Media & arkisto

Uutiset

HYY Yhtymä on vastuullinen ja vakavarainen monialakonserni, joka toimii kiinteistö-, ravintola-, majoitus- ja sijoitusalalla.

HYY hakee puheenjohtajaa HYY Yhtymän hallitukselle. HYY Yhtymän hallituksen puheenjohtajaksi hakevalla tulee olla vankkaa kokemusta HYY Yhtymän omistajahallinnosta ja näkemystä liiketoiminnan kehittämisestä. Puheenjohtajan tulee olla nykyinen tai entinen HYYn jäsen. Tehtävän menestyksekäs hoitaminen vaatii kykyä johtajuuteen, vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä omistajan että yhtymäjohdon kanssa sekä ymmärrystä opiskelijuudesta. Työskentely on osin hyvin itsenäistä ja vaatii kohtuullista ajallista panostusta. Tehtävästä maksetaan palkkio.  

Hallituksen johtamisen lisäksi puheenjohtajan tehtäviin kuuluu mm. yhtymähallituksen valiokuntien puheenjohtaminen ja käsiteltävien asioiden esittely yhtiökokoukselle. Katsomme eduksi kokemuksen ylioppilaskunnassa toimimisesta ja yritystoiminnasta ylioppilaskunnan ulkopuolelta.

HYY Yhtymän hallitus toimii ylioppilaskunnan kiinteistötalouden hallituksena sekä Oy HYY-Yhtiöt Ab:n hallituksena. Hallitus valmistelee ylioppilaskunnan omistamien kiinteistöjen tavoitebudjetit sekä edustajiston päätettävät tilinpäätökset ja kiinteistöasiat, valvoo kiinteistöjen talouden toimeenpanoa ja hyväksyy kiinteistöjä koskevat investoinnit toimivaltansa puitteissa. Yhtymähallitus myös ohjaa ja valvoo ylioppilaskunnan sijoitustoimintaa. HYY Yhtymästä saa lisätietoa osoitteesta yhtyma.hyy.fi.

Toimikausi HYY Yhtymän hallituksen puheenjohtajan tehtävissä on 4/2018 - 3/2019. HYYn hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen tulee toimittaa osoitteella Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Mannerheimintie 5 A, 2. kerros, 00100 Helsinki tai sähköisesti osoitteeseen hallinto@hyy.fi. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 18.2.2018 klo 23.59. Osa hakijoista kutsutaan haastatteluihin, jotka pidetään 23.2.2018 klo 16 alkaen ylioppilaskunnan tiloissa (Mannerheimintie 5 A, 2. kerros). Haastatteluun kutsuttaville ilmoitetaan asiasta viimeistään 21.2.2018.

Lisätiedot:

HYYn hallituksen puheenjohtaja 2018 Lauri Linna (lauri.linna@hyy.fi

HYY täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Alkaneen juhlavuoden kunniaksi HYY kätki 150 jäsenilleen osoitettua syntymäpäivälahjaa Helsingin yliopiston kampusalueille. Paketit jätettiin satunnaisesti löydettäviksi torstaina 1.2. Paketeista löytyi esimerkiksi leffalippuja ja värityskyniä sekä kestäviin valintoihin rohkaisevia kestomukeja, hyötykasvien siemeniä ja ympäristöystävällistä glitteriä.

Lahjatempauksen kautta HYY muistutti juhlavuoden olevan jokaisen ylioppilaskunnan jäsenen juhla.

”Juhlavuoden teema on yhteisöllisyys”, kertoo HYYn hallituksen puheenjohtaja Lauri Linna. ”Ylioppilaskunta on yhteisö, johon jokainen opiskelija jättää oman jälkensä. Siksi juhlavuosi on omistettu kaikille, joille HYY on tarjonnut tukea, turvaa ja loputtomasti mahdollisuuksia.”

150 vuotta parempaa tulevaisuutta
 
Vuosi 2018 on HYYn jäsenille yhtä juhlaa.

Keväällä HYYn jäsenet lakittavat Mantan ja vappuaattoa juhlitaan perinteisissä merkeissä Ullanlinnanmäellä. Suursitsit valtaavat Senaatintorin jälleen toukokuussa. Toukokuussa vietetään myös Floran päivää, joka järjestetään tänä vuonna Meilahden kampuksella. Uusi lukuvuosi käynnistetään tuttuun tapaan syyskuussa Avajaiskarnevaalien ja Fuksiseikkailun kautta. Juhlavuosi päättyy joulukuussa perinteiseen ylioppilaiden juhlakulkueeseen itsenäisyyspäivänä.

Sitä ennen 150-vuotista ylioppilaskuntaa juhlitaan kaksiviikkoisella HYY150-festivaalilla 10.–24.11. Festivaali kokoaa yhteen HYYn järjestöjen ja valiokuntien parhaat tapahtumat, ja se huipentuu kaikkien aikojen vuosijuhlaan. HYY150-festivaalista ja muista juhlavuoden tapahtumista tiedotetaan HYYn viestintäkanavissa.

Juhlavuonna HYY muistuttaa opiskelijoiden roolista yhteiskunnan voimavarana. HYY on pyrkinyt edistämään sekä opiskelijoiden että koko maailman hyvinvointia koko 150-vuotisen historiansa ajan. Samalla linjalla aiotaan jatkaa myös seuraavien 150 vuoden ajan.

”Ylioppilaskunta on maailmaa muuttava voima, joka on mukana luomassa hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa", Linna tiivistää.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ajaa vauhdilla eteenpäin korkeakouluja koskevaa opiskelijavalintauudistusta (http://minedu.fi/opiskelijavalinnat-ja-yhteistyo). Uudistuksen myötä vuodesta 2020 lähtien yli puolet opiskelupaikoista määräytyisi ylioppilastodistuksen perusteella.  Uudistuksella OKM tavoittelee nopeampaa siirtymää lukiosta korkeakouluihin.

Tässä tekstissä nostan esille kolme keskeistä huomiota opiskelijavalintauudistuksen toteutuksesta.

1) Aikataulu on liian tiukka

Lukiolaiset, joita uudistus koskee, ovat jo aloittaneet opintonsa ja tehneet ylioppilaskirjoituksiin vaikuttavia valintoja opiskeltavien aineiden suhteen. Näin kireällä aikataululla toteutettu uudistus ei kohtele lukiolaisia oikeudenmukaisesti ja anna lukioille riittävää aikaa uudistua.

Myös yliopistoilla on haasteita sen suhteen, miten todistusvalinta saadaan sovitettua yhteen rinnalla säilyvien pääsykoevalintojen kanssa. Ongelma syntyy aikataulusta: todistusvalinnan jälkeen valitsematta jääneiden on pystyttävä yhä ilmoittautumaan pääsykokeisiin, joiden tulosten on oltava selvillä riittävän varhain, jotta opiskelija ehtii hankkimaan asunnon ja osallistumaan hakukohteen orientaatioviikkoihin. Pitkälle automatisoitu tietojärjestelmäpohjainen valintaprosessi voisi auttaa, mutta järjestelmien kehittäminen vie aikaa.

2) Lukio muuttuu ja sen on muututtava

Lukion yleissivistävyys vähenee, koska opiskelijoilla on paine lukea vain korkeakouluhaussa hyödyttäviä aineita. Samalla valmennuskurssit saattavat siirtyä lukioihin ja opinnot lukiossa pidentyä entistä useammalle nelivuotisiksi. Jos näin käy, toive toiselta asteelta korkea-asteelle siirtymisen nopeutumisesta valuu hiekkaan.

On kohtuuton vaatimus, että Hylkysyrjällä kasvanut 16-vuotias osaa varmuudella ennakoida tulevaisuudessa opiskelemansa tieteenalan. Myös jatkossa on tärkeää, että koulutuspolulla on mahdollista tehdä virheitä, ja myöhään kypsyneilläkin säilyy väylä korkeakouluopintoihin.

Esimerkkejä lukiossa heikosti pärjänneistä, mutta elämässä kelvollisesti menestyneistä ei tarvitse etsiä kaukaa: jatkokaudelle valitun tasavallan presidentti Sauli Niinistön lukion lukuaineiden keskiarvo oli 6,5 (https://yle.fi/uutiset/3-6140770).

On uudistuksesta mitä mieltä hyvänsä, toteutuessaan se tarkoittaa, että lukiokoulutus tulee jäsentää uudestaan ja kirjoitusten sisältö miettiä vastaamaan paremmin korkeakouluvalintojen tarpeita. Samalla laadukkaan opintojen ohjauksen tarve kasvaa: lukiolaisten urasuunnitelmien tulee olla entistä selkeämmät jo viimeistään lukion toisena vuonna.

3) Pisteytysmalli on murheista pienin

Todistusvalinnan osana otetaan käyttöön ylioppilaskirjoitusten arvosanat toisiinsa suhteuttava pisteytystyökalu. Yliopiston hakukohteille tulisi valittavaksi yksi kolmesta pistetaulukosta: 1) perustaulukko, 2) kielitaulukko tai 3) matemaattinen taulukko. Kukin taulukko sisältää erilaisen kokoonpanon ylioppilaskirjoitusten aineita. Yliopisto voi myös päättää olla soveltamatta taulukkoa, mutta vahva paine valtakunnallisesti yhdenmukaiselle mallille säilyy. Luonnos pisteytystyökalusta on hyvä alku, mutta siinä on yhä valuvikoja. 

Pisteytystyökalu jättää huomioimatta kaksi alinta ylioppilaskirjoitusten hyväksyttyä arvosanaa (B ja A), mikä luo yleissivistävyyttä heikentävän kannustimen pelata kirjoitettavien aineiden suhteen varman päälle. Malliin sisältyvä ainereaalin aineet eri koreihin ryhmittely on rakennettu liian vahvasti mediaaniopiskelijan näkökulmasta. Ryhmittely ei  tunnista moninaista eri aineyhdistelmien kirjoa, joka voisi hyödyttää yliopisto-opinnoissa.

Työkalu ei ole OKM:n kehittämä vaan Helsingin yliopiston koordinoiman kärkihankkeen (http://oha-forum.fi/hankkeet/karkihanke/) luomus. Jos valtakunnalliseen valintayhteistyöhön ja todistusvalintoihin todella siirrytään OKM:n tavoitteiden mukaisesti, on mielekästä, että pisteytys on mahdollisimman läpinäkyvä ja johdonmukainen hakijan näkökulmasta. 

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta kommentoi pisteytystyökalua tammikuussa yliopiston sisäisellä kommenttikierroksella. Myös muut yliopistot ovat antaneet lausuntojaan mallin yksityiskohdista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että pisteytystyökalun pahimmat ongelmakohdat voivat korjaantua, jonka jälkeen työkalu toisi hakijan näkökulmasta selkeyttä koko opiskelijavalintauudistukseen.

Ongelmat lukion puolella säilyvät, jos OKM ei nosta jalkaansa kaasupolkimelta.

Heikki Isotalo
Asiantuntija, koulutuspolitiikka

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on 27 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien järjestöjen edunvalvonta- ja palveluorganisaationa.

HYY etsii joukkoonsa uutta koulutuspoliittista asiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen alkaen 19.2. tai sopimuksen mukaan.

Haluatko olla mukana kehittämässä Helsingin yliopiston opetusta parhaaksi mahdolliseksi? Innostutko koulutuksen digitalisaatiosta ja uusista oppimisen keinoista? Havaitsetko työelämän uudet trendit? Haaveiletko urasta, jossa pääsee suoraan vaikuttamaan sekä Suomen koulutuspolitiikkaan että opiskelijan elämään?  Mikäli haluat ja osaat tehdä mainiota edunvalvontaa ja viestiä siitä, haluamme sinut. Koulutuspoliittisen intosi lisäksi sovit rentoon ja taitavaan työyhteisöömme.

Työssäsi muun muassa vastaat opetuksen kehittämisestä ja siihen liittyvien muutosten havaitsemisesta sekä opintojen työelämäyhteyksistä. Lisäksi vastaat oman alasi asioiden esittelystä HYYn hallitukselle. Tehtäviisi kuuluu koulutuspoliittisista asioista viestiminen niin toimiston sisällä kuin ulkoisesti esimerkiksi sidosryhmiä tapaamalla ja sosiaalisessa mediassa osallistumalla. 

Me olemme:

Ylioppilaskunta, johon kuuluu noin 27 000 jäsentä
Tehokas, aktiivinen ja intohimoinen edunvalvoja
Muun muassa 8 asiantuntijasta ja 12 hallituksen jäsenestä rakentuva innokas työyhteisö, jossa hommat hoidetaan yhdessä asiantuntevasti ja rennolla otteella

Sinulta odotamme:

Perustietämystä koulutuspolitiikasta ja sen tämänhetkisistä trendeistä
Näkemystä työelämän murroksesta
Tarkkaa työotetta, kykyä hallita isojakin kokonaisuuksia
Itsenäistä otetta, tiimityö- ja ongelmanratkaisutaitoja
Oppimisesta ja opetuksen kehittämisestä innostumista
Korkeakouluopintoja
Halua kehittyä koulutuspolitiikan osaajana
Viestinnällisiä taitoja

Meiltä saat:

Mielenkiintoisen, itsenäisen ja haastavan tehtävänkuvan
Ylioppilaskuntien TES:n (2 270, 85 €/kk) mukaista palkkaa mahdollisine koulutus- ja kokemuslisineen
Koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia
Joustavat työajat ja etätyömahdollisuudet
Mahtavat työkaverit

Haku päättyy sunnuntaina 11.2. klo 23.59. Lähetä meille vapaamuotoinen, enintään sivun pituinen hakemuksesi ja liitä mukaan ansioluettelosi. Lähetä hakemus osoitteeseen hallinto@hyy.fi otsikolla "Asiantuntija". Haastattelut pidetään tiistaina 13.2. Valinta tehdään hallituksen kokouksessa torstaina 15.2.

Lisätietoja antaa pääsihteeri Aaro Riitakorpi (0400 816 426), aaro.riitakorpi@hyy.fi.

HYY korostaa toiminnassaan monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Toivomme hakijoiksi mahdollisimman runsaslukuista joukkoa eritaustaisia ihmisiä.

Haluatko vaikuttaa yliopiston tilaratkaisuihin, tietotekniikkapalveluihin tai yliopiston kirjastojen toimintaan? Kiinnostaako Kielikeskuksen tai Avoimen yliopiston opetuksen kehittäminen? Nyt voit hakea opiskelijajäseneksi yliopiston yksiköiden johtokuntiin ja vaikuttaa koko yliopistoa koskeviin palveluihin!

HYY hakee nyt opiskelijaedustajia useisiin koko yliopistoa palvelevien yksiköiden johtokuntiin:

Avoimen yliopiston johtokunta
Haetaan: 1 varsinainen jäsen ja 1 varajäsen

Helsingin yliopiston kirjaston johtokunta
Haetaan: 2 varsinaista jäsentä ja 2 varajäsentä

Kansalliskirjaston johtokunta
Haetaan: 1 varsinainen jäsen ja 1 varajäsen

Kielikeskuksen johtokunta
Haetaan: 2 varsinaista jäsentä ja 2 varajäsentä

Laadunhallinnan ohjausryhmä
Haetaan: 1 varsinainen jäsen

Tietotekniikkakeskuksen johtokunta
Haetaan: 1 varsinainen jäsen (ei varajäsentä)

Tilatoimikunta
Haetaan: 1 varsinainen jäsen ja 1 varajäsen

Avoinna on nyt myös muutamia muita opiskelijaedustajan tehtäviä:


Aleksanteri-instituutin johtokunta
Haetaan: Haetaan: 1 varsinainen jäsen ja 1 varajäsen

Luonnontieteellisen keskusmuseon johtokunta
Haetaan: 1 varsinainen jäsen ja 1 varajäsen

Viikin kaksikielisen opetuksen kehittämisen ohjausryhmä
Haetaan: 1 varsinainen jäsen

Keskustakampuksen kaksikielisen toiminnan kehittämisen ohjausryhmä
Haetaan: 1 varsinainen jäsen

Tutkijakollegiumin johtokunta
Haetaan: 1 varsinainen jäsen ja 1 varajäsen (Huom: Jäsenten on oltava jatko-opiskelijoita!)

Tieteellinen neuvosto
Haetaan: 1 varsinainen jäsen (ei varajäsentä)


Lisätietoa ja hakuohjeet löydät osoitteesta www.halloped.fi. Hakuaika päättyy maanantaina 5.2.2018 klo 14.00. Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijaedustajana toimimisesta antaa koulutuspoliittinen asiantuntija Jenna Sorjonen, 0503255202, jenna.sorjonen(at)hyy.fi.

Opintotukeen tulee ensi vuonna muutamia muutoksia, joista tärkeimmät on tiivistetty alle. Kattavammat tiedot muutoksista löydät Kelan sivuilta.

Opiskelijan tulorajoja aletaan nostaa

Opiskelijalla saa olla opintotuen lisäksi vuositulorajan verran muita tuloja. Vuosituloraja määräytyy sen mukaan, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija on nostanut opintotukea vuoden aikana. Lisätietoa tulorajoista.

Vuoden 2018 alusta lähtien opintotuen tulovalvonnan vuositulorajoja korotetaan 1 %:lla ja tämän jälkeen indeksikorotuksia tehdään 2 vuoden välein. Esimerkiksi 9 kuukautta opintotukea nostavalla tuloja saa ensi vuonna olla enintään 11 973 euroa, kun tänä vuonna 9 tukikuukauden vuosituloraja on 11 850 euroa.

Opintotuen maksupäivä aikaistuu

Vuoden 2018 alusta alkaen opintoraha ja mahdollinen opintotuen asumislisä (vain ulkomailla tai Ahvenanmaalla opiskelun vuoksi asuvilla) maksetaan kuukauden 1. päivänä tai sitä seuraavana pankkipäivänä. Jatkossa opintoraha maksetaan siis samana päivänä yleisen asumistuen kanssa.

Opintotukiasioiden käsittely päättyy korkeakouluissa - ei edellytä toimia opiskelijalta

Suomen kaikissa korkeakouluissa on ollut opintotukilautakunta, jonka vastuulla ovat olleet esimerkiksi opintojen edistymisen seurantaan, tukiajan pidennyksen arviointiin sekä kesäopintojen riittävyyden arviointiin liittyvät asiat. 1.1.2018 alkaen kaikki opintotukiasiat ratkaistaan Kelassa. Korkeakoulujen opintotukilautakuntien toiminta päättyy ja samalla opintotukihakemusten käsittely lakkaa kaikissa yliopistoissa. Muutoksilla tahdotaan turvata opintotukiasioiden tehokas ja yhdenmukainen käsittely ja taata opiskelijoiden yhdenvertainen asema.

Muutos ei edellytä opiskelijalta mitään toimenpiteitä. Opintotuen maksaminen jatkuu opintotukipäätöksesi mukaisesti ja jatkossa sinun tulee asioida Kelan kanssa opintotukeen liittyvissä asioissa. Voit hoitaa asiasi esimerkiksi Kelan asiontipalvelussa, puhelinpalvelun kautta, Kelan toimistossa tai palvelupisteessä. Yhteystiedot voit tarkistaa Kelan sivuilta.

Huoltajakorotus opintotukeen!

Opintotukeen tulee 75 euron suuruinen opintorahan huoltajakorotus. Näin opintorahan määrä nousee lasta huoltavalla opiskelijalla 250,28 eurosta 325,28 euroon kuukaudessa. Oikeus huoltajakorotukseen on opintorahaa saavalla alle 18-vuotiaan lapsen huoltajalla. Huoltajakorotus myönnetään opintorahaa saavalle opiskelijalle automaattisesti, kun tieto huoltajuudesta on väestötietojärjestelmässä.

Huoltajakorotusta ei oteta tulona huomioon esimerkiksi asumistuessa, sotilasavustuksessa eikä määrättäessä varhaiskasvatuksen maksuja.

 

Lisätietoja:

Hannele Kirveskoski
Asiantuntija (toimeentulo, kansainväliset asiat)
050 543 9608
hannele.kirveskoski@hyy.fi

Opiskelijaedustajat tiedekuntaneuvostoihin ja yliopistokollegioon on valittu!HYY on tänä syksynä valinnut uudet opiskelijaedustajat kaikkien tiedekuntien tiedekuntaneuvostoihin ja yliopistokollegioon seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Uudet opiskelijaedustajat aloittavat tehtävässään 1.1.2018. Kaikkien uusien opiskelijaedustajien nimet on julkaistu HYYn nettisivuilla – katso, ketkä edustavat oman tiedekuntasi opiskelijoita!

Mitä opiskelijaedustaja tekee?
Opiskelijaedustajat ovat jäseniä yliopiston erilaisissa päätöksentekoelimissä, kuten tiedekuntaneuvostoissa ja yliopistokollegiossa. He valvovat, ettei opiskelijoiden etua tallota opiskelua ja opiskelijoiden elämää koskevista asioista päätettäessä. He tuovat opiskelijoiden mielipiteet kuuluviin kokouksissa, edistävät ja puolustavat opiskelijoille tärkeitä asioita ja kehittävät yliopistoa yhä enemmän opiskelijoiden näköiseksi. Lisätietoa opiskelijaedustajien toiminnasta löydät täältä. Olemalla yhteydessä oman tiedekuntasi opiskelijaedustajiin opintoihisi liittyvistä epäkohdista tai ideoista yliopiston kehittämiseksi voit saada näkemyksesi kuulumaan yliopiston päätöksenteossa.

Mikä tiedekuntaneuvosto?
Tiedekuntaneuvosto on tiedekunnan professoreista, muusta henkilökunnasta ja opiskelijoista koostuva toimielin, jonka puheenjohtajana toimii dekaani. Tiedekuntaneuvosto kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta, vastaa tutkimuksen ja opetuksen laadun hallinnasta, päättää tutkintovaatimuksista, opetusohjelmasta, opiskelijoiden valinnan perusteista sekä talous- ja henkilöstöasioiden suuntaviivoista ja käsittelee erilaiset tiedekunnan laajakantoiset suunnitelmat ja muut periaatteellisesti tärkeät asiat. Tiedekuntaneuvostojen henkilökunnan jäsenet on valittu, ja tiedekuntakohtaiset tulokset on julkaistu yliopiston intranetissä Flammassa (vaatii kirjautumisen yliopiston tunnuksilla).

Mikä kollegio?
Yliopistokollegio on koko yliopiston kannalta merkittäviä asioita käsittelevä toimielin, jossa on professorien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajia kaikista yliopiston yhdestätoista tiedekunnasta. Ensi vuodesta alkaen edustettuina ovat myös Svenska social- och kommunalhögskolanin opiskelijat. Kollegio muun muassa valitsee yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet yliopiston korkeinta päätäntävaltaa käyttävään hallitukseen, valitsee yliopiston kanslerin ja tilitarkastajat sekä vahvistaa yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Yliopistokollegion henkilökunnan jäsenet valitaan alkuvuodesta.

Miksi HYY valitsee opiskelijaedustajat?
Opiskelijaedustajien valinta yliopiston hallintoelimiin on ylioppilaskuntien laissa säädetty tehtävä. Ylioppilaskunta pyrkii järjestämään opiskelijaedustajien valinnat avoimesti ja läpinäkyvästi, ja toivoo hakijoiksi mahdollisimman moninaista opiskelijajoukkoa. Tänä syksynä opiskelijaedustajat on valittu vaalien sijaan ensimmäistä kertaa uudella hakemusmenettelyllä, jossa kaikki tänä lukuvuonna läsnäolevat opiskelijat saivat hakea opiskelijaedustajan tehtäviin ja kunkin tiedekunnan opiskelijoista muodostetut valintatoimikunnat käsittelivät hakemukset. Yliopistokollegion opiskelijajäsenet valitsee HYYn edustajisto, tiedekuntaneuvostoihin ja muihin toimielimiin valinnan tekee HYYn hallitus.

Lisätietoja opiskelijaedustaja-asioista antaa HYYn koulutuspoliittinen asiantuntija Jenna Sorjonen, jenna.sorjonen(at)hyy.fi, 0503255202.

Haluaisitko päästä vaikuttamaan tiedekuntasi opiskeluympäristöön? Oletko kiinnostunut opiskelijaelämään liittyvistä terveyskysymyksistä ja halukas vaikuttamaan terveyden edistämiseen?

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) keskeinen tehtävä on opiskelijoiden terveyden edistäminen. Paikallisesti terveyden edistämistoimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden, yliopistojen ja muiden sidosryhmien edustajien kesken ns. terveystyöryhmissä.

Helsingin yliopiston opiskelijoiden asioita käsitellään kahdessa terveystyöryhmässä, keskustakampuksen tiedekunnat keskenään ja muiden kampusten tiedekunnat keskenään. Keskustakampuksen terveystyöryhmään haetaan nyt varajäsentä edustamaan teologisen tiedekunnan opiskelijoita loppukaudeksi 31.8.2019 asti.

Terveystyöryhmien tehtäviä ovat:
•    opiskelijoiden terveyteen ajankohtaisesti vaikuttavien opiskeluympäristön ja opiskelijaelämän ilmiöiden hahmottaminen     
•    YTHS:n toteuttamien opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta tarkastelevien oppilaitosselvitysten tulosten käsittely
•    opiskelukyvyn edistämisen paikkojen tunnistaminen
•    YTHS:n saamien kehittämisehdotusten käsittely
•    YTHS:n, yliopiston ja opiskelijoiden toiminnan esittely ja yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen
•    verkostoituminen opiskelijoiden paremman terveyden edistämiseksi

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) esittää opiskelijaedustajan YTHS:lle, joka kutsuu asiantuntijajäsenensä ylioppilaskunnan ehdotuksen perusteella. Terveystyöryhmät kokoontuvat pari kertaa lukukaudessa päiväsaikaan. On tärkeää, että opiskelijaedustajat pystyvät osallistumaan kokouksiin. 

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle osoitetut, perustellut ja vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa sunnuntaihin 17.12.2017 mennessä sähköpostitse HYYn kirjaamoon (kirjaamo@hyy.fi). Hakijoilta toivotaan kiinnostusta opiskeluympäristöön ja opiskelijaelämään liittyviin terveyskysymyksiin sekä innostunutta otetta terveyden edistämiseen. Aine- ja tiedekuntajärjestötoiminnan kokemus katsotaan eduksi. Ylioppilaskunta toivoo hakemuksia eri sukupuolten edustajilta. Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero sekä tiedekunta.

Lisätietoja: HYYn asiantuntija Sofia Lindqvist, sofia.lindqvist@hyy.fi, 050 543 9605.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsi kokouksessaan 4.12. uuden hallituksen vuodeksi 2018. Hallituksen muodostavat Ainejärjestöläisten edustajistoryhmä HYAL, Opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys OSY, Osakuntalainen edustajistoryhmä, Sitoutumaton vasemmisto ja HYYn Vihreät. Oppositiossa vuonna 2018 ovat Edistykselliset, Svenska Nationer och Ämnesföreningar SNÄf ja HELP.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin oikeustieteen ylioppilas Lauri Linna. Hän edustaa Sitoutumattoman vasemmiston edustajistoryhmää. Linna on toiminut vuonna 2017 HYYn hallituksessa talousjohtokunnan puheenjohtajana ja vastannut oikeusturvasta, järjestöjen yhdenvertaisuudesta sekä sukukansa-asioista. 

"Ylioppilaskunnan 150-juhlavuosi on loistava mahdollisuus tehdä suuria. Meillä on tilaisuus tehdä ylioppilaskunnasta entistä tunnetumpi, läheisempi ja saavutettavampi jäsenilleen. Voimme tehdä ylioppilaskunnasta yhteisön, jonka kaikki voivat tuntea omakseen taustastaan huolimatta ja jolla on voimaa kamppailla oikeudenmukaisemman maailman puolesta", linjaa tuore puheenjohtaja Linna.

HYYn hallitus vuonna 2018:
Lauri Linna, puheenjohtaja (SitVas), Krista Laitila, varapuheenjohtaja (HYAL), Sara Järvinen, talousjohtokunnan puheenjohtaja (HYAL), Amanda Pasanen (HyVi), Aleksanteri Gustafsson (OSY), Titta Hiltunen (SitVas), Jane Kärnä (HYAL), Mathilda Timmer (HYAL), Topias Tolonen (Osakunnat), Laura Wathén (HYAL), Julius Uusinarkaus (SitVas), Sebastian Österman (HyVi).

Uuden hallituksen toimikausi kestää vuoden ja se alkaa tammikuussa 2018.

Vasemmalta oikealle alarivissä Laura Wathén, Jane Kärnä, Topias Tolonen, Julius Uusinarkaus, Aleksanteri Gustafsson ja Mathilda Timmer. Ylärivissä Krista Laitila, Sebastian Österman, Sara Järvinen ja Lauri Linna. Kuvasta puuttuvat Titta Hiltunen ja Amanda Pasanen. 

Lisätietoja: 
Lauri Linna, HYYn hallituksen puheenjohtaja 2018 
p. 050 5950324
lauri.linna(at)hyy.fi

Kannanotto 30.11.2017

Satavuotiaan Suomen menestystarinan yksi keskeinen taustatekijä on suuri sosiaalinen liikkuvuus eri yhteiskuntaluokkien välillä. Maahamme liitettyä laadukasta koulutusjärjestelmää on mahdollista ylläpitää julkisin varoin. Maksuttomuus kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin tukee sitä, että kyvykkäät nuoret voivat tavoitella unelmiaan perhetaustastaan riippumatta. 

Suomen historiallinen menestys nuorten osaamista mittaavissa PISA-testeissä on yleisesti tunnettua. Viimeisimmässä vertailussa suomalaisnuorten yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaidot olivat vertailun viiden parhaan maan joukossa. Suomessa lasten PISA-tulokset riippuvat OECD-verrokkimaiden enemmistöä vähemmän vanhempien sosioekonomisesta asemasta. Tämä osaltaan kertoo yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta.

''Lukukausimaksujen kannattajat eivät näe yhteiskunnallista kokonaiskuvaa. Erityisesti nyt, Suomen juhlavuonna, olisi paikallaan korostaa maksuttoman koulutuksen hyötyjä'', toteaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Laura Luoto.

Maissa, joissa korkeakouluissa on käytössä lukukausimaksut, on tyypillistä, että korkeakoulutettujen opintolainat säilyvät aina eläkeikään saakka. Suomessa korkeakoulutuksen pariin voi hakeutua ilman pelkoa lainataakasta, joka karkottaisi erityisesti pienituloisten perheiden lapsia.

Kuitenkin suomalaisessa koulutuksen saavutettavuudessa on pullonkauloja. Esimerkiksi lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelija joutuu itse hankkimaan opinnoissa välttämättömät oppikirjat ja tarvikkeet sekä vastaamaan tutkintomaksuista. Ongelmallisia ovat myös yliopistoon hakemista edeltävät maksulliset valmennuskurssit.

''Aidosti maksuton toinen aste, vain lyhyttä valmistautumista edellyttävä aineistopohjainen yliopiston pääsykoe ja kaikille avoimet korkeakoulujen MOOC-verkkokurssit voisivat parantaa tilannetta'', Luoto sanoo. ''Olisi kuitenkin tärkeää, että hallituskaudella toteutetut opintorahan leikkaukset peruttaisiin. Nykyinen opintorahan riittämätön taso vie pohjaa aidosti saavutettavalta korkeakoulutukselta'', hän huomauttaa. 

Maksutonta koulutusta ei ole syytä tarkastella ainoastaan Suomen kansalaisten näkökulmasta. Tänä vuonna voimaan tulleet EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut työntävät luotaan juuri niitä kansainvälisiä osaajia, joita tulevaisuuden Suomi tarvitsee.

''Helsingin yliopistolla on tällä hetkellä ainoastaan 19 lukukausimaksuja maksavaa opiskelijaa, kun stipendit ja maksuvapautukset huomioidaan. On naurettava ajatus, että heidän pussistaan katettaisiin tehdyt koulutusleikkaukset'', Luoto korostaa.

Maksuttoman koulutuksen päivää vietetään valtakunnallisesti 30.11.2017. Suomen ylioppilaskuntien liitto on koonnut sivuilleen maksutonta koulutusta puolustavien julkisuuden henkilöiden sitaatteja: https://syl.fi/maksuton-koulutus/

Sivut