Ylioppilastalot

HYY omistaa kolme ylioppilastaloa, jotka sijaitsevat aivan Helsingin sydämessä ja joiden tilat ovat tärkeä osa ylioppilaskunnan identiteettiä ja toimintaa. Jo yli 140 vuoden ajan ne ovat tarjonneet aikakautensa opiskelijoille paikan kokoontua, harrastaa, juhlia ja kasvaa aktiivisiksi kansalaisiksi. Ylioppilastalojen värikkääseen historiaan kuitenkin mahtuu ylioppilastoiminnan lisäksi paljon muutakin toimintaa.

 

Vanha ylioppilastalo


Vanha ylioppilastalo (alkujaan Ylioppilastalo) on valmistunut vuonna 1870 ja sen on suunnitellut Axel Hampus Dalström. Se rakennettiin suolle aivan silloisen kaupungin keskustan laidalle, jotta juhlivat ylioppilaat eivät häiritsisi muita kaupunkilaisia, mutta sittemmin Helsingin keskusta on siirtynyt melko tarkalleen juuri Vanhan kohdalle. Opiskelijoiden kokoontumisten, illanviettojen ja tanssiaisten lisäksi Vanha on vuosikymmenten varrella ehtinyt toimia myös kulttuurikeskuksena ja poliittisen opiskelijaliikkeen kohtauspaikkana sekä tuhoutua lähes kokonaan tulipalossa vuonna 1978. Talo tunnetaan mm. Vanhan valtauksesta 25.11.1968 ja lukuisista arvotaideteoksistaan, kuten Akseli Gallen-Kallelan freskosta Kullervon sotaanlähtö. Nykyään Vanha toimii monipuolisena tapahtumatalona, jossa järjestetään paljon erilaisia yritysten ja opiskelijajärjestöjen tilaisuuksia ja jossa myös ylioppilaskunnan ns. musiikki- ja teatterikorporaatioilla on kerho- ja harjoitustilat.

Vanhan ylioppilastalon historiaa
1858 Ylioppilaat päättivät rakentaa kokoontumis- ja juhlakäyttöönsä talon ja ostivat Vuohi-korttelin tontin, jossa nykyisin sijaitsee Kansallisarkisto.
1867 Senaatti vaihtoi pyynnöstä ostetun kallioisen tontin ilman välirahaa Vanhan ylioppilastalon nykyiseen, Soopeli-korttelissa sijaitsevaan tonttiin.
1868 Ylioppilaita edustava rakennusjohtokunta jätti maistraatille Hampus Dalströmin laatimat ylioppilastalon rakennuspiirustukset. Piirustukset kiersivät edelleen kuvernöörillä, senaatissa, sijaiskanslerilla, konsistorilla ja kanslerilla, ja lopulta keisari hyväksyi ne allekirjoituksellaan Pietarissa.
1870 Ylioppilaat viettivät osin lahjoitus- ja keräysvaroin, osin velaksi rakennetun Ylioppilastalon vihkiäisiä.
1876 Yliopiston kansleri Alexander Alexandrovitsh, tuleva keisari Aleksanteri III, vieraili talossa.
1879 Ylioppilastaloon asennettiin vesijohto.
1898 Talon juhlasalia pidennettiin kuudella metrillä ja sinne rakennettiin näyttämö aputiloineen.
1899 Ylioppilastalossa oli väliaikainen tanssikielto helmikuun manifestin vuoksi.
1901 Akseli Gallen-Kallela maalasi musiikkisaliin freskon Kullervon sotaanlähtö. Louis Sparre ja Walter Thomé suunnittelivat uuden sisustuksen.
1907 Helsingin kaupunginteatterin edeltäjä Kansan Näyttämö tuli ylioppilastalon vuokralaiseksi ja pysyi vuokralaisena, nimeä välillä vaihtaen, vuoteen 1968 saakka.
1929 Suomalaisen kirjakaupan lisärakennus rakennettiin.
1930 Lähellä AKS:aa ollut Ylioppilaskahvila Oy vuokrasi Vanhan ylioppilastalon ravintolatilat.
1966 Ylioppilasteatterin 40-vuotisjuhlassa talon juhlasalissa esitettiin keskustelua herättänyt Lapualaisooppera.
1968 "Ylioppilaat – Studenterna" valtasi Vanhan ylioppilastalon HYYn 100-vuotisjuhlan aattona.
1978 Vanha ylioppilastalo paloi. Tulipalo sai tiettävästi alkunsa näyttämön taakse nukahtaneen lomalla olleen vangin tupakasta.
1979 Talon palokorjaus- ja lisärakennustyöt valmistuivat.

Vanhan ylioppilastalon tukisäätiön (VYTS) sivu: hyy.helsinki.fi/fi/vyts

Ravintola Vanhan sivut: www.unicafe.fi/juhlaravintolat/vanha-ylioppilastalo

 

Uusi ylioppilastalo


Uusi ylioppilastalo (alkujaan Osakuntatalo) on valmistunut vuonna 1910 ja sen ovat suunnitelleet Armas Lindgren ja Wivi Lönn. Se rakennettiin Vanhan ylioppilastalon viereen, kun Vanhan tilat alkoivat jo muutaman vuosikymmenen jälkeen käydä liian pieniksi kasvaneelle opiskelijajoukolle. Talon A-porras suunniteltiin osakuntien käyttöön, ja se on edelleen kokonaisuudessaan erilaisten HYYn piirissä toimivien opiskelijajärjestöjen käytössä kerho-, kokous- ja juhlatiloina. Talon muut osat taas suunniteltiin liikekäyttöön, ja niissä onkin sadan vuoden aikana toiminut mm. hotelleja, elokuvateattereita, ravintoloita ja autokauppa. Uudella sijaitsee myös HYYn keskustoimisto sekä HYY Yhtymän toimistoja.

Uuden ylioppilastalon historiaa
1887 Ylioppilaskunta osti nykyisen Vanhan ylioppilastalon viereisen tontin kirjastoaan varten.
1906 Ylioppilas Alina Mattsson esitti Varsinaissuomalaisen osakunnan kokouksessa, että ylioppilastalon ahtauden vuoksi rakennettaisiin uusi talo. Osakunnat pitivät hanketta kalliina ja suosittelivat, että ylioppilaskunta rakentaisi talon.
1908 Ylioppilaskunta valitsi arkkitehtikilpailujen jälkeen talon suunnittelijoiksi Armas Lindgrenin ja Wivi Lönnin.
1909 Talon rakennustyöt alkoivat.
1910 Osakuntatalon vihkiäisissä esitettiin mm. Toivo Kuulan Eino Leinon sanoihin säveltämä kantaatti Kuolemattomuuden toivo. Juhlien uutuutena oli ulkomaisille vieraille järjestetty "automobiiliajelu".
1919 Ylioppilaskunta vuokrasi talon juhlasalin insinööri Johannes Saraojalle "elävien kuvien näytäntöjä" varten.
1924 Osakuntataloa korotettiin kahdella kerroksella. Samalla uusittiin vesikatto ja hissit sekä asennettiin taloon lämminvesijohdot. Talon uusiksi vuokralaisiksi tulivat Hotelli Hansa ja autoliike Korpivaara & Halla Oy.
1929 Elokuvateatteri vuokrattiin A. Adamsin Oy Filminäyttämölle. Bio Civis oli muuttunut Bio Bioksi.
1930 Ylioppilaskahvila Oy laajensi toimintaansa sisäpihan ravintolaan.
1931 Hämäläis-Osakunta muutti talosta omaan taloonsa Kampinkadulle.
1952 Satakuntalainen osakunta muutti talosta omaan taloonsa Lapinrinteeseen.
1957 Yliopiston apteekki tuli taloon vuokralaiseksi.
1968 Ylioppilaskunnan omistama Hotelli Borealis sekä siihen liittyvät katutason Cafeteria Linnea ja Snack-bar Ykskax aloittivat toimintansa.
1979 Kaivopihan lisärakennustöiden yhteydessä purettiin Uuden ylioppilastalon juhlasali ja tilalle rakennettiin Hansa-talo.
1980 Muutamaa vuotta aikaisemmin pois muuttanut Eteläsuomalainen osakunta palasi takaisin Uuteen ylioppilastaloon.
2010 Uuden ylioppilastalon 100-vuotisjuhlia vietettiin mm. seminaarin, näyttelyiden, juhlakirjan julkistamisen, avointen ovien päivän ja suuren kuuden kerroksen juhlan merkeissä.

 

Domus Gaudium ja Domus Academica


Domus Gaudium on valmistunut vuonna 2008 ja sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula. Se sijaitsee aivan Kampin naapurissa Leppäsuolla Domus Academican opiskelija-asuntoloiden yhteydessä, ja HYY omistaa sen yhdessä Aalto-yliopiston jatkokoulutusyksikkö AEE:n kanssa. Myös "kolmantena ylioppilastalona" tunnetussa talossa sijaitsee mm. HYYn arkisto, kattosauna Sivistys sekä opiskelijajärjestöjen kerho- ja kokoustiloja. Talon yhteydessä sijaitsevat myös Domus Academican maanalaiset tilat, joissa on mm. HYY Yhtymän hallinnoimia bändikämppiä ja monitoimitila Pohjanhovi.

Domus Academican alueen historiaa
1945 Ylioppilaskunta osti kolme ja varasi neljä tonttia Helsingin kaupungilta Leppäsuolta ylioppilasasuntoloita varten. Rakennuspiirustukset tilattiin arkkitehti Pauli Salomaalta ja sisustussuunnittelu Ilmari Tapiovaaralta.
1946 Rakennustyöt alkoivat säännöstelytalouden vallitessa.
1947 Osittain lahjoitus- ja keräysvaroin rakennetut A- ja B- talot vihittiin käyttöön.
1950 Ylioppilaskunta aloitti C-talon rakennustyöt.
1952 Helsingin olympialaisten aikana C-taloon majoitettiin lehtimiehiä. Talo vihittiin käyttöön perinteisesti ylioppilaskunnan vuosipäivänä. Talossa oli uutuutena 60-paikkainen itsepalveluravintola sekä ruokahissit opiskelijoille, "jotka opinto- ym. huolien takia karttavat käyntiä viihtyisässä ravintolassa".
1962 Ylioppilaskunta lunasti Hietaniemenkadun varrelta tontin neljännen asuntolan rakentamista varten.
1967 Ylioppilaskunta aloitti D-talon rakennustyöt. Rakennuspiirustukset laati jälleen arkkitehti Pauli Salomaa.
1968 D-talo vihittiin käyttöön. Yksi prosentti rakennuskustannuksista katettiin myymällä 10 000 Domus-pyyheliinaa.
1996 Ylioppilaskunta myi A-talon Hoasille.
2007 Kolmannen ylioppilastalon rakentaminen käynnistyi Leppäsuolle Domus Academican viereen. Uuden talon sekä alueen maanalaisten tilojen saneerauksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula.
2008 Domus Gaudiumiksi nimetyn talon vihkiäisiä vietettiin HYYn vuosipäivänä. Domus Gaudium sai myös oman tunnuslogon, jonka on suunnitellut graafikko Jukka Veistola.