuoliset opiskelijat maksavat jo lukukausimaksuja. Niiden tavoitteena on kannustaa yliopistot panostamaan opetukseen ja houkutella motivoituneita opiskelijoita. Laadusta muodostuu kilpailuvaltti. Lukukausimaksut ovat osa koulutusvientiä.

Outi Vaarala

Lukukausimaksu on tällä hetkellä englanninkielisissä koulutusohjelmissa liian korkea. Pääsykokeiden avulla voidaan valita korkeatasoisia opiskelijoita, ja kansainvälisyyden lisääminen on etumme, joten lukukausimaksu ei saa olla esteenä houkuttelevuudelle.


11. Yksi akateemisen maailman suurimpia vitsauksia on pätkätöiden ketjut, joissa tutkijat siirtyvät määräaikaisesta toimesta toiseen ilman realistisia toimen vakinaistamisen mahdollisuuksia. Kuinka aiot omalta osaltasi helpottaa akateemisten pätkätöiden kierteeseen joutuneiden ahdinkoa?

Jukka Kola

Tosi vaikea asia; helppoja ratkaisuja ei ole löytynyt. Enemmän perusrahaa (vs. kilpailtu) auttaisi. Post-doc-vaiheeseen panostettava enemmän (ml. urapolku). Tohtorikoulutettaville useammin 4v-työsuhde (HY-tiedesäätiö jo!) apurahojen sijaan. Tämä on iso, usean tahon asia (SA, säätiöt, yliopistot, kv. rahoitus).

Liisa Laakso

Tavoitteena olisi toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet silläkin uhalla, että tutkimusrahoitusketju voi päättyä. Silloin tuotannollisten syiden perusteella seuraisi irtisanominen. Poikkeuksia ovat väitöskirja- ja urapolkutehtävät, joissa edetään suunnitellusti tai joista siirrytään yliopiston ulkopuolelle.

Sari Lindblom

Edistän määräaikaisten yliopistonlehtoraattien ja professuurien vakinaistamista dekaanien kanssa. Seuraan vakinaistamista tiedekuntien budjettineuvotteluissa. Tenure track -professuurit ja ulkopuolisen rahoituksen post doc -tehtävät ovat tärkeitä. Niiden avulla lahjakkaat tutkijat pystyvät edistämään uraansa.

Jari Niemelä

Yliopistossa puututaan tarmokkaasi sellaisiin määräaikaisiin ja ketjuuntuneisiin työsuhteisiin, jotka eivät ole perusteltuja (laillisia). Käytännössä tämä tarkoittaa toistaiseksi työsopimusta.

Outi Vaarala

Johdon on pyrittävä lisäämään perusrahoitusta, joka mahdollistaa työsuhteiden vakinaistamisen. Luomalla laajoja, strategisia, yhteisrahoitteisia tutkimusohjelmia, voidaan mahdollistaa asiantuntijoiden siirtyminen ohjelmien sisällä, jolloin työsuhteita voidaan vakinaistaa.

12. Apurahatutkijat ovat aktiivinen osa yliopistoyhteisöämme, mutta monesti heitä kohdellaan toisen luokan kansalaisina, esim. työterveyshuollon ja matkojen rahoittamisen osalta. Millaisiin toimiin rehtorina aiot ryhtyä, jotta tämä erilainen kohtelu poistuisi?

Jukka Kola

Epäkohtia pyritään korjaamaan. Tätä tarkasteltu niin HY:ssa kuin muiden (rahoittaja)tahojen kanssa. Eri tieteenaloilla on erilaisia tapoja (mm. tutkimusryhmät vs. yksilötutk.), joten pitää tarkemmin tutkia, mitä voimme tehdä yleisesti ja yksiköittäin. HY etsii em. muiden tahojen kanssa parhaita keinoja.

Liisa Laakso

Rohkaistaan säätiöitä rahoittamaan työsuhteita. Järjestetään apurahatutkijoille tuntiopetusta. Tiedekuntien ja instituuttien tulee tukea painoalojaan mm. matka-avustuksilla tutkimuksen ei sen rahoituksen laadun perusteella. Kaikkien tulee olla vakuutusten ja julkisen tai yksityisen terveydenhuollon piirissä. 

Sari Lindblom

Apurahatutkijoiden aseman ratkaisemiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä tutkimusta rahoittavien säätiöiden ja yliopistojen kesken. Työterveyshuollon sisällyttäminen apurahoihin on mahdollista, mutta tällöin apurahoja riittää yhä harvemmalle. Kanslerin matka-apurahoja voivat kaikki tohtorikoulutettavat hakea.

Jari Niemelä

Luodaan yliopistolle yhtenäiset menettelyt apurahatutkijoiden tueksi ja velvollisuuksiksi (esim. työtilat, matkat, opetus). Selvitetään mahdollisuudet työterveydenhuollon suhteen.

Outi Vaarala

Osana tutkimusryhmiä apurahatutkijoilla tulee olla yhtäläiset oikeudet tutkimusyhteisössä mm. matkarahoitukseen. Työterveyshuolto on lakisääteinen ja kuuluu vain työsuhteisille, mutta voidaan selvittää voisiko osa-aikainen työsuhde mahdollistaa työterveyshuollon apurahatutkijalle.

Tutustu myös 12.4. järjestetyn rehtoriehdoikkaiden avoimen haastattelutilaisuuden tallenteeseen Unitubessa.

Kuvat: Helsingin yliopisto
Liisa Laakson ja Jari Niemelän kuvat: Linda Tammisto, Helsingin yliopisto


Olen ehdolla yliopistokollegion puheenjohtajaksi. Haen tehtävään, koska haluan parantaa kollegion toimintaa, ja tuoda yliopistoyhteisön ääntä yhä tehokkaammin yliopiston johdon korviin. Haluan myös tuoda yliopiston johdon lähemmäs yhteisöä. Olen ensimmäinen opiskelija, joka kollegion historiassa hakee tehtävään. Yliopistokollegio on yliopiston hallinnon ainoa elin, jossa opiskelijan on mahdollista toimia puheenjohtajana. Valinta puheenjohtajasta tehdään uuden kollegion järjestäytymiskokouksessa 12.4.

Kollegio on yliopiston korkein päättävä elin, jonka tehtävänä on valvoa yliopiston hallituksen ja johdon toimintaa. Kollegiossa koko yliopistoyhteisö on edustettuna: siinä vaikuttavat professoreiden, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajat jokaisesta tiedekunnasta. Yhteensä Helsingin yliopiston kollegiossa on 50 jäsentä, joista jokaisella on myös henkilökohtaiset varajäsenet. Yliopistokollegion toimikausi kestää neljä vuotta, ja uusi kokoonpano juuri valittu kaudelle 20182021. Opiskelijajäsenten kausi kollegiossa on kaksivuotinen. Tästä kaudesta alkaen myös Svenska social- och kommunalhögskolanin opiskelijoilla on edustus kollegiossa.

Yliopistokollegion tehtävät on kirjattu yliopistolakiin. Kollegio muun muassa valitsee yliopiston kanslerin ja yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet yliopiston hallitukseen sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä yliopiston hallitukselle ja rehtorille.

Yliopistokollegion tehtäviin kuuluu Helsingin yliopiston johtosäännön mukaan myös kokoontua vähintään kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan merkittävistä, koko yliopistoa koskevista asioista. Sellaisia ovat esimerkiksi hallintorakenne- ja pääsykoeuudistusten vaikutukset. Voisi ajatella, että tämä kollegion tehtävä olisi muita vähäpätöisempi, koska se ei sisällä sellaisia valtaa ilmentäviä sanoja kuin valita, vahvistaa tai päättää. Niiden sijaan tästä nimenomaisesta tehtävästä löytyy kuitenkin se keskeisin asia, jolla yhteiskuntaa ja maailmaa lopulta muutetaan keskustelu. Yliopistokollegion todellinen voima piilee nähdäkseni juuri siinä, että sen on mahdollista koota yliopistoyhteisön eri osasista edustus yhteiseen ajatustenvaihtoon.

Yliopistokollegion puheenjohtajan rooli on hallinnollinen ja byrokraattinen, mutta ennen kaikkea hänen tehtävänsä on varmistaa, että yliopistoyhteisö pääsee sanomaan sanottavansa. Mielestäni kollegion tulee käyttää kriittisesti ääntään ja antaa kiitosta, molempia tilanteesta riippuen. Haaveenani on vahva kollegio, joka toimii yhdyssiteenä koko yliopistoyhteisön ja yliopiston johdon välillä.

Kollegiota tulee kehittää niin, että sen kautta yliopistoyhteisön ääni pääsee entistä vahvemmin kuuluviin ja näkyy siinä, miten yliopistoamme johdetaan. Lakisääteisen asemansa vuoksi kollegiolla on toimielimenä sellaista legitimiteettiä, jonka ansiosta sen viesteillä on yliopiston johdolle painoarvoa. Kollegion toimintaan tulee panostaa, koska sen kautta yliopistotyön arkea voidaan todella parantaa.

Sampsa Granström
Englantilaisen filologian neljännen vuoden opiskelija
Kollegion jäsen 20162017 ja 20182019

Helsingin yliopistolle valitaan tänä keväänä uusi rehtori seuraavaksi viideksi vuodeksi. Yliopistokollegio järjestää koko yliopistoyhteisölle avoimen rehtoriehdokkaiden haastattelutilaisuuden yliopiston juhlasalissa torstaina 12.4. klo 13.00–14.30. Haastattelu on seurattavissa myös suorana verkkolähetyksenä. Ajantasainen tieto haastattelutilaisuudesta löytyy myös HYYn Facebook-tapahtumasta.


Miksi opiskelijoita pitäisi kiinnostaa?

Rehtori tekee monia opiskelijoiden arkeen vaikuttavia päätöksiä ja toimii yliopiston keulakuvana yhteiskunnassa ja maailmalla – siksi ei ole yhdentekevää millainen henkilö rehtoriksi valitaan.

Lain mukaan rehtori vastaa yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta ja kehittämisestä. Rehtorilta edellytetään tohtorintutkintoa, tutkimus- ja koulutuspoliittista näkemyksellisyyttä, laaja-alaisia johtamistaitoja, monipuolisia yhteiskuntasuhteita sekä aktiivisuutta kansainvälisessä toiminnassa.

Mutta millainen on opiskelijoiden näkökulmasta hyvä rehtori? Tule kuuntelemaan kärkihakijoiden näkemyksiä ja tuomaan esille opiskelijoille tärkeitä näkökulmia!


Missä mennään nyt?

Rehtorin hakuprosessi on käynnistynyt jo viime syksynä, ja nyt yliopiston hallitus on valinnut hakijoiden joukosta viisi kärkiehdokasta, joita yliopistoyhteisö pääsee haastattelemaan. Kärkiehdokkaat ovat (aakkosjärjestyksessä) Jukka Kola, Liisa Laakso, Sari Lindblom, Jari Niemelä ja Outi Vaarala. Lisätietoa kärkihakijoista yliopiston uutisessa.


Miten rehtori valitaan?

Tämän haastattelutilaisuuden jälkeen järjestetään yliopistokollegion kokous, jossa yliopiston hallitus kuulee yliopistokollegion näkemyksiä rehtorinvalinnasta. Uuden rehtorin hallitus pyrkii valitsemaan kokouksessaan 25.4. Rehtori aloittaa tehtävässään 1.8.2018.

Vuosittain lokakuussa tehtävä opintojen edistymisen seuranta koskee jatkossa koko opiskeluaikaa ja seurannassa huomioidaan kaikki korkeakouluopinnot. Muutos parantaa montaa korkeakoulututkintoa samanaikaisesti suorittavien tilannetta. Toisaalta se tuo seurannan piiriin myös keskeytyneet opinnot ja niihin käytetyt tukikuukaudet, kun uusien opintojen aloittaminen ei enää nollaa opintojen riittävää edistymistä. Opiskelija voi kuitenkin mahdolliseen selvityspyyntöön vastatessaan selvittää syyt, joiden vuoksi hän keskeytti aiemmat opintonsa. Kela pyrkii huomioimaan tämän päätöksissään.

Kela tarkistaa vuosittain lokakuussa, ovatko korkeakouluopiskelijan opinnot edistyneet riittävästi. Ensi lokakuussa tehtävä seuranta koskee lukuvuotta 1.8.2017-31.7.2018 ja koko sitä aikaa, jonka opiskelija on opiskellut korkeakoulussa Suomessa. Edistymisen seurannassa huomioidaan kaikki kotimaisten korkeakouluopintojen suoritukset ja käytetyt tukikuukaudet aikaisintaan 1.8.2011 alkaen.

Opintopisteitä tulee olla keskimäärin vähintään 5 käytettyä tukikuukautta kohti ja jokaisen lukuvuoden aikana vähintään 20 opintopistettä. Kelan seurannassa tarkastellaan edeltävän lukuvuoden tai tarvittaessa koko opiskeluajan keskimääräistä opintopistemäärää. Jos opiskelija tietää, ettei opintosuorituksia kerry riittävästi, hän voi perua tai palauttaa opintotukea. 20 opintopisteen vähimmäisvaatimukseen tukikuukausien palauttaminen ja peruminen ei kuitenkaan vaikuta. Uutta muutoksessa on se, että niin sanottu vähimmäissuoritusvaatimus ei koske lukuvuotta, jonka kevätlukukauden aikana opiskelija suorittaa korkeakoulututkinnon.

Jos opiskelija valmistuu ennen seurantaa, hän on edistynyt opinnoissaan riittävästi. Jos opinnot jatkuvat korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen, opintosuoritukset ja tukikuukaudet huomioidaan tutkinnon suorittamiskuukauden jälkeiseltä ajalta, eli esimerkiksi kandidaatin tutkinnon suorittaminen nollaa seurannan.

Lisätietoja Kelan sivuilta.

Hannele Kirveskoski
Asiantuntija (toimeentulo, kansainvälisyys)
hannele.kirveskoski@hyy.fi
050 543 9608

HYYn hallitus on valinnut Jaakko Kalskeen HYYn järjestöasiantuntijaksi. Hän aloittaa tehtävissään huhtikuun alussa.

Järjestöasiantuntija vastaa HYYn piirissä toimiville järjestöille suunnatusta koulutuksesta, neuvonnasta ja tiedottamisesta sekä järjestöpalveluiden ja -avustusten koordinoinnista ja kehittämisestä. Lisäksi järjestöasiantuntijan toimenkuvaan kuuluu järjestötietokantojen ylläpito, talousjohtokunnalle esittelijänä toimiminen sekä tila-asioiden hoito. 

Aiemmissa tehtävissään Kalske on työskennellyt ammattiliitto YKAn (Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry) opiskelija-asiamiehenä ja Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat ry:n pääsihteerinä. Hän on myös toiminut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä osastonsihteerinä sekä tutkimus- ja kehittämisavustajana. 

HYYstä Kalskeella on vankka tausta. Hän on toiminut Valtio-opin opiskelijat ry:n puheenjohtajana ja tiedottajana. Hänellä on myös kokemusta tiedekuntatason tiedotus- ja tilavastaavan tehtävistä sekä varapuheenjohtana toimimisesta. Hän on toiminut myös hallopedinä ja kuraattorina. 

29-vuotias Kalske on valtiotieteiden maisteri pääaineenaan valtio-oppi politiikan tutkimuksen linjalla, pitkänä sivuaineenaan viestintä. Lisäksi Kalske on teologian ylioppilas. 

‘’Uusista tehtävistäni olen erittäin otettu ja iloinen. Edeltäjäni on jättänyt minulle mainiot lähtökohdat toiminnan jatkamiseen ja kehittämiseen, ja näitä molempia suunnittelen tekeväni. Odotan innolla paitsi työskentelyä HYYn toimistolla, mutta myös yhteistyötä järjestöjen kanssa!’’ Kalske kuvaa työn aloitustaan. 

Sivut