Media & arkisto

Uutiset

HYY etsii joukkoonsa viestintäasiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen 3.10. alkaen tai sopimuksen mukaan.

Meillä on paikka uudelle viestintäasiantuntijalle. Uusi asiantuntijamme syttyy yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, kohderyhmien kohauttamisesta ja työyhteisönsä sparrauksesta. Hän siivilöi toiminnastamme 27 000 jäsentämme, mediaa, päättäjiä tai sidosryhmiä kiinnostavat asiat – ja kertoo ne kiinnostavasti ja oikeissa kanavissa. 

Viestintäasiantuntija vastaa HYYn monipuolisesta viestinnästä ja tukee koko organisaation vaikuttamistyötä. Palvelumme, tapahtumamme ja edunvalvontatyömme kaipaavat kaikki omaa otettaan viestintään, ja asiantuntijana taidat oikeiden sisältöjen, sävyjen ja kanavien valinnan. Viestintäasiantuntija kehittää ja hallitsee HYYn sosiaalisia medioita ja verkkosivuja, kirjoittaa tiedotteet, ideoi ja editoi kannanottoja ja lausuntoja sekä tuottaa julkaisuja ideoista painoon asti. Hän pitää luontevasti ja johdonmukaisesti yhteyttä mediaan ja sidosryhmiin. Työyhteisölle viestintäasiantuntija on sisäinen sparraaja, kouluttaja ja päivittäinen konsultti.

Me olemme:

Ylioppilaskunta, joka palvelee noin 27 000 Helsingin yliopiston opiskelijaa
Tehokas, aktiivinen ja innostava työyhteisö, johon kuuluu mm. 8 asiantuntijaa ja 12 hallituksen jäsentä, jotka ovat opiskelijoita

Sinulta odotamme:

Kokemusta viestintätyöstä ja sosiaalisen median käytöstä tavoitteelliseen viestintään
Erityisesti intoa strategiseen viestintään ja brändin hallintaan
Hyviä viestintätaitoja, etenkin sisällöntuotannon ja sosiaalisen median hallintaa
Luontevaa suullista ja virheetöntä kirjallista suomen kielen taitoa – hyvä kielitaito englanniksi ja ruotsiksi lasketaan eduksi
Hyviä projektinhallintataitoja sekä kokemusta julkaisujen tuottamisesta ja toimittamisesta
Erinomaisia tiimityöskentelytaitoja
Paineensietokykyä nopeasti muuttuvissa tilanteissa
Korkeakouluopintoja

Meiltä saat:

Ylioppilaskuntien TES:n (2 270, 85 €/kk) mukaista palkkaa mahdollisine koulutus- ja kokemuslisineen sekä lounasedun
Joustavat työajat ja etätyömahdollisuudet
Koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia
Rennon ja hauskan työyhteisön

Lähetä meille vapaamuotoinen, enintään sivun pituinen hakukirjeesi, jossa kerrot, mikä tekee sinusta hyvän viestijän ja miksi olisit juuri etsimämme asiantuntija. Liitä mukaan ansioluettelosi.

Lähetä hakemus liitteineen osoitteeseen hallinto@hyy.fi otsikolla "Viestintäasiantuntija".

Haku päättyy torstaina 21.9. klo 12.00. Haastattelut pidetään ensisijaisesti 27.9 ja mahdollisuuksien mukaan 26.9. Valinta tehdään perjantaihin 29.9. mennessä.  

Lisätietoja antavat pääsihteeri Jannica Aalto (0400 816 426) ja hallituksen puheenjohtaja Laura Luoto (050 543 9610).

HYY korostaa toiminnassaan monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Toivomme hakijoiksi mahdollisimman runsaslukuista joukkoa eritaustaisia ihmisiä.

”Pakkojäsenyys on ylioppilaskunnille avoin piikki kasvattaa budjettia. Vain pieni osa ylioppilaskuntien jäsenmaksuista käytetään ylioppilaskuntien lakisääteisten tehtävien järjestämiseen. Ylioppilaskunnat ja ylioppilaskuntien palkkalistoilla olevat työntekijät keksivät itselleen jatkuvasti uusia tehtäviä ja pakollinen jäsenyys mahdollistaa jäsenmaksujen jatkuvan korottamisen.”

- Eroaylioppilaskunnasta.fi

HYY ei tuhlaa rahojaan päähänpistoihin, vaikka niin joskus sitkeästi väitetään. Ylioppilaskunta käyttää varojaan siihen, että opiskelijat voisivat elää mahdollisimman hyvää elämää.

HYYn talouden suunnittelua ohjaa nykyisin kunnianhimoinen tavoite: jäsenmaksuttomuus vuonna 2025.

Mistä ylioppilaskunnan rahat tulevat?



Ylioppilaskunnan rahat tulevat kahdesta lähteestä. Kolmasosa on peräisin jäsenmaksuista ja kaksi kolmasosaa HYY Yhtymän voitonjaosta. HYY Yhtymän osuutta on tarkoitus kasvattaa entisestään, vaikka HYYn jäsenmaksu on jo nyt alhaisin Suomen ylioppilaskunnista.

HYYn tärkeimmät tulonlähteet ovat sen keskustassa omistamat kiinteistöt, kuten ylioppilastalot ja Kaivopiha. Niiden lisäksi HYY Yhtymä saa tuloja muun muassa sijoitustoiminnasta sekä majoitus- ja ravintolaliiketoiminnasta.



Mihin ylioppilaskunta käyttää rahaa?



Ylioppilaskunta käyttää rahaa jäsentensä palveluihin, mahdollistaa järjestökenttänsä toiminnan ja parantaa opiskelijoiden yhteiskunnallista asemaa. Ylioppilaskunta huolehtii myös opiskelijaedustajien valitsemisesta yliopiston hallintoon ja rahoittaa sekä osallistuu ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimintaan. Kaikilla näillä tavoilla ylioppilaskunta toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä opiskelijoiden yhteiskunnallisen aseman edistäjänä.



Rahojen käytöstä päättää demokraattisesti valittu ylioppilaskunnan edustajisto. Vuosittaisten budjettien valmistelu on taloushallinnon ammattilaisen käsissä. Ylioppilaskunnan suurimmat kuluerät ovat henkilöstö, tilat ja järjestöille myönnettävät toiminta-avustukset. Ylioppilaskunnan henkilöstöön kuuluu puolipäiväistä korvausta saava hallitus, 8 asiantuntijaa, AD, kolme sihteeriä, arkistonhoitaja ja kaksi Pikku HYYn lastenhoitajaa. Heidän avullaan HYY pystyy tuottamaan palvelunsa ja pitämään huolen siitä, että opiskelijoiden ääni kuuluu niin yliopistolla, kaupungissa kuin koko maassa.



Tarjoamalla piirissään toimiville noin 250 järjestölle tiloja ja tukia ylioppilaskunta mahdollistaa monimuotoisen opiskelijaelämän, jossa on sijaa kaikille jäsenille.

Millaiset tulevaisuuden näkymät ovat?



Suunnitelmat ovat suuria: ylioppilaskunta pyrkii jäsenmaksuttomuuteen vuoteen 2025 mennessä. Toiminnan koko on tarkoitus pitää kutakuinkin samana. Se edellyttää, että HYY Yhtymä pystyy kasvattamaan tulostaan ja voitonjakoaan ylioppilaskunnalle. Lisäksi ylioppilaskunta pyrkii kerryttämään käyttörahastoaan yhden vuoden menoja vastaavalle tasolle. Käyttörahaston varoilla toiminta voidaan turvata Yhtymän tuloksen ehtymisen tai suurten yllättävien menojen varalta.


Tavoitteiden yhteensovittaminen vaatii tarkkaa ja pitkäjänteistä punnintaa jäsenmaksujen tason ja tulevien menojen välillä. Jos esimerkiksi jäsenmaksua laskettaisiin reilusti jo nyt, käyttörahasto voi jäädä kertymättä, tai HYY Yhtymältä olisi pakko tulouttaa rahaa, jota se taas tarvitsisi uusiin investointeihin.



HYY Yhtymä on tehostanut toimintaansa ja tehnyt merkittäviä uusia investointeja, joita on luvassa paljon lisää. Merkittävimpiä ovat lukuisat uudet tontit, joista ylioppilaskunta saa vuosikymmenien ajan tasaista vuokratuottoa. Uusiin investointeihin liittyy aina riski, mutta se on pyritty minimoimaan sijoituskohteiden tarkalla valinnalla.

Ylioppilaskunta on monin tavoin perheyrityksen kaltainen. Lyhyen aikavälin voittojen tavoittelu ei olisi vastuullista; meidän kvartaalimme on yhden sukupolven mittainen.

Tulevien opiskelijasukupolvien on saatava hyötyä ylioppilaskunnan vuosisatojen aikana kerryttämästä omaisuudesta.



Lauri Linna

HYYn hallituksen talousjohtokunnan puheenjohtaja
lauri.linna@hyy.fi

HYY ja Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali tarjoavat HYYn jäsenille R&A-sarjakortin erikoishintaan 10 € alennuksella ja näytöslippuja HYY-sarjaan puoleen hintaan! Rakkautta & Anarkiaa –festivaali järjestetään 30. kerran 14.–24.9.2017.

HYYn jäsenet voivat ostaa sarjakortteja (11 näytöksen sarjakortti + katalogi) alennettuun hintaan (–10 €) perjantaista 1.9. alkaen Kino Engelistä (Sofiankatu 4) teatterin aukioloaikoina. Sarjakortteja saa 7.9. alkaen myös Kinopalatsista ja Festivaalikeskuksesta (Yrjönkatu 27).

HYYllä on festivaalilla oma opiskelijasarja. HYYn jäsenille on tarjolla viisi elokuvaa puoleen hintaan ma–pe 18.–22.9. Näytöslippuja voi ostaa 7.9. klo 10 alkaen Kino Engelistä, Kinopalatsista sekä Festivaalikeskuksesta Yrjönkadulla. Festivaalin aikana lippuja saa kaikista näytösteattereista.

HYY-sarjan näytökset Savoy-teatterissa

Ma 18.9. klo 16.00 A Ciambra 

Ti 19.9. klo 16.00 A Gentle Creature 

Ke 20.9. klo 16.00 David Lynch: the Art Life 

To 21.9. klo 16.00 Newton 

Pe 22.9 klo 16.00 The Summit (Helsingin yliopiston professori Teivo Teivaisen videoalustuksella)

Erikoisihintaista sarjakorttia ja opiskelijasarjan näytöslippuja ostettaessa on näytettävä HYYn jäsenyyden todistava, syyslukukauden 2017 voimassa oleva opiskelijakortti tai Helsingin yliopiston opiskelutodistus ja henkilöllisyystodistus. Alennushintaisia sarjakortteja voi ostaa yhden per henkilö, HYY-sarjan näytöslippuja yhden kappaleen kuhunkin näytökseen. 

Festivaalin koko ohjelmisto julkistetaan perjantaina 1.9.2017.

Helsingin yliopiston hallitus on yliopiston ylin päättävä toimielin. Hallitukseen valitaan tänä syksynä kaksi opiskelijajäsentä, joista päätöksen tekee Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Hallituksen opiskelijajäsenten toimikausi on kaksi vuotta ajalla 1.1.2018–31.12.2019. Haku päättyy 7.9.2017 klo 12.00. Lisätietoa täällä.

Valtiovarainministeriö on tilannut kolmelta ekonomistilta, Bengt Holmströmiltä, Sixten Korkmanilta ja Vesa Vihriälältä, kolmisivuisen talouspoliittisen muistion evästykseksi hallituksen tuleviin budjettineuvotteluihin. Julkisen talouden ja työllisyysasteen lisäksi Holmström, Korkman ja Vihriälä antavat ministeriölle neuvoja myös korkeakoulupolitiikkaan. Lyhyeen muistioon mahtuu paljon poleemista, muun muassa opintotuen sitomista entistä tiukemmin opintojen etenemiseen ja lukukausimaksuja kaikille opiskelijoille.

Aloitetaan hyvistä ehdotuksista. Kolmikon tavoitteena on kohentaa suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa sekä kehittää koulutusjärjestelmän rakennetta ja toimintatapoja. Ekonomistit toivovat myös lisää ulkomaisia osaajia. Kaikki ovat helposti allekirjoitettavia tavoitteita, sillä korkeakoulutettujen nuorien määrän kasvu on Suomessa pysähtynyt ja asema suhteellisesti heikentynyt muihin OECD-maihin verrattuna.

Valitettavasti monet Holmströmin, Korkmanin ja Vihriälän korjauskeinoista kuvaavat tulevaisuuden sijaan pikemminkin nykytilaa. Muistiossa esitetyt laaja-alaiset kandidaatintutkinnot ovat jo nyt todellisuutta suuressa osassa kotimaisia monialayliopistoja; hyödyllisintä olisi nyt tarkkailla, millaisia vaikutuksia tuoreilla koulutusuudistuksilla on.

Pahimmillaan kolmikon ehdottamat lääkkeet aiheuttavat monin verroin pahempia sivuvaikutuksia kuin hoidettava vaiva. Heidän ehdottamansa uusi opiskelijavalinta kandidaatin- ja maisterintutkinnon välille tuntuu nurinkuriselta tilanteessa, jossa opintopolun nivelvaiheet saavat jo nykyisin aikaan tarpeetonta tyhjäkäyntiä. Bolognan prosessiin on turha vedota, sillä suomalainen perustutkintorakenne on ollut jo vuodesta 2005 kaksiportainen, eikä opiskelijoiden valinta suoraan maisterintutkintoon ole sen kanssa ristiriidassa. Liikkuvuutta yliopistojen välillä voi lisätä myös nykyisessä järjestelmässä. 

Holmströmin, Korkmanin ja Vihriälän mukaan opintotuki ja opiskeluoikeus tulisi sitoa tiukasti opintojen etenemiseen. Heiltä taisi unohtua, että jo nyt opintotukeen kuuluu opintopisteiden vähimmäissuoritusvaatimus ja että opintotuki on jyvitetty erikseen kandidaatin ja maisterin tutkintoon ja että opintoaikoja on rajattu jne. jne. Opiskelijaa ei välttämättä kannattaisi työntää vain syvemmälle byrokratiaviidakkoon, vaan tarvetta olisi pikemmin norminpurkutalkoille.

Lopuksi vaikeimpaan asiaan eli korkeakoulujen rahoitukseen. Ekonomistit katsovat, ettei korkeakouluille löydy nykyistä enempää pysyvää julkista rahoitusta, joten ainut keino on turvautua opiskelijoilta kerättäviin lukukausimaksuihin. Holmströmin, Korkmanin ja Vihriälän voi kuvitella hyräilevän lastenlaulua kolmesta iloisesta rosvosta: ”kun pakko on niin siepataan, ei tarpeetonta milloinkaan…”

HYY on tänä vuonna kommentoinut lukukausimaksuja jo useampaan otteeseen. Ekonomistikoplan sivulauseessa mainitsema ”hyvin suunniteltu opintolainajärjestelmä” ei suinkaan ratkaise sosiaaliseen liikkuvuuteen liittyviä ongelmia, sillä nimenomaan pienituloisten perheiden lapset vierastavat opintolainan ottamista (Callender & Mason 2017, 41-42; Otus 2013, 34)*.

Mitkä olisivat toimivia vaihtoehtoja?

Nyt kun talous osoittaa elpymisen merkkejä olisi aiheellista tarkastella jo tehtyjä koulutusleikkauksia kriittisin silmin. Esteet ovat poliittisia, eivät taloustieteellisiä. Ulkomaalaisten osaajien saamiseksi Suomi voisi esimerkiksi lakata karkottamasta väitöskirjatutkijoita ja poistaa EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrää kutistavat lukukausimaksut

Valtiovarainministeriöstä on viime vuosina kehittynyt eräänlainen yleisministeriö, jolla on valta kommentoida myös muiden ministeriöiden sisäisiä asioita. Toivottavasti valtiovarainministeri Petteri Orpo ymmärtää jättää Holmströmin, Korkmanin ja Vihriälän koulutuspoliittiset neuvot omaan arvoonsa. Niillä ei pelasteta Suomen taloutta — eikä ainakaan yliopistoja.

Heikki Isotalo
Asiantuntija, koulutuspolitiikka

*Lisätty lähde sosiaalisessa mediassa nousseen huomion perusteella. Pienituloisten velanottamisen vierastamisesta on empiiristä tutkimusta Englannista.
Callender, Claire ja Mason, Geoff (2017) Does Student Loan Debt Deter Higher Education Participation? New Evidence from England. Annals of the American Academy of Political and Social Science, vol. 671.

Oletko innostunut juhlien järjestämisestä? Haluatko olla mukana tekemässä säkenöivää vuosijuhlaa upeissa puitteissa? Tule mukaan HYYn vuosijuhlatiimiin!

HYYn 149. vuosijuhla järjestetään torstaina 23.11.2017 Crowne Plaza -hotellin monipuolissa tiloissa. Elegantin pöytäjuhlan jälkeen ilta jatkuu kaikille avoimien jatkojen merkeissä pitkälle yöhön. Luvassa on syksyn upeimmat juhlat ja kenties yksi opiskelijaelämäsi unohtumattomimmista hetkistä, jonka järjestelyyn sinulla on nyt mahdollisuus osallistua!

Haemme vuosijuhlatiimiin kahta laulunjohtajaa ja 3-4 airutta. Laulunjohtajana juonnat pöytäjuhlaa, olet avainasemassa juhlan tunnelman luomisessa ja pääset vaikuttamaan juhlan lauluihin. Jos olet rohkea esiintyjä ja sinulla on kokemusta laulunjohtamisesta, tule mukaan tiimiin! Tehtävään voi hakea myös parina.

Airueena puolestaan pääset mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan juhlan sisältöön ja yksityiskohtiin liittyviä asioita niin ennen juhlaa kuin juhlan aikanakin. Tärkeintä on, että olet innostunut ja valmis monenlaisiin tehtäviin aina koristelusta kukkien noutamiseen ja vieraiden ohjaamiseen juhlassa.

Laulunjohtajat ja airuet pääsevät osaksi fantastista vuosijuhlatiimiä sekä nauttimaan vuosijuhlasta ilmaiseksi - puhumattakaan huikeasta kokemuksesta ison vuosijuhlan järjestämisestä. Vuosijuhlatiimille järjestetään myös juhlan jälkeen kiitos-ilta.

Kiinnostuitko? Huippua! Laita viestiä osoitteeseen emma.korhonen@hyy.fi (viimeistään 15.9.)

Lisätietoja:
Emma Korhonen, vuosijuhlamestari p.0405765841, emma.korhonen@hyy.fi

Suomen hallituksen päätös lykätä sosiaali-ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen voimaan astumista vuoteen 2020 asti antaa viranomaisille, opiskelijaliikkeelle ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle (YTHS) paljon kaivattua lisäaikaa sopeutua ja reagoida ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtymiseen YTHS:n piiriin. Osana sote-uudistusta YTHS:n toimintaa on tarkoitus laajentaa koskemaan myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoita ja näin poistaa nykyään vallitseva epätasa-arvoinen tilanne yliopisto-ja amk-opiskelijoiden väliltä. Uudistus on erittäin tarpeellinen ja kannatettava, mutta se täytyy toteuttaa huolella, jotta kaikkien korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto paranee uudistuksen myötä. YTHS:n amk-laajennus onkin myös mahdollisuus kehittää terveydenhuoltosäätiön toimintaa ja siten kaikkien opiskelijoiden terveydenhuoltoa.

Viime viikolla julistetulla lisäajalla viranomaisten on arvioitava ja päätettävä, miten YTHS:n toimintaa rahoitetaan jatkossa ja miten säätiötä rahoittavat varat kerätään. On lisäksi selvää, että laajentaakseen toimintaansa kerralla YTHS tarvitsee noin noin 1,5 – 2 miljoonan euron kertaluontoisen projektirahoituksen amk-laajennuksen onnistuneeseen läpivientiin. On myös päästävä sopuun siitä, miten YTHS:n toiminta järjestetään valtakunnallisesti. Poliitikoilla ja virkamiehillä olisi vielä mahdollisuus arvioida YTHS:n eritysasemaa uudistuksessa ja järjestää opiskelijahuolto valtakunnallisesti maakunnallisen järjestämisen sijaan. Näin olisi mahdollista järjestää koko maan kattava yhtäläinen opiskelijaterveydenhuolto ja välttää mahdolliset ristiriidat maakuntien itsehallinnon kanssa.

Jos uudistuksen yhteydessä YTHS maksujen kerääminen poistuisi ylioppilaskunnilta, alentaisi se käytännössä opiskelijoitten ylioppilaskunnalle maksamaa rahasummaa YTHS maksun verran (55e). Tämä selkiyttäisi ainakin ylioppilaskuntien jäsenmaksua, johon YTHS maksu nykyään monesti erehdytään yhdistämään. Mahdollisesta muutoksesta huolimatta HYY tulee jatkossakin tekemään tiivistä yhteistyötä YTHS:n kanssa paremman opiskelijaterveydenhuollon puolesta.

YTHS:n asiakasmäärä liki tuplaantuu laajennuksen myötä. Säätiö myös joutuu luomaan toimintoja paikkakunnille, missä niitä ei ennen ole ollut. Myös Helsingissä täytyy arvioida YTHS:n toimipisteiden saavutettavuus. Töölön toimipiste ei ole edes nyt ole kaikkein saavutettavin ja uudistuksen jälkeen YTHS:n piirissä on opiskelijoita entistä laajemmin ympäri pääkaupunkiseutua. Toimintaansa uudistaessaan YTHS:n olisikin tärkeää valmistautua perustamaan joko uusi toimipiste jonnekin päin pääkaupunkiseutua, mahdollisesti tulevan tiederatikan reitin varrelle. YTHS:n on laajennuksen jälkeen myös entistä tärkeämpää kehittää kampuksilla toimivia palveluitaan osana säätiön ennaltaehkäisevää työtä.

Kaiken kaikkiaan sote-uudistuksen yhteydessä toteutettava YTHS:n laajentuminen amk-opiskelijoille on suuri mahdollisuus. Uudistuksen myötä voidaan koko opiskelijaterveydenhuoltoa kehittää valtakunnallisena kokonaisuutena paikallisia erityispiirteitä unohtamatta. Nyt onkin toivottavaa, että poliitikot ja virkamiehet korjaavat ja uudelleenarvioivat esityksiä sote-laeista ja tuovat ne vielä hyvissä ajoin eduskunnalle käsiteltäväksi. Näin YTHS:llä, viranomaisilla ja opiskelijaliikkeellä on mahdollisuus valmistautua muutokseen rauhassa ja vaarantamatta uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita; palveluita, terveyttä ja yhdenvertaisuutta.

Mikko Kymäläinen
Hallituksen jäsen
mikko.kymalainen@hyy.fi

HYY on valinnut HuK Jenna Sorjosen valintakoordinaattoriksi opiskelijaedustajien valintaa varten syksyllä 2017. Jenna on toiminut lukuisissa hallintotehtävissä ja luottamustoimissa niin Helsingin yliopistossa kuin ylioppilaskunnassa sekä toiminut itse opiskelijaedustajana. Jenna on myös ollut HYYn edustajiston jäsen vuodesta 2014.

Valintakoordinaattoria valmistelee ja toteuttaa hallinnon opiskelijaedustajien valintoja Helsingin yliopiston hallinnon eri toimielimiin syksyn 2017 aikana. Opiskelijaedustajia valitaan tiedekuntaneuvostoihin, yliopiston kollegioon ja hallitukseen.
Koordinaattorin ydintehtäviä ovat valintaprosessin ja toimikuntien kokousten hallinnointi, valintojen valmistelu ja hakemusten käsittely sekä valintatoimikuntien sihteerinä toimiminen.

”Opiskelijavaikuttaminen yliopistolla on ollut jo pitkään lähellä sydäntäni, ja siksi on mahtavaa päästä hoitamaan opiskelijaedustajien valintaa syksyllä. Myös uuden valintavan huippuunsa hiominen motivoi vanhaa edunvalvonta-aktiivia. Haluan varmistaa, että valinnat sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla, koska yliopisto tarvitsee motivoituneita opiskelijoita mukaan päätöksentekoon!”

Jenna aloittaa työn 14.8.

Yhteiskunnallisen keskustelun kesätapahtuma SuomiAreenassa ei ole tänä vuonna erityistä koulutusteemaa. Sivistykseen, koulutukseen ja tieteeseen liittyviä paneeleja löytyi onneksi enemmän kuin yhden käden sormille.

Millaisen kuvan ne antavat korkeakoulukentän tulevaisuudesta?

Pahaenteisesti nimetty Akavan paneeli ”Kuoliko sivistys” käsitteli korkeakoulutuksen roolia yhteiskunnallisen tasa-arvon, vaurauden ja sivistyksen levittäjänä. On selvää, että koulutus suojaa ja hyödyttää yksilöä nyt ja tulevaisuudessa. Sipilän hallituksen yhden tutkinnon politiikka sai huutia, kun Tampereen yliopiston sosiologian professori Juho Saari korosti alan vaihtamisen sujuvuuden tärkeyttä. Opiskelijavalinnan ensikertalaiskiintiöt ja riittämätön opintotuki voivat muuttaa 18-vuotiaana tehdyt virheelliset valinnat elinikäiseksi kivireeksi. 

Panelisteissa herätti erimielisyyttä, missä määrin niin sanotut ”korkean statuksen alat”, eli esimerkiksi lääkärin ja juristin ammatit periytyvät. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kertoi, miten hän kirvesmiehen poikana saattoi saada korkeakoulutuksen ja hyvän elämän maksuttoman koulutuksen ansiosta. ”Kaikki puheet maksullisesta koulutuksesta pitää lopettaa, koska se vie väärään suuntaan”, Fjäder yksiselitteisesti linjasi. Akava ei ennenkään ole ollut lukukausimaksujen kannattaja, mutta näin vahvaa retoriikkaa maksuttoman koulutuksen puolesta on aiemmin harvoin kuultu Fjäderin suusta.

Helsingin yliopiston keskustelupaneeli ”Mitä hyötyä tieteestä on” lähestyi aihetta monelta kantilta. Tiede on läsnä arjessamme esimerkiksi ruuansulatusystävällisen ruisleivän muodossa. Se auttaa havaitsemaan pommeja pienhiukkasilmaisimilla ja rakentaa siltoja konfliktien osapuolten välille. Samaan aikaan se pohtii, millaista etiikkaa tulee ohjelmoida miehittämättömiin sotalennokeihin ja muihin tappokoneisiin. Yliopistojen tutkimusperustainen opetus kasvattaa tulevaisuuden osaajia kaikille aloille. Harvemmin julkisessa keskustelussa ymmärretään, että myös suomalainen päiväkoti ja varhaiskasvatus ovat tieteen tuotteita.

Perustutkimus hyödyttää ideaalitilassa kaikkia, mutta tutkijalla on myös moraalinen vastuu miettiä tutkimustulostensa käytännön vaikutuksia ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun alallaan. Tutkijat ja poliitikot ovat yhdessä vastuussa siitä, että tutkittu tieto todella näkyy tehdyissä päätöksissä. Poliitikon työ alkaa siitä, mihin tutkijan työ päättyy, kuten entinen tutkija ja nykyinen kansanedustaja Pilvi Torsti osuvasti totesi paneelissa. Tällä hetkellä tutkimuksen ja päätöksenteon suhde on kaikkea muuta kuin ihanteellinen.

Jos Suomi haluaa nousta maailman parhaiten koulutetuksi yhteiskunnaksi, tulee korkeakoulutuksen rahoituksen turvaamisen lisäksi ylittää esteitä myös varsinaisen kouluinstituution ulkopuolella. Akavan erityisalojen paneelissa kirjastolaitoksen merkityksestä nousi esille huolestuttavia trendejä. Nuoret pojat ovat pudonneet pois kirjastojen käyttäjäkunnasta etenkin haja-asutusalueilla. Kirjasto voi parhaimmillaan toimia tutkitun tiedon majakkana valeuutisten maailmassa, ja sen ahkera käyttö antaa hyvää valmennusta tulevalle yliopistouralle. Kirjaston on siis osattava uudistua, jotta se houkuttelee myös "hupparipoikia" puoleensa – muita karkottamatta. Kokonaiskuva ei kuitenkaan ole vielä hälyttävä: tutkija Jukka Relanderin mukaan Suomessa luetaan älylaitteista huolimatta puolet enemmän kirjoja kuin 1980-luvulla. 

Keskeistä ei tietenkään ole formaatti – sähköinen kirja sisältää saman informaation kuin paperinen. Sillä taas on merkitystä, erotetaanko hyvä tieto huonosta. Google antaa 100 000 vaihtoehtoista vastausta, kirjaston tiskiltä saa yhden hyvän. Tämä korostuu etenkin yliopistollisten kirjastojen luonteessa ajantasaisen tiedon kokoajina. Akavan sivistyspaneelissa puhunut ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä oikeastaan tiivisti asiasta olennaisen: ”Google ei riitä, sillä pitää ymmärtää, mitä löytää”.

Huhut sivistysvaltion kuolemasta ovat toivottavasti suuresti liioiteltuja. Työtä on jatkettava ja huhuilta katkottava siivet myös tulevaisuudessa.

Heikki Isotalo
Asiantuntija, koulutuspolitiikka
Heikki ja joukko muita HYYläisiä viettää viikon Porin SuomiAreenassa.

Kannanotto 10.7.2017

Yleisestä asumistuesta on tehtävä nykyaikainen ja tasa-arvoinen muuttamalla se yksilökohtaiseksi. Opiskelijat alkavat saada yleistä asumistukea elokuun alusta alkaen – ja toisin kuin opintotuen asumislisä tähän asti, yleinen asumistuki huomioi viimein todelliset asuinkustannukset. Huomattava ongelma asumistuessa on kuitenkin sen ruokakuntakohtaisuus eli oletus siitä, että asuinkumppanit ovat toisilleen elatusvelvollisia.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta esittää yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuudesta luopumista, jotta tukijärjestelmä kohtelisi kaikkia samalla tavalla.

Kelan työntekijät ovat vuosikaudet arvioineet tuen hakijoiden pari- ja kämppissuhteiden laatua tehdessään tukipäätöksiä. Monien asumistuen hakijoiden toimeentulo on romahtanut sen vuoksi, että Kela on päättänyt heidän elävän avioliiton omaisessa suhteessa. Jos esimerkiksi opiskelijan asuinkumppani tai puoliso on työelämässä, opiskelija todennäköisesti menettää asumistukensa elokuusta alkaen kokonaan.

Kenenkään ei pitäisi enää vuonna 2017 joutua selvittämään viranomaisille järjestelyjään asuinkumppaninsa kanssa: #äläkelaamunsuhdetta.

”Asumistuen käsittelyn pitää lähteä siitä, että uskotaan hakijoiden omaa selvitystä. On järjenvastaista käyttää yhteiskunnan resursseja ja Kelan henkilökunnan työaikaa väärinkäytösten pelolla perusteltuun kyttäämiseen”, tiivistää HYYn hallituksen toimeentuloasioista vastaava jäsen Ada Saarinen.

Opiskelijat asuvat usein hyvin erilaisilla ja muuhun väestöön verrattuna epätavallisilla tavoilla. Siksi opiskelijoiden todellisuus ja Kelan tulkinnat ihmisten suhteista eivät läheskään aina vastaa toisiaan.

On kohtuutonta, että Kelan etuuskäsittelijät voivat tulkita ketkä tahansa saman ikäiset asuinkumppanit avopuolisoiksi, jos he eivät voi vakuuttaa käsittelijää toisin. Vedenpitäviä todisteita taas ei laissa voi määritellä. Kuuluuko Kelalle, onko ihmisten suhteessa yhteinen ruokatili, seksiä tai sanaton sopimus huolenpidosta? Päätökset tuntuvat monista opiskelijoista mielivaltaisilta ja epäoikeudenmukaisilta.

”Asumistuen tulisi määräytyä vain ja ainoastaan vuokrasopimuksen mukaisesti. Etuuskäsittelijät eivät saa määrätä ihmisiä avioliittoon verrattavaan suhteeseen”, Saarinen vetoaa.

Elatusvelvollisuuden luomat valtasuhteet ja riippuvuudet eivät kuulu parisuhteisiin; yhteiskunnan tuet eivät saa eriarvoistaa saajiaan. Ylioppilaskunnan mielestä asumisen tuet on voitava muuttaa yksilökohtaisiksi, asuin- ja perhemuodosta riippumatta.

Ihmisten parisuhteiden laadun kelaaminen syö tukijärjestelmän uskottavuutta, haaskaa yhteiskunnan resursseja eikä kuulu enää 2020-luvulle.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Ada Saarinen, hallituksen varapuheenjohtaja, toimeentulo
Laura Luoto, hallituksen puheenjohtaja

ada.saarinen@hyy.fi, 050 595 0328 | laura.luoto@hyy.fi, 050 543 9610

Sivut