Media & arkisto

Uutiset

"Kv-opiskelijat ja -henkilöstö kirjoittavat tulevaisuutemme! Miksi? He ovat niin keskeinen ryhmä vaikuttamassa oman kilpailuasemaamme muiden kansainvälisten yliopistojen rinnalla. Meillä ei ole varaa jättää heitä hyödyntämättä ja asenne lopultakin ratkaisee myös meidän kieli-ihmisten keskuudessa: turha pelko pois ja kielet käyttöön!"
– Ulla Tuomarla, Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen johtaja.

Kansainväliset opiskelijat ovat tärkeä osa yliopistoyhteisöämme. Se, että yliopiston hallintokielet ovat suomi ja ruotsi ei saa estää kansainvälisiä opiskelijoita ja opettajia tai muuta henkilökuntaa osallistumasta yhteisten asioidemme hoitamiseen.

Kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilökunnan yhdenvertainen mahdollisuus osallistua päätöksentekoon on meidän kaikkien yhteinen haasteemme. Olemme vuonna 2016 HYYssä panostaneet heidän mahdollisuuksiinsa osallistua ja sitä kautta integroitua yhteisöömme, mutta paljon on vielä tehtävää.

Haluammekin siis innostaa ja haastaa muutkin ottamaan osaa talkoisiin sekä tarjota konkreettisia ratkaisuja, jolla saamme sekä kansainväliset opiskelijat että kansainvälisen henkilökunnan entistä paremmin mukaan yhdenvertaisen yliopistoyhteisön rakentamiseen. Loppujan lopuksi kyse on pienistä teoista, mutta pienikin teko suomenkieliseltä voi olla suuri asia suomea puhumattomalle yhteisömme jäsenelle. 

On tärkeää että jokaisella yliopistolaisella opiskelijasta professoriin on mahdollisuus vaikuttaa yliopiston päätöksentekoon, kielestä riippumatta. HYY on koonnut ohjeita siihen miten kansainväliset opiskelijat ja henkilökunta, jotka eivät välttämättä puhu suomea tai ruotsia, voidaan ottaa osaksi yliopistoyhteisöä myös hallinnossa!

"International students at the University of Helsinki are interested in participating in University administration and governance, but real integration of international students will require outreach from the administration. If programs are interested in international students participating in administration, they need to be less reluctant to communicate and hold meetings in English."
- Lea Urpa, Doctoral Student, Institute for Molecular Medicine (FIMM)

Voittoja ja häviöitä. Koulutusleikkauksia ja Helsingin yliopiston irtisanomiset. Tuhansia kreisibailaavia fukseja ja Antti Tuisku. Tuottajamme antoi mulle mahdottoman tehtävän: “Valitse vuoden viisi kohokohtaa ja kirjoita niistä blogiteksti”. 365 päivän aikana on kertynyt kasa ikimuistoisia hetkiä ja uusia tuulia, joista riittäisi romaaniin asti. Vaikean valinnan jälkeen, tässä muutamat nostot vuodelta 2016, olkaa hyvät:

1. Lisää opiskelija-asuntoja!

Joka syksy tuhannet opiskelijat jäävät ilman asuntoa Helsingissä ja tällä hetkellä HOASilla on jonossaan yli 6000 hakemusta. Opiskelija-asunnoista on huutava pula ja ilman kattoa pään päällä ei voi opiskella. Helsingin kaupungin päättäjät kuulivat HYYn hätähuudon. Kesällä tehdyn päätöksen mukaan kaupungin rakentamistavoite nousi ja luvassa on joka vuosi 300 uutta opiskelija-asuntoa.

2. Yhdenvertaisempi ylioppilaskunta

Uuden ylioppilastalon esteettömyyttä parannettiin kontrastiraidoilla ja edustajisto hyväksyi kaikkien aikojen edistyksellisimmän yhdenvertaisuussuunnitelman. Vastustamme rasismia ja seksismiä, emmekä hyväksy minkäänlaista syrjintää järjestöissä, yliopistolla tai yhteiskunnassa. Lisäksi ensi vuonna toteuttavan remontin jälkeen HYYllä on esteetön palvelutoimisto Uudella ylioppilastalolla.

3. HYYn digiloikka

Edustajistovaaleissa otettiiin ensimmäistä kertaa käyttöön sähköinen äänestys. Uusi järjestelmä toimi ja 8429 opiskelijaa valitsi äänestämällä opiskelijoiden edustajiston. Hyvästi paperilaput ja kynät, HYY elää vihdoin 2010-lukua.

4. Uusi uljas Flora

Auringon säteet hivelivät Kumpulan kampusta, kun Floran päivässä otettiin kevät vastaan. Opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan yhteistä juhlapäivää värittivät minieläimet, energiaa sykkivä bändi ja aivokäyristä runoja taiteileva Brain Poetry. Perinteiden uudistamisesta Flora on erityisen innostava esimerkki. Myös Floran juhlassa koettu yhteisöllisyys koko tiedeyhteisössä on ensisijaisen tärkeää kehitettäessä parempaa yliopistoa.

5. Sujuvaa poikittaisliikennettä, kiitos!

Parasta ja tehokkainta vaikutustyötä tehdään yhteistyöllä. World Student Capital -verkosto kokoaa yhteen kaikki pääkaupunkiseudun 100 000 korkeakouluopiskelijaa. Yhteistyöllä olemme vaikuttaneet päätöksiin Hämeentien pyöräteistä ja nyt haluamme vauhtia julkiseen liikenteeseen. Tiederatikka Myllypurosta Kumpulan kautta Otaniemeen yhdistää 7 korkeakoulua ja satoja tuhansia työpaikkoja. Tiederatikka on nopea ja kustannustehokas. Tiederatikka on tulevaisuutta ja me haluamme sen jo vuonna 2025.

Kohti ääretöntä ja sen yli

Ylioppilaskuntamme hallitus, työntekijät, edustajiston jäsenet, vapaaehtoiset, hallopedit sekä järjestöaktiivit tekevät tärkeää työtä opiskelijoiden paremman huomisen puolesta. Työ myös opettaa matkalla. Vuosien järjestötyön jälkeen mä uskon entistä vahvemmin yhteisöihin, joissa ihmiset kohdataan vilpittömästi, toisia kannustetaan ja jokainen uusi idea on mahdollisuus. Tiedän, että yhteistyöllä voi muuttaa maailmaa. Ylioppilaskunta ei saa tyytyä vähään tai kyynistyä. Emme saa pelätä epäonnistumista, vaan on uskallettava kokeilla ja uudistaa. On kurkotettava pitkälle tulevaisuuteen: kohti parempaa ylioppilaskuntaa, parempaa yliopistoa ja parempaa yhteiskuntaa.

Mikä on vaikeaa, voidaan tehdä heti. Mikä on mahdotonta, vie vähän enemmän aikaa.

Ps. JA KYLLÄ! YTHS säilyy sote-uudistuksessa ja kaiken lisäksi se vielä laajennetaan ammattikorkeakouluopiskelijoille. Huikeeta ja parasta joulua kaikille korkekouluopiskelijoille!

Kiitollisena ja onnellisena kuluneesta vuodesta
Susanna Jokimies
Hallituksen puheenjohtaja




Toista kertaa järjestetty #HYYtymättömät-kampanja HYYn piirissä toimiville järjestöille oli menestys. Luovuttajia oli tänä vuonna yhteensä huikeat 334. Tämä on 70 luovutuskertaa enemmän kuin viime vuonna. HYYn järjestöjen luovutusinnolla autettiin 1002:ta potilasta, mikä on mainio saavutus.

#HYYtymättömät-kampanjan voittajiksi selviytyivät tänä vuonna Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY sekä tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden ainejärjestö TKO-äly. HYY onnittelee voittajia! Järjestöt saavat palkinnoksi ilmaisen saunaillan HYYn saunatiloissa sekä kunniakirjan.

Haluamme kiittää kaikkia osallistujia ja tervetuloa antamaan iso käsi elämälle taas ensi vuonna!

Sumu Kansallisteatterissa erikoishintaan 10 €

Korkkaa uusi vuosi teatterissa ja hyödynnä erikoistarjous Juha Jokelan Sumu-esitykseen!

HYYn jäsenille tarjous la 7.1 klo 19  ja to 26.1. klo 19 näytöksiin liput vain 10 €/lippu (norm. opiskelijalippu 22 €), niin kauan kuin lippuja riittää.

Traileri: https://youtu.be/mWNUqc2u4as

Lisätiedot esityksestä: http://www.kansallisteatteri.fi/esitykset/sumu/

Lippujen varaus p. 010 7331 331, mainitse koodi ”HYY”. Liput lunastetaan Kansallisteatterin lippumyymälästä, ja HYYn jäsenyyden todistava opiskelijakortti tai yliopiston läsnäolotodistus on oltava mukana.

Me allekirjoittaneet ylioppilaskunnat vetoamme sen puolesta, että opiskeluterveydenhuolto säilytetään yhtenäisenä ja laadukkaana kokonaisuutena. Tämä onnistuu parhaiten turvaamalla YTHS:n toimintaedellytykset sote-uudistuksessa ja laajentamalla palvelu ammattikorkeakouluopiskelijoille.

YTHS:n palvelujen laadun säilyttämiseksi sen asema tulee kirjata lakiin selkeästi ja opiskeluterveydenhuolto jättää pois valinnanvapauden piiristä. Myös STM:n tekemässä Opiskelijaterveydenhuollon selvityksessä ehdotettiin opiskeluterveydenhuollon järjestämistä terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sisältävänä kokonaisuutena (STM 2012, 39). Tämä on ainoa tapa varmistaa YTHS:n toiminnan jatkuminen. YTHS on hyvin toimiva esimerkki siitä, kuinka opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla ja kustannustehokkaasti. YTHS:n työhön kuuluvat sekä perusterveydenhuollon palvelut että opiskelukyvyn tukeminen yhteistyössä korkeakoulun kanssa.

Monella korkeakouluopiskelijalla opiskelun aikaiseen elämänvaiheeseen liittyy suuria haasteita, kuten itsenäistyminen, opinnoista suoriutumisen paineet, tiukka taloudellinen tilanne ja kaveripiirin muutokset. Ymmärrettävästi edellä mainitut tekijät ja muut elämänvaiheen haasteet heijastuvat usein myös terveyteen, erityisesti mielenterveyteen. Tällöin vakavampien ongelmien ennaltaehkäiseminen edellyttää juuri opiskelijoihin keskittyvää asiantuntijuutta, sekä mahdollisuutta ja resursseja tehdä yhteistyötä koko korkeakouluyksikön kanssa. Kaikkea tätä YTHS toteuttaa esimerkillisesti, pitkäjänteisesti ja laadukkaasti.

- YTHS:n ja yliopistojen yhteistyö on opiskelijoiden terveydenhuollossa ensiarvoisen tärkeää, sanoo YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu. – Opiskeluterveydenhuolto on kuin työterveyshuolto: meidän on vaikutettava siellä missä opiskelija toimii. Voimme puuttua vastaanotoillamme esille tuleviin ongelmiin vain, jos tiedämme, mitkä asiat opiskeluympäristössä niitä synnyttävät, Kunttu jatkaa. - Yhteistyön tulokset ovat viime vuosina näkyneet muun muassa ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kokeman stressin vähentymisenä, kun ryhmäytymiseen ja opintojen ohjaukseen on osattu kiinnittää huomiota.

Opiskeluterveydenhuollon kokonaisuuteen kuuluvat erottamattomasti perusterveydenhuolto ja tiivis yhteistyö korkeakoulujen kanssa. YTHS hoitaa tätä kokonaisuutta vuosien asiantuntemuksella, yhteistyössä loppukäyttäjien kanssa ja jatkuvasti toimintaansa kehittäen. YTHS:n tuottaman kokonaisvaltaisen opiskeluterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ei tule romuttaa sote-uudistuksen yhteydessä ja nämä palvelut on tarjottava kaikille korkeakouluopiskelijoille.

Allekirjoittajatahot:

Aalto yliopiston ylioppilaskunta
Hallituksen puheenjohtaja Milja Asikainen

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Hallituksen puheenjohtaja Susanna Jokimies

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
Hallituksen puheenjohtaja Lasse Heikkilä

Oulun yliopiston ylioppilaskunta
Hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta
Hallituksen puheenjohtaja Mikael Malkamäki

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta
Hallituksen puheenjohtaja Maria Kultanen

Turun yliopiston ylioppilaskunta
Hallituksen puheenjohtaja Riina Lumme

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta
Hallituksen puheenjohtaja Matilda Vähäkangas

Åbo Akademis Studentkår
Hallituksen puheenjohtaja Anton Norrback

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on valinnut uudeksi koulutuspoliittiseksi asiantuntijakseen valtiotieteiden maisteri Heikki Isotalon. Isotalo aloittaa työssään tammikuussa 2017.

Koulutuspoliittinen asiantuntija vastaa muun muassa opetuksen kehittämisestä Helsingin yliopistossa, opetukseen liittyvien uusien trendien havaitsemisesta sekä opintojen työelämäyhteyksistä. Lisäksi asiantuntijan toimenkuvaan kuuluu oman alansa asioista viestiminen niin toimiston sisällä kuin ulkoisestikin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Isotalolla on kokemusta sekä ylioppilasliikkeestä että viestintätehtävistä. Hän on toiminut Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina 2012 ja 2013. Viestintäosaamistaan Isotalo on kartuttanut muun muassa Turun ylioppilaslehden ja Lauttakylä-lehden toimittajana sekä Kaskas Median ja Ihmisoikeusliiton harjoittelijana. Lisäksi Isotalo on toiminut useissa luottamustehtävissä.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsi kokouksessaan 1.12. uuden hallituksen vuodeksi 2017. Hallituksen muodostavat Ainejärjestöläisten edustajistoryhmä HYAL, Opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys OSY, Osakuntalainen edustajistoryhmä, Sitoutumaton vasemmisto ja HYYn Vihreät. Oppositiossa vuonna 2017 ovat Edistykselliset, HELP ja SNÄf.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin valtiotieteen ylioppilas Laura Luoto. Hän edustaa Ainejärjestöläisten edustajistoryhmää HYALia. Luoto on toiminut vuonna 2016 HYYn hallituksessa vastuullaan kansainvälisyys ja koulutuspolitiikka

Uuden hallituksen toimikausi kestää vuoden ja se alkaa tammikuussa 2017.

– "Ensi vuonna meidän on pelattava isosti, jotta opiskelijoiden ei tarvitsisi tyytyä vähempään kuin mikä heille olisi mahdollista. Kaikki muutos lähtee aina ihmisistä, joilla on intohimoa, periksiantamattomuutta ja ideoita.", linjaa tuore puheenjohtaja Laura Luoto.

HYYn hallitus vuonna 2017:

Laura Luoto, puheenjohtaja (HYAL), Ada Saarinen, varapuheenjohtaja (HyVi), Lauri Linna talousjohtokunnan puheenjohtaja (SitVas), Hanna-Maria Häkkilä (Osakunnat), Mikko Kymäläinen (OSY), Joel Lindqvist (SitVas), Elina Nieminen (HYAL), Matias Nurmi (HYAL), Elli Saari (HYAL), Minna Silvennoinen (HyVi), Minna Suorsa (HYAL), Riikka Tähkävuori (HyVi).

Lisätietoja: 

Laura Luoto, HYYn hallituksen puheenjohtaja 2017 
p. 050 543 9612
laura.luoto(at)hyy.fi

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) hallitus on juhlakokouksessaan myöntänyt useita huomionosoituksia ylioppilaskunnan hyväksi tehdystä työstä. Huomionosoitukset jaetaan HYYn 148-vuotisjuhlassa Vanhalla ylioppilastalolla marraskuun 26. päivän iltana.

Ylioppilaskunnan kunniamerkki leveässä sinisessä nauhassa myönnetään vuosittain henkilölle tai henkilöille, jotka ovat merkittävällä tavalla edistäneet ylioppilaskunnan pyrkimyksiä tai joille ylioppilaskunta haluaa osoittaa kunnioitusta.

Tänä vuonna kunniamerkin ylioppilaskunnan leveässä sinisessä nauhassa saavat kehitysjohtaja, kasvatuspsykologian tohtori Kirsi Lonka merkittävästä ja ansiokkaasta työstä osallistavan oppimisen puolestapuhujana sekä YTHS:n toimitusjohtaja Katariina Poskiparta merkittävästä ja ansiokkaasta työstä ylioppilaiden terveydenhuollon hyväksi.

Ylioppilaskunnan merkkiohjesäännön 4 § mukaan ylioppilaskunnan standaari voidaan myöntää harkinnan mukaan yhteisölle, joka on edistänyt ylioppilaskunnan pyrkimyksiä.

Ylioppilaskunnan standaari myönnetään Ihmisoikeusliitolle arvokkaasta työstä perus- ja ihmisoikeuksien edistämisestä ja valvonnasta sekä Humanisticumille arvokkaasta työstä humanismin ja humanistien puolesta.

Ansiomerkin kapeassa sinisessä nauhassa merkittävästä ja ansiokkaasta toiminnasta ylioppilaskunnan hyväksi saavat kasvatustieteen maisteri Anu Aarnio, filosofian maisteri, diplomi-insinööri ja valtiotieteiden maisteri Risto Karinkanta, vuoroesimies Tiina Käyhkö, filosofian maisteri Elina Mattero-Meronen, viestinnän ja markkinoinnin koordinaattori Petri Minni, asiakaspalvelija Pirjo Mäkinen, kylmäkkö Jonna Laiho, kasvatustieteen kandidaatti Marina Lampinen, kassatarjoilija Heidi Lottonen, kasvatustieteen kandidaatti Iiris Niinikoski, luonnontieteen kandidaatti Vesa Piilola, henkilöstökoordinaattori Olli Rossi sekä filosofian maisteri Anna Ylitalo.

Vuoden 2016 Magister Bonus eli Hyvä opettaja -palkinnon saa tietojenkäsittelytieteen yliopisto-opettaja Arto Hellas. Magister Bonus -palkinnon kriteerejä olivat opiskelijamyönteisyys, asiantuntevuus, aktiivinen asenne kehittämiseen sekä rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Lisäksi vuoden 2016 palkintoa jaettaessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, miten ehdokkaat kannustavat opiskelijoita elinikäiseen oppimiseen, itsensä kehittämiseen ja oman osaamisen kasvattamiseen. häntä esitettiin Magister Bonus -palkinnon saajaksi kahdella eri esityksellä. Toisen esityksen allekirjoittajina on joukko yliopistolaisia niin opiskelijoiden, opettajien, johtajien kuin hallinnon edustajien puolesta.

Best International Teacher –palkinnon sai kiinan kielen lehtori Haixia Wang. Hän opettaa kiinaa natiivipuhujana, ja huomioi opetustilanteessa kulttuurierot hyvin. Hän käyttää opetuksessa paljon erilaisia metodeja ja digisovelluksia sekä laatii omia materiaaleja. Palautetta hän pyytää opiskelijoiltaan aktiivisesti, reagoi siihen hyvin ja kehittää opetusta sen perusteella. Hän antaa myös opiskelijoille paljon rakentavaa palautetta tehtävistä. Monikulttuuriset opetusmenetelmät tulevat hänen opetuksessaan esiin opiskelijoiden erilaisten taustojen huomioimisena, kulttuurierojen kunnioittamisena ja eri kulttuurista tulevien opiskelijoiden tukemisena. Kursseilla keskustellaan usein opiskelijoiden erilaisista taustoista.

Hyvä juhlaväki, 

Olen liikuntavammainen nuori, enkä pääse pyörätuolilla liikennevälineeseen.
Olen eristetty vanki, enkä pysty käyttämään äänioikeuttani.
Olen Kongosta kotoisin oleva mies, enkä saa kidutuksesta johtuviin traumoihini tukea.
Olen romanialainen raskaana oleva romaninainen, enkä saa Suomessa raskauden aikaista terveyspalvelua, sillä en ole saanut Romanian viranomaisilta sairausvakuutuskorttia.
Olen transmies, enkä voi enää lisääntyä, sillä Suomen viranomaiset edellyttivät minulta sterilisaatiota kun korjasin sukupuoleni. 
Olen takuueläkkeen varassa elävä, onnettomuudessa vammautunut suomalainen. Jonotan leipäjonossa useita tunteja viikossa sillä hallitus on leikannut yhtä aikaa lääkekorvauksia ja sosiaalietuuksia, ja köyhyyteni syvenee.
Olen kaikkea tätä, enkä kuitenkaan ole. 

Itse asiassa, en ole heistä kukaan. Päinvastoin, puhun teille tänään monin tavoin etuoikeutettuna ihmisenä. En joudu kohtaamaan avointa syrjintää bussissa ihonvärini takia tai rakenteellista syrjintää asuntomarkkinoilla. Minulla on passi, jonka ansiosta minut on toivotettu avosylin tervetulleeksi työskentelemään ja opiskelemaan Yhdysvaltoihin, Saksaan, Belgiaan, Intiaan ja Nepaliin, ja vaikka minne. Tunnistakaa te, hyvät juhlavieraat ja ylioppilaskunnan jäsenet, ne etuoikeudet, joita teille on syntymästä annettu tai elämän varrella kasautunut. Käyttäkää niitä viisaasti.

Ihmisoikeusliitto

Minut pyydettiin tänne Ihmisoikeusliiton edustajana vastaanottamaan HYYn meille äsken luovuttama tunnustus ja pitämään tämä juhlapuhe. Kiitos suuresta kunniasta. Koko järjestömme arvostaa tunnustusta hyvin paljon. Minua, Helsingin yliopiston entistä opiskelijaa, ainejärjestö- ja HYY-aktiivia sekä yliopiston entistä tutkijaa ja opettajaa tämä tunnustus lämmittää erityisesti. Onnea 148. vuotiaalle HYYlle.

Uskallamme myös päätellä huomionosoituksesta, että te ylioppilaskunnassa ymmärrätte, että Suomeen keskittyvää ihmisoikeustyötä tarvitaan enemmän kuin pitkään aikaan. 

Viime aikoina korkeassa asemassa olevat toimijat ovat esittäneet julkisessa keskustelussa tai esimerkiksi eduskunnassa ajatuksia, joiden mukaan joillain ihmisillä tulisi olla vähemmän oikeuksia kuin toisilla. Saamme kuulla, että perustuslain turvaamat oikeudet ovatkin jotain, jotka voidaan toteuttaa vain hyvinä taloudellisina aikoina. Uskoakseni te täällä näette, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja se tekee minut iloiseksi ja toiveikkaaksi.

Järjestömme perustettiin silloisella nimellä Ihmisoikeuksien liitto vuonna 1935. Se oli aikaa, jolloin fasismin ja natsismin hyytävät tuulet pyyhkivät yli Euroopan ja osuivat Suomeenkin. Järjestömme ydinajatus oli tuolloin sama kuin tänä päivänä: edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Tänä päivänä tietoisuus ihmisoikeuksista on lisääntynyt ympäri maailman suuresti, paljolti myös ihmisoikeusjärjestöjen sitkeän työn ansiosta. Mutta vastaisku lyö tällä hetkellä ympäri maailmaa: yli 60 maassa on luotu lakeja, joilla rajoitetaan vapaiden kansalaisjärjestöjen toimintaa. Ajatukset ovat palanneet järjestömme perustamisaikaan. Myös Ihmisoikeuksien liittoa yritettiin heti alkuvuosina saada lakkautetuksi lainsäädännön keinoin, ja jotkut pitivät järjestöä valtion vihollisena.

Hyvä juhlaväki, tänä päivänä monet poliittiset päättäjät ympäri Eurooppa ja myös Suomessa, hamuavat nationalismin perään. EU:n jäsenmaa Unkarin nykyhallitus pitää sitä velvoittavia EU:n ja YK:n ihmisoikeussopimuksia pilkkanaan. Sisäänpäin käperrytään pelottavan monessa kolkassa. Tämä ei ole vain Puolan, Unkarin, Iso-Britannian tai Yhdysvaltojen kysymys. Esimerkiksi maailman toiseksi väkirikkaimmassa maassa Intiassa hindunationalistinen hallitus tiukentaa otettaan kansalaisyhteiskunnasta ja muslimeihin kohdistuva syrjintää lisääntyy huolestuttavasti. Etelä-Afrikka päätti hiljattain erota Kansainvälisestä  rikostuomioistuimesta, jossa tutkitaan kaikkein vakavimpia rikoksia kuten kansanmurhia. 

Vastatkaa te, hyvät ylioppilaskunnan edustajat ja opiskelijat, tällaisiin aatteisiin kansainvälisyydellä, avoimuudella ja tutkitulla tiedolla. Näyttäkää te, että perusteellista, historiasta ammentavaa ja pitkälle tulevaisuuteen katsovaa analyysia tarvitaan. Vastustakaa totuuden jälkeisen ajan houkutuksia. Olkaa tarkkoja yksityiskohtien ymmärtämisessä mutta nähkää silti vallan rakenteet ja laajat tendenssit. Pidän erityisenä tärkeänä ymmärtää ajan Euroopassa, miten taloudellisten oikeuksien tai työelämän perusoikeuksien rapautuminen ruokkivat nationalismia ja rasismia, jopa fasismia. Tällaisen syöksykierteen pysäyttäminen olkoon tehtävänne, olkoon tehtävämme. 

Toisen maailmansodan julmuuden ja tuhon aikaa seurasi jotain hyvin arvokasta: YK perustettiin ja YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus luotiin. Suomessa ihmisoikeudet miellettin pitkään jonain, mitkä eivät koske oikeastaan Eurooppaa eivätkä varsinkaan Suomea: ihmisoikeuksien nähtiin koskevan ennemmin esimerkiksi Kiinaa, Chileä ja Etelä-Afrikkaa. Suomessa ei nähty olevan ihmisoikeusongelmia.

Jos kuvittelemme, että Suomessa kaikkien ihmisoikeudet toteutuvat, meidän on tunnettava köyhimpien ihmisten tilanne, on kysyttävä miten vähemmistöjen oikeudet toteutuvat, entäpä lasten oikeudet? Miten toteutuvat niiden ihmisten oikeudet, joilla on vähiten mahdollisuuksia perään kuuluuttaa omia oikeuksiaan? Ihmisoikeusloukkauksien analyysi edellyttää etuoikeuksien ja syrjinnän dynamiikan ymmärtämistä. 

Väitän, että kovin nuori kansallinen ihmisoikeuspolitiikkamme on yksi syy sille, että eduskunta tällä hetkellä säätää silmää räpäyttämättä lakeja, jotka tulevat heikentämään joidenkin ihmisten oikeuksien toteutumista: vammaisten, turvapaikanhakijoiden, köyhimpien ihmisten, ja niin edelleen. 

Voisimmehan me tehdä asioita toisinkin. Entäpä jos nykyinen hallitus ja tulevat hallitukset miettisivät lainsäädäntöä valmistellessaan jo varhaisessa vaiheessa, miten suunnitellut muutokset vaikuttavat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Lainvalmistelijat tutkisivat tällöin huolella, kenen asemaa kulloinenkin päätös parantaa ja kenen vaikeuttaa, miten sukupuoli tai ikä vaikuttavat, entä ihonväri tai uskonto? 

Meistä ihmisoikeusihmisistä itsestämme on puolestaan kiinni, jumitammeko pölyyntyneessä tornissa, liian kaukana niiden arjesta, joiden ihmisoikeudet eivät toteudu. Ihmisoikeusliitto tutkii Suomen ihmisoikeustilannetta ja vaikuttaa lainsäädäntöön ja politiikkaohjelmiin. Räksytämme kun tarvetta on ja nyt sitä totisesti on. Mutta edistämme ihmisoikeuksia myös ihmisten parissa ja kanssa. Koulutamme ihmisoikeuksista esimerkiksi nuorisotyöntekijöitä, rajavartiolaitoksen opiskelijoita ja poliiseja. Jokainen kohtaaminen, varsinkin ihmisoikeuksiin epäluuloisesti suhtautuvien kanssa, voi olla eräänlaista ihmisoikeuskasvatusta, joka voi muuttaa hitusen ajattelumalleja ja pidemmällä ajalla myös maailmaa.

Ystävät, juhlaväki, tänä päivänä meidän täytyy muistuttaa päättäjiä siitä, että Suomen valtiolla on velvollisuus turvata kaikille kasainvälisten sopimusten ja perustuslain takaamat oikeudet. Ei meistä kukaan voi tietää, koska itse on tilanteessa jossa omat oikeudet eivät toteudukaan. Silloin me toivomme puolellemme niitä, jotka eivät peräännyt. Jotka sanovat: ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, eikä niitä voi ottaa meistä keneltäkään pois. Kiitos.

Otsikon lauseella kuvataan HYYn tekemää työtä ylioppilaskunnan strategiassa. Meidän tulee olla rakentamassa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on oikeus ja mahdollisuus opiskella ja vaikuttaa sekä auttaa opiskelijoita kehittymään sekä ottamaan vastuuta itsestään, yhteisöstään ja yhteiskunnasta. HYY on arvojensa puolesta kansainvälinen, rohkea, vastuullinen ja inhimillinen. Akateemisessa yhteisössä on tärkeää aito kansainvälisyys, joka edellyttää, että yhteiskunta on monimuotoinen ja syrjimätön. Suomella ei ole varaa sulkea rajojaan kansainvälisiltä osaajilta. 

Sateenkaarilippu ja kupoli

Vuosi 2016 on näyttänyt, että ylioppilaskunnan arvoille on paikkansa. Politiikassa on huolestuttavalla tavalla pärjännyt populismista, valheista ja suoranaisesta uhkailusta huolimatta. Ei enää tarvitse mainitakaan Brexitiä, Donald Trumpia, oikeiston nousua Ranskassa ja Hollannissa tai viimeisimpänä Suomen Ylioppilaskuntien Liiton linjapaperin ”feminismi” –sanasta levinnyttä vihapuheen tulvaa. Tiedämme ilmankin, miksi vuosi 2016 jää historiaan. 

Mikä huolestuttavinta, näistä päätöksistä kärsivät pitkällä aikajänteellä eniten ne, jotka eivät ole tällaista maailmaa halunneet. Onko oikeudenmukaista, että esimerkiksi Brexitissä Euroopan laajuisessa mittakaavassa pienen vähemmistön linja vaikuttaa puolen miljardin ihmisen tulevaisuuteen? Onko oikeudenmukaista, että ne jotka haikailevat menneeseen saavat päätöksenteossa muuttaa tulevaisuutta niiltä, joilla uskoa tulevaan vielä on? 

Opiskelijat! 
Meidän tulee rohkeasti puolustaa tieteellisen tiedon ja faktojen voimaa yli populismin, yhdenvertaisuutta yli normien ja rakenteiden sekä kansainvälisyyttä yli pelon ja vihan. Näytetään, millaisessa maailmassa me haluamme elää – näytetään, millaista Suomea haluamme rakentaa. 

Tulkaa mukaan! 
https://www.facebook.com/events/288312304898261/

Noora Eilola
Hallituksen jäsen
Kulttuuri, viestintä

Sivut